Monthly Archives: joulukuu 2013

Vuosi 2013 – mitä tuli tehtyä?

Ei kommentteja

Vuosi on lopuillaan. Ennen joulua on hyvä katsoa vielä kerran taakse ja miettiä, mitä vuoden aikana on tehty.

Jos tämän vuoden tiivistää osaltani lukuihin, se kuulostaa tältä: 106 virkamatkavuorokautta ja 43 matkaa. Matkat voi karkeasti jakaa siten, että reilu puolet niistä meni suomalaisyritysten viennin edistämiseen, kolmasosa Eurooppa-tehtävien hoitoon ja loput Pohjoismaiseen yhteistyöhön tai kotimaan matkoihin. Mantereista jäi koluamatta ainoastaan Etelämanner. Eri maita kertyi yhteensä 22.

Toisin sanoen: jos vuonna 2013 oli 251 työpäivää, olin 42 prosenttia niistä virkamatkoilla.

Vuoden tapahtumista haluaisin nostaa esiin muutamia asioita niin ulkomaankaupan, Eurooppa-asioiden kuin henkilökohtaisen elämänkin saralta.

Aloitetaan ulkomaankaupasta. Ylitse muiden nousevat Team Finland, matkat, Balin WTO-sopu ja EU-USA vapaakauppasopimus.

Team Finland on lähtenyt toden teolla toimimaan. Ulkomailla on nyt 73 TF-toimipistettä ja koordinaattoria. Samoin kotimaasta löytyy koordinaattori jokaisesta maakunnasta. Kaikkialla periaatteena on yksi luukku, yksi sähköpostiosoite ja yksi puhelinnumero ? turha byrokratia pois. Tapasin vuoden aikana monia Team Finland -toimijoita ja yrittäjiä muun muassa Jyväskylässä, Lappeenrannassa ja Turussa. Pöhinä on hyvä. Lisää kiertämistä on luvassa taas ensi vuonna.

Olen ulkomaankauppaministerinä vieraillut tähän mennessä viidessäkymmenessä kaupungissa eri puolilla maailmaa. Kaikki matkat ovat olleet minulle antoisia ja toivottavasti myös yrityksille. Vaikeina talousaikoina on tärkeää, että valtiovalta tekee kaikkensa avatakseen ovia suomalaisyrityksille. Jokainen kauppa on kuitenkin aina yrityksen itsensä tekemä. Valtio voi olla korkeintaan avulias kätilö.

Vuoden yksi kohokohta oli Balilla aikaansaamamme sopu WTO:n minipaketista. Ratkaisu oli merkittävä. Vuonna 1995 perustetun WTO:n olemassaolon aikana ei ole aiemmin onnistuttu tekemään uutta monenkeskistä kauppasopimusta. Suomelle sopimuksen toimeenpano on erityisen tärkeää Venäjä-kaupan merkityksen takia.

Myös heinäkuussa alkaneissa EU-USA vapaakauppaneuvotteluissa on päästy hyvin alkuun. Uskon, että sopimus saadaankin valmiiksi vuoteen 2015 mennessä, kun Obaman toinen kausi päättyy. Yhdysvallat on yksi harvoja isoja kauppakumppaneita, jonne viemme jatkuvasti enemmän kuin tuomme. Meillä on siis paljon voitettavaa. Kyse on lopulta myös siitä, määritelläänkö tulevan maailmankaupan pelisäännöt niin, että saamme itse niihin vaikuttaa vai annetaanko ne meille muiden sanelemina.

Euroopan osalta vuoden kohokohdiksi nostan ehdottomasti Euroopan taloustilanteen vakautumisen, EU-selonteon ja siihen vaikuttaneen nuortenryhmän, komission ohjelmaan vaikuttamisen sekä keskustelun EU-sääntelystä.

Euroopan taloustilanne alkaa vakautua. Kriisin pahimman vaiheen voi sanoa jo olevan takana. Irlanti on palannut markkinoille ilman erityistä varajärjestelmää rahoituksensa turvaamiseksi. Portugali on niin ikään palaamassa markkinoille, ja Espanjan taloustilanne on kehittynyt parempaan suuntaan. Pankkiunioni, joka varmistaa, ettei veronmaksajien rajoja käytetä enää pankkien pääomittamiseen, on edennyt.

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa valtioneuvoston EU-selonteon. Siinä linjattiin Suomen EU-politiikan suunta tuleviksi vuosiksi. Erityisen hienoa oli nähdä, miten asettamani 26-henkinen nuorten ryhmä sai vaikutettua raportillaan hallituksen selontekoon ja julkiseen EU-keskusteluun.

