Suomen turvallisuudesta puhutaan eduskuntavaalien alla enemmän kuin pitkään aikaan. Venäjän muuttunut ulko- ja turvallisuuspolitiikka huolestuttaa monia. Sen toiminta Krimillä ja Itä-Ukrainassa on tuonut voimapolitiikan takaisin Eurooppaan. Samalla ISIL:n kaltaisten ääriliikkeiden toiminta sekä niin sanotut hybridiuhat ja informaatiosodankäynti ovat tulleet mukaan turvallisuuspolitiikkaa koskevaan keskusteluumme.
Muuttunut toimintaympäristö vaatii nyt myös Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natolta uudenlaista otetta. Kriisinhallintaan 20 vuotta keskittynyt liittokunta on joutunut taas keskittymään myös jäsenmaidensa koskemattomuuden takaamiseen. Naton on tarkasteltava suorituskykyjään ja johtamisjärjestelmäänsä uudella tavalla uudessa tilanteessa.
Suomalaisten kannatus maamme Nato-jäsenyydelle on noussut eri mittausten mukaan noin 10 prosenttiyksikköä Ukrainan kriisin aikana, mutta enemmistö on edelleen epäilevällä kannalla. Puolueista vain Kokoomus kannattaa Nato-jäsenyyttä. Kuitenkaan juuri kukaan ei enää halua sulkea jäsenyyttä pois Suomen vaihtoehdoista. Tähän onnettomaan ratkaisuunhan päädyttiin vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa SDP:n ja Vasemmistoliiton vaatimuksesta.
Kuusi kahdeksasta eduskuntapuolueesta haluaisi tehdä ensi vaalikaudella erillisen Nato-selvityksen. Vain SDP ja Vasemmistoliitto ovat vastustaneet hanketta. Kokoomuksen mielestä olisi tärkeä tuoda ajantasaiset Nato-jäsenyyttä koskevat faktat päättäjien ja kaikkien suomalaisten harkittavaksi. Edellinen Nato-selvitys – sinänsä erittäin ansiokas – tehtiin vuonna 2007. Sen jälkeen sekä Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö että Nato ovat muuttuneet olennaisesti.
**
Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksiin liittyy aidosti selvitettäviä kysymyksiä. Selvityksen pitää pureutua niihin. Se ei saa olla vain keino pelata aikaa ja vältellä Nato-keskustelua, muttei myöskään oikotie Natoon vastoin enemmistön tahtoa.
Nato-selvityksen olennaisin kysymys on tietenkin kykymme turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus. Sen kyvyn perusta on kansallinen puolustus – mutta liittoutumisratkaisu yhteisine puolustussuunnitteluineen voi vahvistaa kykyä olennaisestikin.
Toinen näkökulma on kykymme varmistaa ajanmukainen Suomen sotilaallinen puolustus kustannustehokkaasti. Nato-jäsenyys lisäisi välittömiä kustannuksia jonkin verran. Toisaalta se helpottaisi materiaalin ja koulutuksen saantia ja huoltovarmuutta.
Suomen sotilaallinen maanpuolustus perustuu alueelliseen puolustukseen ja yleiseen asevelvollisuuteen. Emme missään nimessä halua alueellemme ydinaseita. Nämä periaatteet sopivat yhteen Nato-jäsenyyden kanssa, mutta on toki hyvä käydä vielä läpi.
Naton turvatakuiden pitävyys ja sen toimintakyky olisi luonnollisesti syytä arvioida erittäin tarkkaan. Samaten on selvitettävä, nostaisiko Nato-jäsenyys Suomen riskiä ajautua osapuoleksi konflikteihin ja millainen olisi liittoutumattoman Suomen asema eurooppalaisessa konfliktissa. Kykymme ja halumme avun vastaanottoon ja -antoon on siis käsiteltävä perinpohjaisesti.
