Takana on työteliäs päivä valtiovierailun merkeissä. Nyt istun tukevasti liikenneruuhkassa matkalla lentokentälle. Kuljettaja antoi 30 kilometrin matkan aika-arvioksi kolme tuntia…Ei ihme jos ruuhkat ärsyttävät moskovalaisia.
Valtiovierailu on joka tapauksessa sujunut mallikkaasti. Aloitimme ohjelman seppeleen laskulla Tuntemattoman sotilaan haudalle. Tätä seurasivat valtuuskuntien keskustelut ja lehdistötilaisuus. Loppuhuipennuksena oli virallinen juhlalounas hienoine musiikkeineen kaikkineen.
Virallisen ohjelman lisäksi tapasin Aleksei Mordashovin, joka on Severstal-yhtiön johtaja ja samalla Pohjoisen ulottuvuuden yritysneuvoston johtaja. Keskustelimme erityisesti talouskysymyksistä.
Kävin kahdenvälisen keskustelun myös Venäjän entisen ulkoministerin Igor Ivanovin kanssa. Hän on aktiivinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttaja ja keskustelija.
Omasta näkökulmastani vedän keskusteluiden ja matkan antia seuraavasti:
1. Suomen ja Venäjän suhteet ovat erittäin hyvässä kunnossa. Yhteydet ovat ennätysmäisen tiiviit oli sitten kyse virallisista vierailuista tai vaikkapa viisumien määrästä. Keskusteluyhteys pelaa ja ongelmista pystytään puhumaan avoimesti.
2. Venäjän ja EU:n suhteet ovat nekin etenemässä. 2000-luku on ollut suhteille vaikeaa aikaa. Nyt tietty mahdollisuus ”uuteen alkuun” on olemassa. Tärkeimmät isot hankkeet ovat vapaakauppa ja viisumivapaus. Ne pitäisi saada lopullisesti maaliin 2010-luvulla. Ne toisivat EU:n ja Venäjän tiiviisti yhteen.
3. Suomella on edelleen ”kokoaan suurepi” potentiaali Venäjä-politiikassa. Ryhdymme rakentamaan Suomen ja Venäjän välistä modernisaatiokumppanuutta. Suomalaista osaamista arvostetaan Venäjällä. Meillä on hyviä yhteistyömahdollisuuksia myös arktisessa politiikassa.
Moskovan reissu on osaltani nyt lopuillaan. Seuraava matka onkin sitten jo torstaina – kohteena Lontoo.
