Hyvää Ranskan kansallispäivää!
No nyt se loma vihdoin alkaa. Pientä pöydänsiivousta ja viimeisten rästihommien hoitoa, ja se on sitten siinä. Viikko meni valiokunnissa brittiministereitä tentatessa. Perustuslakivaliokunnan vieraana oli tänään Eurooppa-ministeri Douglas Alexander. Hyvän sukunimen lisäksi ministeri klaarasi ristikuulustelun hyvin.
Luen juuri Robert Pestonin kirjaa Gordon Brownista. Siitä jää sellainen kuva, että skottilainen Alexander voi hyvinkin olla Britannian seuraava ulkoministeri…
Olen nyt ollut vuoden meppinä. Kokemus on ylittänyt kaikki odotukseni. En voisi kuvitella työtä, josta olisin enemmän innoissani. Joka päivä oppii jotain uutta, ja samalla saa temmeltää aihepiirin parissa, josta luulee jotain osaavansa.
Teimme eräänlaisen inventaarion vuoden tohinoista. Se näyttää tältä:
1. Mietinnöt: 3 (joista 1 meni ”vain” parlamentin puhemiehistölle)
2. Lausunnot: 3
3. Valiokuntapuheenvuorot: yli 50
4. Täysistuntopuheenvuorot: 11
5. Lennot: 108 (54 edestakaista)
6. Meppikiertuepäivät: 35 (joissa noin 6 tapahtumaa per päivä)
7. Kaupungit: Tampere, Helsinki, Lahti, Vaasa, Espoo, Turku, Vantaa, Seinäjoki, Oulu, Lappeenranta, Imatra, Kouvola, Jyväskylä, Hämeenlinna, Lempäälä, Vammala, Hämeenlinna, Janakkala, Kuopio, Laihia, Pori, Säkylä, Kauhava, Forssa (ja monissa toki useamman kerran)
8. Viikottaisten kalenterimerkintöjen keskiarvo n. 30 (Strasbourg-viikkoina jopa 50)
9. Kolumneja: tasan 60
10. Päiväkirjamerkintöjä 208
Vuoteen voi olla kaikin puolin tyytyväinen, eikä vain sen takia, että on ollut kivaa. Meidän meppiryhmällä on hyvä henki päällä. Villen, Piitun ja Eija-Riitan kanssa on kiva tehdä hommia. Avustajani ovat loistavia, siis todella loistavia! Energia-aste on pysynyt korkealla. Alussa oli aika paljon stressiä, nyt rutiinit ovat asettuneet kohdalleen.
Itse olen tyytyväinen valiokuntatyöhöni, meppikiertueeseen ja medianäkyvyyteen. Olen vähemmän tyytyväinen työhöni EPP-ryhmän sisällä. Porukkaa olen toki oppinut tuntemaan ja verkottuminen on toiminut, mutta varsinaiseen poliittiseen peliin en ole ryhmän sisällä ainakaan vielä tarttunut.
Kokoomuksella menee muutenkin tällä hetkellä hyvin. Profiloiduimme mielestäni hyvin, ei vähiten ulkopolitiikassa. Olemme Suomen nuorekkain ja dynaamisin puolue. Jyrki Katainen on johtanut puolueen uuteen nousuun. Voitimme EU-vaalit. Kunnallisvaalit menivät erittäin hyvin. Sauli Niinistön presidentinvaaliehdokkuus jatkaa menestysten sarjaa. Ei kannata ennakoida tulevaisuutta… mutta on jotenkin sellainen hytinä, että pressanvaalit menevät yli odotusten.
Kotopuolessa kaikki on mallillaan. Vuoden mittaan perherutiinit ovat asettuneet uomiinsa. Strasbourgin viikot ovat raskaita. Muuten monikulttuurisen perheen arki toimii, vaikka molemmat vanhemmat ovat töissä. Rakkauden puutteesta meidän perhettä ei ainakaan voi syyttää.
Nyt on siis edessä kuuden viikon loma. Suzannin loma on vain kolme viikkoa, joten meikäläisen päivät menevät pitkälti lasten kanssa puuhastellessa. Olemme kaksi viikkoa täällä Brysselissä, kaksi viikkoa Italiassa ja sitten taas kaksi viikkoa Brysselissä. Ei voi valittaa.
Seuraavien viikkojen aikana kirjoittelen päiväkirjamerkintöjä satunnaisesti. Jos niistä odottaa EU-analyysia, niin kannattaa varmaan jättää lukematta. Hyvää kesää kaikille!
