Tässä minuutti sitten päättyneen äänestyksen tulokset lentoliikenteen sisällyttämisestä päästökauppaan:
Esitän tässä tulokset niiden keskeisten kohtien osalta, joista kirjoitin blogimerkinnän 6 marraskuuta eli viime tiistaina.
Aloitusvuosi: 2011
Päästökatto: 90%
Vertailuvuodet: 2004-2006
Huutokaupattava osuus: 25%
Ei-huutokaupattavien oikeuksien jakomalli: RTK (todellisten kustannusmäärien mukaan laskettavat päästöallokaatiot)
Huutokauppatuottojen käyttökohde: Ilmailualan tutkimukseen, bussi- ja junaliikenteen tukemiseen, päästökauppajärjestelmän hallinnointiin ja vaikeasti saavutettavien alueiden liikenteen varmistamiseksi.
Huh, mikä äänestys. Meidän osaltamme keskeisimmäksi osaksi nousi ei-huutokaupattavien oikeuksien jakomalli. Tässä ns ATK (average tonne kilometer) malli hävisi täpärästi 306-344. Voiton vei yllä mainitsemani RTK-malli. Käänsimme kuitenkin tilanteen lähes 50-50 tulokseen viime viikon tilanteesta, jossa ATK mallilla ei ollut juuri ollenkaan kannatusta. Soittelin koko päivän muita ryhmiä ja niiden MEPejä läpi ja lobbasin tämän puolesta.
%video%
Sarko täykkärissä
Todennäköisesti koko paketti menee toiseen lukemiseen – eli direktiivialoite tulee uudestaan neuvoston ja parlamentin käsittelyyn ensi vuonna ennen lopullista läpimenoa. Jatkan sitkeää lobbausta ATK jakomallin puolesta.
Ympäristön kannalta ei ole juurikaan merkitystä kumpi malli menee läpi. Ero on ainoastaan siinä, miten tulevat päästöoikeudet jakautuvat lentoyhtiöiden kesken. ATK malli olisi tasapuolisempi sekä myönteisempi syrjäisten jäsenmaiden lentoyhtiöille.