Liittoutumisen ja liittoutumattomuuden vaikutus Suomen turvallisuusympäristöön on vaikea kysymys, mutta sitäkin olennaisempi. Selvityksessä olisi pystyttävä arvioimaan, minkälaisena turvallisuuspoliittisena tekijänä Venäjä näkee Suomen ja miten Nato-jäsenyys muuttaisi tilannetta. Nyt julkisessa keskustelussa esitetään asiasta varsin kevyin perustein näkemyksiä äärilaidasta toiseen. Yhdelläkään toisella maalla ei saa olla veto-oikeutta Suomen turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Venäjän suhtautumisesta on uskallettava puhua avoimesti ja asiaperustein. Pelottelu jäsenyyshakemuksen aiheuttamasta ”äkkipysähdyksestä” Suomelle on juuri sellaista keskustelua, jota esimerkiksi kenraali Makarovin taannoisen lausunnon kaltaiset ulostulot haluavat herättää. Avoimen yhteiskunnan ei pidä antaa tällaiselle periksi.
Kahdenvälinen puolustusyhteistyömme Ruotsin kanssa on päässyt hyvään alkuun. Nato-selvityksessä olisikin tarkasteltava molempien maiden mahdollisen Natoon liittymisen vaikutuksia sekä sitä tilannetta, jossa vain toinen maa päätyisi liittymään. Selvitys olisi tehtävä mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä Ruotsin kanssa.
Tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on tärkeää huomioida, että Baltian maiden sekä Keski- ja Itä-Euroopan maiden Nato- ja EU-jäsenyydet ovat oleellisesti lisänneet turvallisuutta Euroopassa ja Itämeren alueella. Julkisuudessa on keskusteltu Suomen suhteesta Baltian puolustamiseen. Meille on selvää, ettei Suomi voi ruveta naapureidemme ”vastuumaaksi”. Onkin syytä käydä järjestelmällisesti läpi, onko tällaisia ajatuksia nykyään Naton piirissä. Itse en ole moiseen törmännyt .
Nato-jäsenyydellä on esitetty olevan myönteisiä vaikutuksia eurooppalaisten maiden ulkomaankauppaan ja niihin suuntautuviin ulkomaisiin investointeihin. On puhuttu myös Suomen maariskistä. Tämä näkökulma on sivujuonne Nato-keskustelussa, mutta selvittämisen arvoinen.
Selvityksessä olisi käsiteltävä myös Naton jäsenyysprosessia; niin sen teknisjuridista puolta kuin turvallisuuspoliittista merkitystä. Kuinka kauan jäsenyysprosessi voisi kestää? Miten Naton jäsenmaat suhtautuisivat Suomen hakemukseen? Miten turvallisuusympäristömme muuttuisi päättäessämme hakea jäsenyyttä? Miten kansalliseen päätöksentekoomme – esimerkiksi kansanäänestykseen – yritettäisiin vaikuttaa muiden maiden toimesta?
**
Nato-selvityksellä pitää olla selkeä ja laajasti hyväksytty mandaatti. Selvityksen tekemistavasta pitäisi sopia joko tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kesken tai parlamentaarisesti kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.
Selvityksen pitäisi olla asiantunteva ja mahdollisimman objektiivinen työ, jonka tekijät ovat valmiita käsittelemään ja arvioimaan kriittisesti sekä Nato-jäsenyyttä puoltavia että sitä vastustavia argumentteja. Tekijöiden tulisi olla riippumattomia, asiantuntevia ja laajasti eri tahojen kunnioitusta nauttivia. Tällaisella työskentelytavalla on saatu hyviä tuloksia mm. Pohjoismaiden puolustusyhteistyössä, jossa Norjan entisen pääministerin Thorvald Stoltenbergin raportti loi pohjan viime vuosien kehitykselle.
Ehdotankin, että Nato-selvitystä laatimaan nimettäisiin pieni riippumattomien asiantuntijoiden ”viisasten ryhmä”, jossa pitäisi olla sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan että puolustuspolitiikan asiantuntemusta. Tällaisella kokoonpanolla olisi enemmän liikkumatilaa omien arvioiden esittämiseen kuin virassa olevilla virkamiehillä. Ryhmällä pitäisi olla kattavat tiedonsaantioikeudet.
Selvittäjiltä olisi syytä odottaa johtopäätöksiä. Heidän pitäisi myös pystyä osoittamaan yhtäältä ne asiat, jotka tiedämme, toisaalta ne, joista voimme esittää valistuneita arvioita ja kolmanneksi ne, joista meillä ei voi olla varmuutta. Esitystä Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan ei tällaiselle asiantuntijaryhmälle voida tietenkään ulkoistaa. Mahdollisten poliittisten johtopäätösten aika olisi selvityksen valmistumisen jälkeen.
