Taas on menty sen verran tukka putkella, että eilinen blogi jäi kirjoittamatta. Tavarapaketin neuvotteluissa sukkuloidaan ennen ensi viikon tiistain valiokuntaäänestyksiä. Samaan aikaan tenttaamme päivittäin komissaareja varainvalvontavaliokunnassa. Tänään vuorossa olivat Ferrero-Waldner (ulkosuhdekomissaari) ja Louis Michel (kehitysyhteistyökomissaari).
Eilinen päivä kuului kategoriaan ”extreme”. Aamupäivän vietin kolme kallisarvoista tuntia asiakirjojen lukemiseen. Iltapäivällä luennoin Bryggen Euroopaa-yliopistolla (kts. alla). Illalla neuvottelin tavarapaketista parlamentissa. Kotiin pääsin vasta keskiyön pintaan, suurlähettiläs Eikka Kososen saunan kautta, jossa paransimme maailmaa Ilkka Kanervan ja Jori Arvosen kanssa.
Bryggen vajaan kolmetuntisen luennon aiheena oli Euroopan parlamentin rooli EU:n päätöksenteossa. Seuraavassa luennon sisältö pääpiirteittäin. Jaoin luentoni viiteen osaan:
1. PERUSTEESEJÄ EUROOPAN PARLAMENTISTA
a. Ainoa ylikansallinen demokratia.
b. Suorat vaalit vuodesta 1979.
c. Ainutlaatuinen järjestestelmä.
d. Kaksi kokoontumispaikkaa.
e. Monikielisyys vahvuutena ja heikkoutena.
f. Parlamentti, jossa ei ole oppositio- ja/tai hallitusasetelmaa.
g. Individualistien parlamentti.
2. EUROOPAN PARLAMENTIN VALLANKASVU
a. Budjettivallan kasvu 1970 ja 1975.
b. Epävirallinen sovittelumenettely budjettikysymyksissä 1975.
c. Isoglucose oikeustapaus 1980, jossa tuomiosituin hylkäsi neuvoston päätöksen, koska parlamenttia ei konsultoitu.
d. Yhteinäisasiakirja 1987, jossa yhteistoimintamenettely ja hyväksyntämenettely antavat lisävaltaa parlamentille.
e. Maastrichtin sopimus 1993, jossa ensimmäistä kertaa yhteispäätösmenettely parlamentin ja neuvoston välille.
f. Amsterdamin sopimus 1999, jossa suurin osa lainsäädännöstä (pl. maatalaouspolitiikka) siirretään yhteispäätösmenettelyyn ja parlamentti saa oikeuden hyväksyä tai hylätä komission puheenjohtajan.
g. Nizzan sopimus 2001, jossa yhteispäätösmenettelyä laajennetaan edelleen.
h. Perustuslaki/reformisopimus 2009(?), jossa parlamentista tulee käytännössä tasavertainen lainsäätäjä ministerineuvoston kanssa (ml. maatalouspolitiikassa ja budjetissa).
3. TOIMIJAT JA RAKENTEET
a. Euroedustajat. Huomiona, että vaihtuvuus on suuri (noin 40-50% vaalia kohden). Tästä katraasta 37% ovat olleet kansanedustajia kotimaassaan ja näistä 16% ovat entisiä ministereitä ja presidenttejä.
b. Poliiittiset ryhmät, joita on nyt 7 (äärioikeistolainen ryhmä hajosi viime viikolla): EPP-ED, PES, ALDE, UEN, Vihreät, GUE/NGL, IND/DEM.
c. Valiokunnat, joita on 21. Toisin kuin kansallisissa parlamenteissa, Euroopan parlamentin valiokuntakokoukset ovat avoimia yleisölle.
d. Johtoporras, eli puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, kvestorit, puheenjohtajisto ja valiokuntapuheenjohtajien kokous.
4. ERILAISET TYÖVIIKOT
a. Täysistuntoviikot Strasbourgissa.
b. Ryhmäkokousviikot, joissa valmistellaan ryhmän kanta täysistuntoäänestyksiin.
c. Valiokuntaviikot, joissa tehdään varsinainen lainvalmistelutyö.
d. Minitäysistuntoviikot Brysselissä, joissa yhdistyvät kolme yllä mainittua viikkoa.
5. EUROOPAN PARLAMENTTI LAINSÄÄTÄJÄNÄ
a. Kannattaa ottaa tosissaan vaikka vähän villiltä paikalta näyttääkin.
b. Yksittäisellä europarlamentaarikolla on enemmän vaikutusmahdollisuuksia EU-lainsäädäntöön kuin kansallisella ministerillä.
c. Parlamentti on tätänykyä täysin tasavertainen lainsäätäjä ministerineuvoston kanssa.
d. Euroopan parlamentti poikkeaa kansallisista parlamenteista, koska yhdelläkään mepillä ei ole hallitusta, jota pitää puolustaa. Vaikutusmahdollisuudet riippuvat omasta aktiviteetistä.
e. Euroopan parlamentti saa jokaisen sopimusmuutoksen yhteydessä lisää valtaa. Tämä trendi näyttää jatkuvan.
Eli tältä pohjalta luennoin noin 150:lle Bryggeläiselle. Tuntui hienolta. Bryggen opiskelijat eivä koskaan päästä helpolla. Ovat todellisia EU-ammattilaisia, nykyisiä ja tulevia.
