Monthly Archives: toukokuu 2015

The art of negotiation (Blue Wings 6/2015)

2 Comments

Last month Finland formed a new government after three weeks of intense talks. We have a tradition of coalition governments, which means that we have to agree on fairly detailed government programmes.

I wrote my PhD on EU negotiations in the late 1990s. I remember reading lots of literature on the subject, everything from game theory to practical guides on how to achieve results. Some of the theoretical stuff is pretty far off. In practice negotiations are about human relations, not mathematical formulas. There is something that appeals to me about the process.

Most of the time it is about finding a solution between differing views and interests. Sometimes it is difficult to agree on small things. At other times, big differences are ironed out in no time.

We are actually involved in negotiations most of the time, often without realising it. As a father of two youngsters I am engaged in peace mediation or conflict management on a weekly basis.

At work I try accommodate different views every day. Small things, like office space, can cause big rows. Ideological differences lead to different kinds of practical solutions, which have to be taken into account.

German sociologist and economist Max Weber once said: “politics is the art of compromise.” How true. In the middle of that compromise is an issue, which has to be solved by people with different views and interests.

The human touch – or emotional intelligence – as psychologist and science journalist Daniel Goleman would put it, is the key to any solution. In that sense negotiations are more about psychology than political science.

Nevertheless negotiations often take place on many different levels. In international relations you always have to take into consideration that the final result must be approved at home.

Professor Robert Putnam calls this twolevel game theory. If I approve something in Brussels, it had better be cleared by our parliament first. The same goes for government negotiations. The final result has to be approved by your party and voters.

The end game of a negotiation is never easy. You end up defining a few key issues that are important for all participants. The moment when a deal is struck, you often feel a sense of relief.

This is followed by a period when you try to fully understand what was actually agreed upon. The end result is rarely as good as you thought, but usually much better than what you feared at some stage during process.

Once the deal is done, you should stick to it and defend it. This is when implementation becomes key. No one cares about a contract that is not implemented.

Oh, and by the way. The government negotiations went well. We ended up forming a three-party government. All the participants seemed happy. And now it is time get to work – which inevitably will involve some negotiation.

Valtiovarainministeriö kutsuu

24 Comments

Olen tänään ottanut vastaan valtiovarainministerin tehtävät. Kuten ehkä jo olette hallitusohjelmasta lukeneet, tämä kausi tulee olemaan vaikeiden päätösten toteuttamista. Suuri osa näistä asioista liittyy talouteen ja siten tavalla tai toisella valtiovarainministeriöön.

Suomi on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tehtävämme on julkisen talouden vakauttaminen, kestävän talouskasvun turvaaminen sekä julkisten palvelujen ja hallinnon vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistaminen. Myös Ecofin, euroryhmä ja kv. rahoituslaitokset ovat tärkeä osa työtämme Suomen parhaaksi.

Valtiovarainministeriö on kansan kirstunvartija ja asiantuntijaorganisaatio, johon suomalaisilla on vahva luottamus. Haluan yhdessä kaikkien VM:n virkamiesten kanssa pitää huolta siitä, että olemme tämän luottamuksen arvoisia.

Taloustyötä tehdään koko hallituksen kanssa yhdessä. Strateginen hallitusohjelma pohjautuu valtiovarainministeriön tilannekuvaan. Koko hallitus työskentelee tiiviissä yhteistyössä VM:n kanssa kanssa talouden tasapainottamiseksi. Lähtökohta on, että kaikki ministerit ja ministeriöt sitoutuvat toimeenpanemaan yhdessä tehdyt linjaukset. Nyt ei tehdä sulle-mulle -politiikkaa, vaan kaikki tekevät työtä yhdessä, luottamuksen hengessä, ratkaisuja hakien.

Jo tulevana viikonloppuna alkaa omalta osaltani tiukka opiskelu VM:n asioista ja koko kesä jatketaan. Toivon, että ministeriön väki antaa tukensa ja osaamisensa käyttööni heti alusta lähtien. Minun tehtäväni on puolestani auttaa kaikkia valtiovarainministeriöläisiä onnistumaan omassa työssään.

Innostuneena ja myös kiitollisena aloitan työt VM-joukkueen kanssa. Toivon, että meillä tehdään työtä yhdessä avoimessa ja välittömässä hengessä. Suomen puolesta.

Kyllä me tästä yhdessä selviämme

19 Comments

Hallitusneuvottelut on saatu päätökseen ja Kokoomus on päättänyt osallistua hallitusvastuuseen yhdessä Keskustan ja Perussuomalaisten kanssa. Neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä, välillä tiukemmin, mutta koko ajan yhteisiä ratkaisuja hakien. Tätä pidän tärkeänä tulevaa yhteistyötä ajatellen.

Tämä hallitus tulee toimimaan yhtenä joukkueena. Rakennamme luottamusta ilman sulle-mulle -politiikkaa tai sinun taikka minun edun hakemista. Päällimmäisenä on Suomen ja suomalaisten etu.

Nyt on katkaistava kurjistumisen kierre ja luotava uskoa tulevaisuuteen. Talouden sopeuttaminen ja leikkaukset tulevat sattumaan kaikkiin suomalaisiin, mutta yhdessä selviämme ja katse on tiukasti eteenpäin. Otamme yhdessä vastuuta, välitämme ja puolustamme hyvinvointivaltiota myös vaikeina aikoina.

Edessä oleva tie on pitkä, kipeätkin päätökset koskettavat jokaista. Tekemättä ei kuitenkaan voi jättää jos haluaa myös tulevaisuudessa hyvinvoivan Suomen.

Näen, että etenemme kolmea kautta:

1. Talous vakautetaan ja velkaantuminen pysäytetään, vaikka sitten vaikeillakin päätöksillä. Vahva talous on tukeva perusta hyvinvointiyhteiskunnalle.