Hannu Myllynen
11.04.2015 09.32Asiallinen ja selväjärkinen kirjoitus. Itselleni asiaa selvittävät koetellut esimerkit. Eestiläiset, latvialaiset, liettualaiset, puolalaiset, saksalaiset, tanskalaiset, norjalaiset ovat NATOn täysjäseniä enkä ole kuullut ongelmista venäläisten kanssa? Päinvastoin.
Meillä on 1300 km Venäjän vastaista rajaa, jonka takana on voimakkaasti lisätty ja lisätään hyökkäyskykyä materiaalisesti, joukkoina ja hyökkäyssotaharjoituksina..
Viine sodassa pohjois-Suomen puolustuksesta vastasivat saksalaiset ja ratkaisutaisteluissa myös Karjalankannaksen suunnassa oli saksalaisia joukkoja . Ratkaiseva apu Saksalta oli aseavun lisäksi tänne lähetetty lento-osasto Kuhlmay, jonka suorituskyky oli lähes Suomen ilmavoimien luokkaa.
Tilanteemme on vielä heikompi tänään kuin silloin, jos joudumme toimimaan yksin..
Eli mikä meitä estää liittymästä, estääkö mikään?
Meillähän on kaikki syyt liittyä muiden eurooppalaisten mukaan puolustusyhteistyöhön niin taloudelliset, imagolliset kuin turvallisuuteen liittyvät.
Sirpukka Naumoff
11.04.2015 10.33Hyvä Hannu hyvä Lappeenranta, olen täysin samaa mieltä Alexin ja Sinun kanssasi. Miun mielestä Natoon pitäisi liittyä heti ! Ja jos kansalta joudutaan kysymään, tie on pitkä ja mutkainen ja lopputulos tod näköisesti negatiivinen kuitenkin ! Pelottaa tässä rajan pinnassa katsoa google Mapsistä kuinka lähellä on mm Alakurtti ym missä joukkoja vahvistetaan naapurin puolella. Natoon ja sata plussaa !
Hans Schnakenhals
11.04.2015 11.04Already the premise is based upon propaganda. The expansion of Nato despite promises to Russia to not expand east has led to a basically ”surrounded” situation for Russia. This is one of the reasons for the Ukrainian crisis, together with the association agreement that literally contained military cooperation as well (a fact that has often been omitted by a less than independent press (similarly to the Russian press)). It is also a chief reason not to be a part of it for Finland, it’s a declaration to at worst willingly invite becoming cannon fodder for imperial politics on both sides. To the previous commenter, NATO is not a European cooperation, so your final sentence makes zero sense.
Ari Karttunen
16.04.2015 18.24Mielestäni Natoselvityksen voi tehdä mutta parasta olisi hakea Natojäsenyyttä heti ja mieluummin yhdessä Ruotsin kanssa.
Niinkuin Alex on sanonut, olemme jo integroituneet länteen ja suurin osa EU maista on jo Natossa.
Meillä täytyy kuitenkin olla nykyistenkin Natosääntöjen mukaan oma uskottava puolustus. Ei Nato vaadi ammattiarmeijaa.Voimme säilyttää nykyisen järjestelmämme koska se on ilmeisesti halvin vaihtoehto
Enkä usko että kauppasuhteemme kärsisivät, ainakaan pidemmällä aikavälillä. Teekehän Venäjä kauppaa muidenkin Natomaiden kanssa.
Arto Nätkynmäki
11.04.2015 11.12Rakentava. Maltillinen. Hyvä.
Selvitystä ei voi vastustaa kuin venäläisellä asenteella, jossa kaikki voidaan valheellisilla viholliskuvilla nimetä provokaatioksi tai suomalaisittain…”ärsyttämiseksi”.
Mirka Melina
11.04.2015 11.21Tottakai suomi natoon jäseneksi! Hyvä artikkeli. Suomen itsenäisyys tuskin enempää horjahtaa kuin jo on kiitos ostovahvojen Boriksien…jotenka Natolaisuus luultavasti korostaisi Pikkuvallan Itsenäisyys-identiteettiä…:)
Risto Virrankoski
11.04.2015 11.30Olennainen kysymys Suomen kaltaiselle pienelle kansalle, jolla lähtökohtaisesti ei ole toisiin kansoihin liittyviä aggressiivisia pyrkimyksiä, on se, millä puolustuksen tasolla mahdollisimman hyvin vältämme avoimeen sotaan joutumisen ja myös meidän päätöksen tekoon kohdistuvan sotilaallisesti tuetun poliittisen painostuksen.