Myös tulevan komission ohjelmaan vaikuttaminen on aloitettu valtioneuvoston kansliassa jo hyvissä ajoin ja sitä jatketaan keväällä. Vaikuttaminen on hiljaista työtä, joka ei näy lehtien sivuilla. Suomen on tärkeää olla hereillä EU:n omissa hallitusneuvotteluissa ja pitää meille tärkeitä asioita esillä.

Keskustelu EU-sääntelystä on myös virkistävä. On tärkeää erottaa, että kyse ei ole toimivallan uudelleenjaosta jäsenmaiden ja unionin välillä, vaan tavoitteena on karsia vanhentunutta lainsäädäntöä ja yksinkertaistaa sääntelyä. Siis enemmän Eurooppaa, vähemmän tarpeetonta sääntelyä.

Viimeisimmäksi pointiksi nostan kolme asiaa henkilökohtaisesta elämästä: kouluvierailut, 10 tunnin alitus Kalmarin Ironmanissa ja ihmiset, joiden kanssa saan tehdä töitä.

Viime vuoden syksystä lähtien olen kiertänyt kouluissa ympäri Suomea puhumassa kehon ja mielen jaksamisesta. Mukana ovat olleet myös Aki Riihilahti ja Mika Poutala. Vierailuja kertyi tälle vuodelle 13. Usein kuulee puhuttavan, että nykynuoriso on jotenkin mennyt pilalle. Uskallan olla noin sadankahdenkymmenen kouluvierailuni jälkeen täysin eri mieltä. Nuoriso on fiksumpaa kuin edellinen sukupolvi.

Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että olen urheiluhullu. Yksi unelmista täyttyi elokuussa Ruotsin Kalmarissa. Pysäytin kellot aikaan 9.55’47 ja alitin kymmenen tunnin aikatavoitteeni triathlonin kuninkuusmatkalla Ironmanissa. Hieno tunne, kun pitkäaikainen tavoite toteutuu.

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, ovat ihmiset. Kesälomalta paluu tiivisti asian. Oli vain mukavaa mennä takaisin töihin ja nähdä tiimiä, työkavereita ja kaikkia, joiden kanssa tätä työtä tehdään yhdessä. Kiitos myös teille, jotka olette jaksaneet jorinoitani blogista lukea ja kommentoida.

Rentouttavaa joulunaikaa!

EU-USA, kolmas erä

Ei kommentteja

EU:n ja USA:n neuvottelut TTIP-vapaakauppasopimuksesta jatkuvat Washingtonissa tänään maanantaina. Nyt käynnistyy kolmas neuvottelukierros. Tämän viikon asialistalla on mm. sääntely, kaupan tekniset esteet, julkiset hankinnat, terveys- ja kasvinsuojelutoimet sekä maantieteelliset merkinnät. Unionin puolesta neuvotteluja käy EU-komissio jäsenmaiden antaman yksityiskohtaisen neuvottelumandaatin varassa. Yhdysvaltain puolelta neuvotteluja vetää US Trade Representative. Neuvottelukierroksia on alustavasti suunniteltu viisi ensi vuodelle.

Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että EU ja Yhdysvallat saavat neuvoteltua kunnianhimoisen vapaakauppasopimuksen. Suomi elää ulkomaankaupasta, ja USA on kolmanneksi merkittävin EU:n ulkopuolinen vientikohteemme. Samalla se on yksi harvoja keskeisiä kauppakumppaneitamme, joiden suhteen kauppataseemme on rakenteellisesti ylijäämäinen. 
Tullit ovat transatlanttisessa kaupassa nyt jo yleisesti melko matalalla tasolla, ja neuvotteluissa korostuvatkin tullien ulkopuoliset esteet, sääntelykysymykset ja mm. markkinoillepääsy USA:n liittovaltion ja osavaltioiden julkisiin hankintoihin. Arvioiden mukaan erityisesti pienet ja keskikokoiset yritykset hyötyisivät sopimuksesta ja voisivat luoda sen myötä lisää työpaikkoja.
EU-komission arvion mukaan yli puolet sopimuksen hyödyistä liittyy sääntely-yhteistyöhön. Se tarkoittaa pohjimmiltaan hyvin arkista työtä, jossa virkamiehet vertaavat eri säädösten tavoitteita ja etsivät yhteisiä nimittäjiä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä niin nykyisen kuin valmistelussa olevan sääntelyn suhteen. Meillä on lukemattomissa arkielämää koskevissa säännöissä ja standardeissa hyvin samankaltaiset tavoitteet, mutta hieman eri lähestymistavat. Yrityksille tämä tarkoittaa ylimääräistä vaivannäköä ja kustannuksia Atlantin molemmin puolin toimittaessa.
Neuvottelujen edetessä ne kiinnostavat yhä laajemmin. Etukäteen oli kaikkien tiedossa, että Euroopassa ja Suomessa on herkkyyksiä mm. maatalouteen liittyen – emme halua, että vapaakauppasopimus avaisi portin GMO-tuotteille. Ranskalaisille audiovisuaalisen sektorin sulkeminen pois neuvotteluista oli tärkeä vaatimus. 
Viime viikkoina Suomessa mediakeskusteluun on noussut erityisesti investointisuojan merkitys. Helsingin Sanomat oli jo kysynyt suomalaisilta Euroopan parlamentin jäseniltä ”sisältääkö sopimus investointisuojan takia riskejä Suomelle?” Kysymys on siinä määrin ennenaikainen, ettei siihen ole vastausta. Sopimuksesta kun ei ole ensimmäistäkään luonnosta vielä olemassa.  Kun neuvottelut ovat edenneet pidemmälle, on syytä kysyä myös ?tuoko investointisuoja etuja Suomelle??
Investointisuoja tarkoittaa yksinkertaistettuna, että ulkomaisia investointeja on kohdeltava reilusti – samoilla pelisäännöillä kuin kotimaisia. Tämä on Suomen kaltaisen maan etu maailmassa, jossa jokaisen valtion oikeusjärjestelmän puolueettomuuteen ei voi aina luottaa. Kansainvälinen investointisuojajärjestelmä muodostuu yli 3000 investointisuojasopimuksesta, Suomella sellaisia on nyt 65.
Suomi lähtee siitä, että investointisuojasopimukset eivät voi estää valtioiden oikeutta asettaa esimerkiksi oman terveydenhuoltonsa tai ympäristönsuojelunsa taso niin korkeaksi kuin maa parhaaksi katsoo. Eurooppalaisissa sopimuksissa suoja ei koske markkinoillepääsyä, vaan se myönnetään vasta, kun sijoitus on tehty maan lakien ja määräysten mukaisesti. Yhdysvaltojen ja EU:n lähestymistavoissa investointisuojaan on olennaisia eroja, minkä takia Suomi ei hyväksy Yhdysvaltojen mallisopimusta neuvottelujen pohjaksi.
Kansainvälisiin neuvotteluihin liittyy säännönmukaisesti tiettyjä vaiheita. Nyt olemme vaiheessa, jossa neuvottelut etenevät ja huhut alkavat kiertää. Esiintyy tuomiopäivän visioita. Niitä tarvitaan luomaan painetta neuvottelijoille. Suomella ja EU:lla on isoja etuja saavutettavana, mutta myös arvokkaita ominaispiirteitä puolustettavana.
Suomen kannat TTIP-neuvotteluissa määritellään hallituksen ja eduskunnan yhteistyössä. Näitä täsmennetään yhdessä jokaisen ministerikokouksen alla normaaliin tapaan. On tärkeää, että tämän lisäksi neuvotteluprosessi on mahdollisimman avoin median sekä esim. etu- ja kansalaisjärjestöjen suuntaan. Suosittelen seuraamaan mm. Ulkoministeriön TTIP-sivustoa, EU-komission vastaavaa sivustoa ja komission neuvottelutiimin Twitter-tiliä. Ulkoministeriön seuraava TTIP-keskustelutilaisuus järjestöille järjestetään 29.1. Tervetuloa!

