Tänään on viimeinen valtioneuvoston istunto. Sen jälkeen jään käytännössä lomille. Ennen sitä muutama pohdinta alkuvuoden tohinoista.
Osavuosikatsaukseni luvut ovat tässä: 100 000 matkustuskilometriä, 59 virkamatkavuorokautta, 21 ulkomaanmatkaa, viisi mannerta ja 15 maata. Olen viettänyt alkuvuodesta reilun kolmanneksi ulkomailla. Matkapäivistä 34 kului vienninedistämismatkoilla, 18 Eurooppa-asioihin liittyvissä kokouksissa tai tapaamisissa, kolme Pohjoismaissa ja loput kotimaassa. Puhelimessani on hauska Track My Life -ohjelma, joka piirtää karttaan pallot niiden maiden päälle, joissa olen käynyt. Kartasta näkee hyvin, että minun leipäni todellakin on maailmalla: palloja löytyy muun muassa Kiinasta, Meksikosta, Kolumbiasta, Tansaniasta, Sambiasta ja Qatarista.
Kevään suuret tapahtumat ja aiheet voi jakaa helposti ministerinsalkkujeni mukaan.
Asetin talvella 26 nuoresta koostuvan ryhmän pohtimaan unionin tulevaisuutta. Nuorten raportti antoi paljon eväitä hallituksen kesän kynnyksellä julkaisemaan EU-selontekoon ja kotimaan keskusteluun. EU:n tulevaisuus on kiinnostanut ja puhututtanut kevään aikana paljon ja olen kommentoinut Suomen näkemyksiä niin kotimaassa kuin maailmallakin. Vaikka talouskriisi ja EU-kriittisyys ovatkin olleet hallitsevia aiheita, olen iloinen siitä, että EU:sta on puhuttu ja EU on tullut läheisemmäksi tavallisille suomalaisille. EU ei nimittäin hoida vain joitakin kaukaisia asioita Brysselissä, vaan ihan jokapäiväisiä juttuja.
Suomalaisten näkökulmasta yksi salkkuni suurimmista asioista alkuvuonna on ollut kaupan vapauttaminen EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. EU-komissio on arvioinut unionin viennin Yhdysvaltoihin kasvavan jopa 28 prosentilla, mikä toisi Eurooppaan noin 400 000 uutta työpaikkaa. Tämä on iso asia, jota edistän ulkomaankauppaministerinä väsymättä.
Kauppapuolella suomalaisyrityksille tärkeää oli hallituksen päätös alentaa yhteisövero 20 prosenttiin. Vuoden vaihteessa voimaan tuleva päätös auttaa yrityksiä myös kansainvälistymisessä. Team Finland -verkosto on alkanut toimia erinomaisesti ulkomailla. Teemme kotimaassa kovasti töitä, jotta kaikki toimijat voisivat saumattomasti auttaa suomalaisyrityksiä menestymään ulkomailla ja samalla tuomaan investointeja Suomeen. Periaatteena on yksi luukku, yksi sähköpostiosoite ja yksi puhelinnumero ? turha byrokratia pois.
Byrokratian karsiminen ja avoimuuden lisääminen ovat olleet omia tavoitteitani koko sen ajan, mitä olen ollut politiikassa. Ehdotinkin keväällä, että Eduskunnan valiokuntakokoukset voisivat olla julkisia. Näin kannanmuodostusta olisi helpompi seurata.
Ulkopoliittiset suhteemme ovat yhä enemmän myös taloudellisia suhteita. Tämän vuoksi ehdotin toukokuussa, että Suomi voisi lähettää niin kutsuttuja läppärilähettiläitä useampiin maihin. Läppärilähettiläs toimisi maassa suurlähettilään valtuuksin, mutta pienemmällä koneistolla. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että läppärilähettiläs työskentelisi vaikkapa Finpron tiloissa ilman omaa residenssiä tai henkilökuntaa. Näin edustuksemme maassa vahvistuisi ilman suuria kuluja.
Kaikki ehdotukset eivät kuitenkaan etene toivotusti. Ensimmäisenä allekirjoittamani lakialoite tasa-arvoisesta avioliittolaista ei edennyt eduskunnan suureen saliin. Se on harmi. Näkisin Suomen mielelläni edelläkävijänä vapautta ja ihmisarvoa koskevissa kysymyksissä. Nyt kaikki suomalaiset eivät ole lain edessä yhdenvertaisia seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Onneksi Tahdon 2013 -kansalaisaloite on jo nyt kerännyt yli 150 000 allekirjoitusta. Eipäs luovuteta!
Nyt on aika pitää muutama viikko kesälomaa ja ladata akkuja syksyä varten perheen parissa. Myös blogiin tulee muutaman viikon julkaisutauko. Arvaatko, onko aikomuksissani myös urheilla?
Rentouttavaa kesää kaikille!