Väitän, että jos olemme yksin ja vaikka meillä olisi kuinka hyvin resurssoitu ja uhrivalmis oma puolustus, se ei estäisi esim. Venäjää yrittämästä sotilaallisin voimin vallata tai vaikuttaa Suomeen, jos se katsoo sen omalta kannaltaan tarpeelliseksi. Sellainen ’syy’ voisi olla ihan sama, mitä ennen talvisotaa eli ’Leningradin’ turvallisuus ja pääsy Itämerelle.
Itsenäisen puolustuksen hintalappuun tulee lisätä kymmenet tuhannet kaatuneet ja haavoittuneet sekä mittavat taloudelliset vahingot. Pahimmassa tapauksessa koko kansan tuho. Viime sotien lähes 100 000 kaatunutta nuorta miestä ja muut tuhot ja menetykset on syytä muistaa. Jos yksin kaatuneiden määrä jaksotetaan sotien jälkeistä rauhan vuotta kohti, rauhan hinta on lähes 1500 kaatunutta per vuosi.
Vahva sotilaallinen liitto olisi paras turva sotaa vastaan. Mitään täyttä turvaahan ei koskaan voida saada, koska ’hulluja’ maailmassa on riittänyt ja riittää, mutta rima on nostettava niin korkealle kuin mahdollista on.
Nato-jäsenyys olisi myös taloudellisesti varsin edullinen puolustusratkaisu meille. Jos puolustusmenoihimme lasketaan mukaan käytännössä palkattoman reservin ja varusmiesten ’palkat’, täytämme jo nyt ns. Nato-kriteerin omien puolustusmenojemme osalta varsin hyvin.
Oikeastaan ainut arveluttava asia vahvassa puolustuksessa on, että sen suojassa alamme pullistella ja isotella ja purkaa vanhoja turhautumiamme Venäjää kohtaan huonona käytöksenä ja näin itsekin haitata käytännön yhteistyötä ison naapurimme kanssa.
Pirjo Liitola
11.04.2015 11.56Olen kanssasi samaa mieltä. Selvitys, joka olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten, on tehtävä ensi tilassa. Käänteet ovat viime aikoina olleet niin arvaamattomat, ettei mikään ole enää niin kuin ennen.
Kaikenlainen passiivisuus ja eristäytyminen koituu kohtaloksemme.
pietro jokiheimo
11.04.2015 12.24Natosta johtajaksi Salmi ja alokkaat hallitus paikoille ja sisäministerin ja Oikeusministerin puolustusministerin salkku Salmen käteen ja Finanssi ministeriksi Teollisuusministeriksi timo Ihamuotila ja
Ulkoministerinä voisi toimia Salmi virastona
Terveysministerinä Räty ja Urheiluministerinä Stubb
Opetusministerinä voisi olla suomen ruotsalainen
pietro jokiheimo
11.04.2015 12.29Nato johtaja Salmi kuitenkin Taitaa ja hallitsee Laki ja Poliisi toimet ja virastot
Ja suomella lähetystöt ennestään ulkoministeriötä varten
Liikaa näitä uusia jotka kokeilee kaikenlaista politiikkaansa ja valtio sotkussa
Ilari Kiema
11.04.2015 13.26Moderointi puuttuu pääministerin blogista. [Moderaattori kommentoi: Ei puutu]
Voisi kuvitella, että tällä selvitysten toimialalla toteutettaisiin vapaata kilpailua siten, että kuka tahansa saa laatia selvityksiä, joista sitten parhaat palkitaan. Ei voi etukäteen tietää, että jonkin ryhmän tai komitean selvitys olisi se pitävin tai että ”laajasti eri tahojen kunnioitusta” nauttivat selvittäjät olisi niitä parhaita. Laajasti eri tahojen epäkunnioitusta nauttiva selvittäjä voi olla tässä asiassa parempi.