Tätä toteutetaan yhteensä 10 miljardin euron kestävyysvajeen paikkaamisella. Neljän miljardin sopeutuksista ja lisäksi ehdollisesta 1,5 miljardin lisäsopeutuksesta sekä työllisyyttä edistävistä toimista on tehty päätökset hallitusohjelmassa. Näiden toimien vaikutukset näkyvät vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi kuntien tehtävien vähentämisen ja rakenneuudistusten pitää vaikuttaa julkisen talouden vahvistamiseen neljän miljardin euron edestä viimeistään vuonna 2030.

2. Jäykkää järjestelmäämme jälleenrakennetaan uudistuksin ja kasvua luodaan monin toimin. Suomalaisten vahvuudet ja voimavarat vapautetaan käyttöön yksilöistä yrityksiin, julkiseen sektoriin ja kolmanteen sektoriin. Meillä on yli viisi miljoonaa erilaista elämäntapaa ja lukuisia tapoja tehdä työtä ja yrittää. Hyväksytään se ja järjestelmä joustakoon.

Näistä toimista esimerkkeinä kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, valinnanvapauden lisääminen sote-palveluissa ja sääntelyn purkaminen sekä hallinnon prosessien keventäminen kautta linjan. Esimerkiksi lupa- ja valitusprosesseja yksinkertaistetaan ja viranomainen saa kysyä kansalaiselta ja yritykseltä yhtä asiaa vain kerran – samoja tietoja ei siis jatkossa kysytä monilla lomakkeilla.

3. Ratkaisuilla rakentuu Suomen uusi nousu, joka ei koske pelkästään taloutta. Raha ei ole ainoa mittari maamme menestykselle. Suomi ei nouse leikkaamalla, vaan yrittäjyydellä ja työllä, osaamisella ja luovuudella, yhdessä tekemällä.

Nyt muodostettavan hallituksen onnistuminen mitataan lopulta siinä, miten onnistumme tulevien neljän vuoden aikana luomaan suomalaisille työpaikkoja sekä vahvistamaan keskinäistä luottamusta, tulevaisuudenuskoa ja välittävää hyvinvointiyhteiskuntaa.

Pidetään pää kylmänä ja sydän lämpimänä, tehdään muutokset turvallisesti ja oikeudenmukaisesti. Siten, että kaikki suomalaiset pysyvät mukana.

Vain uusia ratkaisuja hakemalla ja näkemällä maailman muutokset mahdollisuutena Suomi voi olla kansainvälinen, avoin, suvaitsevainen, menestyvä maa myös tulevaisuudessa.

Gamla politiska gränser suddas ut (Dagens Industri 7.5.2015)

8 Comments

I dag är det val i Storbritannien. Det ser jämnt ut. De sista opinionsmätningarna ger de konservativa och arbetarpartiet drygt 30 procent. Vad som än händer så ser det ut att bli en koalitionsregering. Liberaldemokratiska partiet kommer att spela en väsentlig roll när den nya regeringen byggs.

Finland har alltid haft koalitionsregeringar. Under det förra riksdagsmandatet hade regeringen hela sex partier – tre från den högra sdian och tre från den vänstra. I dag får vi veta hur den centerledda koalitionsregeringen kommer att se ut.

I Sverige vänjer man sig vid koalitioner och allianser. I både Danmark och Norge har man koalitionsregeringar. Även Grekland har en koalitionsregering som kombinerar vänstern och högern, till och med i helt olika ändar av det politiska spektrumet.

Tyskland, liksom Europaparlamentet, styrs av en ”storkoalition” mellan högern och vänstern. Inom den europeiska kommissionen finns det kommissionärer från konservativa, socialdemokratiska och liberala partier.

Den liberala demokratin i Europa är inte längre ideologiskt tudelad mellan en traditionell höger- eller vänsterfalang. Visst finns det länder, som till exempel Frankrike, Italien och Spanien, där den ena dominerar över den andra. Men den allmänna trenden tycks vara mer diffus.

Väljare rör sig lättare från ett parti till ett annat. Politiken blir personifierad och ofta röstar man baserat på en eller två frågor som står väljaren nära. Det kan vara fråga om könsneutrala äktenskap, kärnkraft eller invandringspolitik.

De traditionella högerpartierna har blivit mer moderata och rört sig mot den politiska mitten. Traditionella socialdemokratiska partier har accepterat marknadsekonomin.

Uppdelningen är inte längre klar mellan högern och vänstern eller konservativa och liberala. I många fall är det snarare fråga om globalister och lokalister. Globalisterna tror på frihandel, öppna marknader, internationellt samarbete och invandring. Lokalister tror tvärtom.

I många europeiska länder finns det partier som allmänt kan definieras som populister. Visst kommer många från den traditionella högern, men lika många har vänstertendenser. Extremister har ofta liknande åsikter, oberoende av ideologisk synvinkel.

I den internationella medianen drar man för lätt paralleller mellan partier och nationella partier. Det är dock svårt att se vad till exempel brittiska Ukip skulle ha gemensamt med spanska Podemos eller franska Front Nationale. Ja, förutom att partierna är rätt så lokalistiska.

Demokratin i Europa utvecklas hela tiden. Valen är inte längre lokala. Alla val inom EU påverkar alla EU-länder på ett eller annat sätt. I Finland har man aldrig tidigare följt valet i Grekland med lika stort intresse. Det samma gäller valet i Storbritannien.

Det finns dock en konstant. Vad som än händer i valen i Sverige eller Finland kommer vi alltid att stå nära varandra. Sveriges sak är vår, och vice versa. Förutom i hockey-VM förstås.