Eija Oksanen
11.04.2015 13.53Sukutaustani vuoksi minulle on tärkeintä Suomen turvallisuus. Fiksuinkaan Sote-ratkaisu ei auta meitä jos Suomi joutuu luopumaan itsenäisyydestään. Suomessa on ollut hyvin pitkä rauhan aika ja moni meistä on tuudittautunut ajatukseen ikuisesta rauhanajasta. Olemme joutuneet huomaamaan erehdyksemme, itäisen naapurimme toimet osoittavat asian hyvin selvästi. Itse henkilökohtaisesti en ole milloinkaan luottanut itäiseen naapuriimme. Baltiassa ei todellakaan olisi mukavaa ilman NATO-jäsenyyttä. Pidemmän päälle ei myöskään meillä suomalaisilla.
Kirsi Visunen
11.04.2015 15.03Hyvä kirjoitus. Pääasia on, että niitä suomettuneita poliitikkoja, jotka ovat vastustaneet Natoon liittymistä vuosikymmenet ei oteta mukaan arviota tekemään.
Pertti Dahlström
11.04.2015 20.51Vaikka NATO perustettiin aikoinaan takaamaan Euroopan turvallisuutta, sen rooli on vuosien myötä muuttunut ehkä enemmän Atlanttiseksi. Koska Euroopan turvallisuusskenaario on nyt radikaalisti muuttunut, NATOn tulisi ehkä enemmänkin painottua Eurooppaan – mutta yhteistyössä myös EU:n kanssa ja sen ehdoilla, jolloin vältytään esim Serbian tapauksen tyyppisiltä ongelmilta.
Suomella saattaa olla mahdollisuuksia säilyä nykyisiltä ja/tai tulevilta kriiseiltä, riippuen siitä, mihin suuntaan eskalaatio etenee. EU:n turvatakuut eivät ehkä riitä.
Me emme tiedä miksi Venäjä on muuttunut aggressiiviseksi ja mitä se todella haluaa, – vain tuleeko siitä koskaan todellista kansallisvaltiota, joka elää rauhassa muiden kanssa ja korjaa omat sisäiset virheensä ensin. Ennusmerkit eli sen maan toiminta ei voi olla vaikuttamatta siihen, että muu maailma myös reagoi uhkauksiin kohottamalla puolustusvalmiuttaan de facto – ja myös de jure.
NATO on meille myös ratkaisu – ääritapauksessa historia on kova opettaja.
Mikko Karjalainen
12.04.2015 00.41En ole varma olenko puolustamassa Suomea, jos se ei ole Natossa. Viimeksi meidät pelasti harvinaisen kylmä talvi, ja etenkin Saksan tuki. En näe mitään järkeä nykyisessä politiikassa.
Olen kokenut shakin, civin, star craftin ja monien muiden pelien pelaaja. Mitä merkitystä tällä on? Sillä on se merkitys, että nykyisessä tilanteessa näen vain tappion olevan edessä. OIemme täysin eristyksissä ja oman onnemme varassa, vieressä jättimäinen aggressiivinen naapuri. Do the math. Voimme toki kokeilla onneamme 100 vuotta sen rinnalla, mutta voimmeko loputtomiin?
Strategina minä näen vain yhden mahdollisuuden tässä muuttuvassa maailmassa – ja se on Nato-jäsenyys. Kuja kapenee kokoajan, mahdummeko enää sisään vai jäämmekö ”toiselle puolelle”. Sellaista asiaa kuin neutraalius ei ole koskaan ollutkaan, paitsi niiden haaveissa jotka ovat kommunismia tms tänne aina toivoneet.
Nyt heti, ennen kuin on liian myöhäistä.
Petteri Nokipelto
12.04.2015 04.28Kokoomuksella oli pääministeripuolueena neljä vuotta aikaa tehdä Nato-selvitys. Ei tehnyt. Stubb lupasi viime kesän puoluekokouksessa tuoda maamiinojen palauttamisen takaisin keskusteluun. Ei tuonut. Kataisen/Stubbin hallitus on vain leikannut puolustusmenoja. Eiköhän Kokoomuksen uskottavuus ole näissä asioissa jo mennyt – paljon puhetta, olemattomasti näyttöä tuloksista. Ja aivan turha Stubbin nyyhkiä ettei muut hallituspuolueet puoltaneet – Kataisen ei alunperinkään olisi pitänyt muodostaa vasemmistohallitusta ja Stubbin olisi pitänyt kaataa hallitus kun kerran näki että poliittisessa umpikujassa ollaan. Kokoomus on täydellisesti pettänyt äänestäjänsä.
Kari Maikkola
12.04.2015 07.02Suomi on muodollisesti sotilaallisesti liittoutumaton valtio. Poliittisesti Suomi on vahvasti liittoutunut ja sitoutunut Euroopan unioniin. Näitä ei tosiasiallisesti voi eikä pitäisi millään muotoa pitää toisistaan erillisinä tai riippumattomina tekijöinä. Juha Sipilän logiikalla Suomi ja Ruotsi voisivat muodostaa Nato-jäseninä uhkan Venäjälle. Suomella ja Ruotsilla tuskin on mitään intressiä tai halua uhata Venäjää. Sipilän mielessä Nato on se uhka. Ainoa taho, joka viime aikoina on paitsi uhannut, myös konkreettisesti toteuttanut sotilaallisen operaation, on Venäjä. On erikoista, että tiedossa ollutta ja nyt myös toteutunutta uhkatekijää vastaan ei kannattaisi selvittää omia vaihtoehtoja. Samoin vaihtoehtojen rajaaminen ja omien käsien sitominen ennakkoon ei ole viisasta politiikkaa. Jostain syystä on pitänyt erikseen kirjata hallitusohjelmiin, ettei kyseinen hallitus hae Nato-jäsenyyttä. Jotkut tahot ovat Suomessa näköjään sitä mieltä, että vakuutusta ei kannata ottaa, vaikka asumme potentiaalisen uhan naapurissa ja juuri siksi. Erikoista ajattelua.
Kari Toivola
12.04.2015 10.40Selvityksessä pitäisi (yrittää) saada selko siitä, miilainen kannatus keskeissisä Nato-maissa (erityisesti USA:ssa) kansan keskuudessa on Naton 5. artiklan mukaiselle toisen Nato-maan puolustamiselle sen joutuessa hyökkäyksen kohteeksi. Jottei käy niin kuin Vietnamin sodan aikana USA:ssa, että sotilaallisesti olisi kyllä voitu tukea Etelä-Vietnamia (sen hallitusta), mutta sota piti lopettaa, kun kansa veti tuolta sodalta kannatuksensa pois.
Jos Nato-maiden kansat eivät vilpittömästi tue 5. artiklan mukaista toisen jäasenvaltion tukemista sotilaallisesti, on pelkona, että apua ei sittenkään saada, joten ei Natoon liittymisestä ei ole mitään hyötyä..
Mika Kaakinen
12.04.2015 16.29Oli pitkä kirjoitus. Jaksoin puoleenväliin. NATOsta en osaa sanoa mitään, mutta talous teidän politiikkojen on saatava kuriin. Suomi tarvitsee lisää työtä ja työpaikkoja.
Työtä, työtä ja työtä.
Mika Kaakinen
12.04.2015 18.44Napakka vastaus Venäjälle. Hyvä Stubb!
Jouni Pulli
13.04.2015 09.03Muuttunut turvallisuuspoliittinen ympäristömme sekä Suomen kannalta aiempaa epäedullisempi turvallisuuspoliittinen asemamme ovat seikkoja, jotka luovat eduskunnallemme velvollisuuden kansalaisiamme kohtaan tehdä Nato-selvitys. Ko. selvitys on kuitenkin vain osa kokonaisuutta, jota tarvitsemme, jotta voisimme jatkossakin turvata olemassaolomme. Suomi tarvitsee ripeästi lisäpanostusta maamme omaan puolustukseen ja vahvan kybervoimavaran.
Alexin ehdottama riippumattomien asiantuntijoiden ”viisasten ryhmä” on varsin toimiva tapa suorittaa selvitys erityisesti siinä tapauksessa, että ryhmään sisällytetään talouspoliittista osaamista. Sillä eräät taloudelliset keinot (esim. sanktiot) voivat yhä enenevässä määrin toimia ”hardpowermaisesti”. Toisin sanoen myös taloudellisin keinoin voidaan vaikuttaa siihen, missä määrin joku maa kykenee hyödyntämään sotilaallista voimaansa.
Kaiken kaikkiaan meitä suomalaisia kiinnostaa turvallisuuspoliittisessa ympäristössämme erityisesti kolme seikkaa:
1. Sotilaallinen yhteistyö Itämeren piirissä turvaksemme;
2. EU:n turvallisuuspolitiikan kehittyminen ja tämän kehityksen nopeus/aikajänne; ja
3. USA:n/Naton, Venäjän ja Kiinan rooli turvallisuuspoliittisessa kontekstissa suhteessa meihin.
Nato-selvityksen tekeminen on siis uuden ja valittavan eduskuntamme velvollisuus kansalaisia kohtaan johtuen siitä, että ulkopuoliset tahot ovat muuttaneet turvallisuuspoliittisen ympäristömme sellaiseksi, että Suomen on ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Jos emme toimi puolustuskykyämme kohentaen, toimisimme kuin virran vietävänä oleva ajopuu. Mielestäni meillä ei ole mahdollisuutta toimia toista kertaa ajopuuna. En myöskään usko, että naapurimmekaan olettavat meidän uudelleen käyttäytyvän kuin ajopuu.
Vilho Partanen
13.04.2015 09.49Maailman taloutta laitetaan parhaillaan uuteen uskoon ja samassa prosessissa turvattomuus lisääntyy mm. Venäjän ja ääriliikkeiden yrittäessä hyötyä tilanteesta.
Pyörittelipä asiaa miten vain, niin turvallisuutemme osalta NATO:lle ei ole vaihtoehtoja. Kaikki muut valinnat merkitsevät joko hidasta tai nopeaa antautumista ennakoimattoman mielivallan edessä.
Pohjoismainen puolustusliitto on tosipaikassa yhtä kuin Suomen 900 000 koulutetut reservit ilman NATO:n jäsenten ja USA:n ratkaisevaa ylivoimaosuutta, eikä vanhan YYA-liturgian kopioiminen ei enää pure teräkseen niin kuin ennen.
Kunhan vaalit on pidetty, maahan on nopeassa tahdissa muodostettava napakka, asiantunteva hallitus, joka pystyy sekä tekemään päätökset että toteuttamaan ne.
SOTE, rakenneuudistus, NATO –jäsenyys, ja kaikki tämä horjuttamatta taloutta.
Tilanteessa, jossa säätelyä ja valvontaa on yli käytännön tarpeen ja niitä pitää purkaa talouden toimimisen vuoksi sekä vähentää julkisia menoja, ei sovi enää perustaa uusia hallintohimmeleitä entisten rinnalle kustannettavaksi uusilla veroilla.
Eihän niillä saada nyt mitään positiivista aikaan… paitsi työllistetään muutama virkamies lisää.
Mikko Heikkilä
09.05.2015 10.54NATO loisi todella vahvan pelotteen Suomeen kohdistuvalle sotilaalliselle hyökkäykselle. NATO- maahan ei uskalleta hyökätä, koska se merkitsee uutta suursotaa, jota itänaapurimme pyrkii välttämään. Suomi on tällä hetkellä puolueeton maa, jolla on todella tärkeä maanteiteellinen sijainti. Itämeri ja Suomenlahti olisivat Venäjälle oivia puskureita länttä vastaan. Omalla armeijallamme ei ole tarvittavaa voimaa toimia suurta itänaapuria vastaan. Aseistus ei yksinkertaisesti ole riittävä. Suomi ei ole koskaan pärjännyt ilman apua. Viime sodissa meitä auttoi Saksa.
Moni EU-maa on jo NATO:ssa ja heiltä saamme apua kriisin koittaessa mikäli kuulumme NATO:on. Heillä on vahva intressi turvata rauha EU:ssa. Pitää myös muistaa se, että kuka tahansa NATO:n täysjäsen voi estää liittymisen. Esim. Kreikka. Välit Eurooppaan on pidettävä kunnossa, vaikka ottaakin koville.
Tehkää Alex ja muu Kokoomus kaikkenne, jotta Suomi pysyy osana Eurooppaa ja liittyy osaksi NATO:a. Vain se takaa turvallisuutemme tulevaisuudessa ja mahdollistaa suomalaisuuden olemassaolon. Tsemppiä ja voimaa tulevaan eduskuntakauteen!
Not Found
The requested URL was not found on this server.