WTO onnistui Balilla

Ei kommentteja
Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokous Balilla päättyi juuri. Kokous oli tärkeä Suomelle ja koko maailmanlaajuiselle kauppajärjestelmälle. Ensimmäiset arvioni neuvottelutuloksesta löytyvät tiedotteesta.
Vuonna 1995 perustetun WTO:n olemassaolon aikana ei ole aiemmin onnistuttu tekemään uutta monenkeskistä kauppasopimusta. Yritykset päästä sopuun vuonna 2001 alkaneesta ns. Dohan kierroksesta epäonnistuivat 2008 ja 2010. Doha-asioista koottiin siksi Balille pienempi paketti, jonka läpimeno oli WTO:lle todellinen make or break -kysymys.
Vajaan viikon kestäneessä kokouksessa väännettiin ratkaisua yötä päivää pääjohtaja Roberto Azevedon johdolla. Kokouksen päättyminen viivästyi suunnitellusta, mutta vääntäminen kannatti. WTO osoitti, että myös 2010-luvulla on mahdollista päättää globaalilla tasolla kaikkia maita sitovista toimista. Olin itse kokouspaikalla kaksi vuorokautta, tiimimme koko viikon. Kiitos tiimille!
Monet ovat arvioineet Dohan kierroksen venymisen merkitsevän, ettei kaupan vapauttamiselle olisi enää laajaa kiinnostusta. Tämä on väärä tulkinta.
Kahdenvälisten, alueellisten ja useammanvälisten vapaakauppasopimusten määrän kasvu osoittaa, että kaupan vapauttamiselle on edelleen suurta tarvetta ja kysyntää. WTO:lle notifioituja alueellisia sopimuksia on 575 kpl. Kaupan vapauttaminen jatkuu siis muodossa tai toisessa. Kaikkien etu olisi, että se tapahtuisi yhteisesti sovittujen sääntöjen eli WTO:n puitteissa. Erityisen tärkeää tämä olisi pienille kehitysmaille ja PK-yrityksille.
Bali-paketti koostuu kolmesta osasta: kaupan helpottaminen (trade facilitation), maatalous ja kehityskysymykset. Näistä Suomen ja suomalaisten yritysten kannalta merkitystä on erityisesti kaupan helpottamisella. Käytännössä se tarkoittaa tullimenettelyjen nopeuttamista ja selkeyttämistä. Suomelle sopimuksen toimeenpano on erityisen tärkeää Venäjä-kaupan merkityksen takia. OECD:n arvion mukaan kaupan helpottamissopimus vähentäisi täysin toimeenpantuna 10 % OECD-maiden ulkomaankaupan kustannuksista ja 13-15 % kehitysmaiden ulkomaankaupan kustannuksista.
Olemme tottuneet Suomessakin asetelmaan, että kauppaneuvotteluissa teollisuusmaat ja kehitysmaat ovat vastakkain. Tämä jakolinja ei ollut entisellään Balilla. Vähiten kehittyneet eli LDC-maat ja ns. AKP-maat (mm. Afrikka ja Karibia) kannattivat voimakkaasti Bali-paketin syntymistä. Vaikeuksia paketin hyväksymisessä takia oli lähinnä Intialla. Intia haki hyväksyntää ruuan varastointiin tarkoitetulle tukiohjelmalleen, jota se perusteli ruokaturvan parantamisella. Ohjelmalla voisi olla kielteisiä vaikutuksia maan ulkopuolella – erityisesti muihin kehitysmaihin Intian lähialueilla. Kysymykseen löytyi kompromissiratkaisu, ja asiaan palataan viimeistään neljän vuoden päästä.
Kaupan rakenteen muutos on vähentänyt tullien merkitystä talouden suojana. 2000-luvun protektionismi ei toteudu niinkään rajalla kuin rajojen takana syrjivien teknisten määräysten ja standardien muodossa. Näiden kysymysten käsittelyyn WTO ei ole valmistautunut riittävästi, minkä takia mm. EU neuvottelee parhaillaan kahdenvälisistä ja alueellisista vapaakauppasopimuksista. WTO:n asialista on päivitettävä vastaamaan nykypäivää. Bali-paketin onnistumisen myötä tässä on mahdollista edetä.

Maapallon toisella puolella

Ei kommentteja

Viikko on vierähtänyt tähän mennessä kauimmas suuntautuneella vienninedistämismatkallani Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Aikaero Suomeen on vaihdellut +6, +9 ja +11 tunnin välillä. Virallinen tiedote ja lista mukana olleista yrityksistä löytyy täältä.

Molemmat maat ovat fyysisesti kaukana, mutta henkisesti monin tavoin lähellä Suomea.

Uusi-Seelanti on niin asukasluvultaan kuin pinta-alaltaan suunnilleen Suomen kokoinen maa. Maataloudella on edelleen keskeinen rooli, mutta talous on monipuolistunut ja kehittynyt yhä enemmän osaamisen ja innovaatioiden varaan. Suomea on pidetty tässä ja koulutusjärjestelmän kehittämisessä tärkeänä esikuvana. Maan rakennemuutos käynnistyi oikeastaan 70-luvulla Iso-Britannian liityttyä silloiseen EY:öön. Kiwien, niin kuin Uuden-Seelannin asukaita kutsutaan, maataloustuotteet joutuivat silloin kohtaamaan eurooppalaisen tulli- ja kiintiömuurin. EU:nkin maatalouspolitiikka on onneksi modernisoitunut noista ajoista merkittävästi.

Me valittelemme joskus sijaintimme syrjäisyyttä, mutta Uudesta-Seelannista katsoen Suomen sijainti on mitä helpoin. Uusi-Seelanti sen sijaan on kaukana kaikesta. Ja menestyy hienosti. Kiinan merkitys kasvaa todella nopeasti, mihin on syynä myös pari vuotta sitten solmittu vapaakauppasopimus. Jotta Eurooppa ei aivan katoaisi kiwien horisontista, olisi tärkeä saada EU:n ja Uuden-Seelannin välinen puitesopimus satamaan mahdollisimman pian.

Kehittyineissä OECD-maissa matkustaessa hihaan tarttuu aina uusia ideoita. Tällä kertaa mieleeni jäivät Uudesta-Seelannista erityisesti Aucklandin yliopiston omistama Uniservices-yhtiö, joka toimii yritysmaailman ja tutkimuksen siltana sekä maailmalla asuvia uusiseelantilaisia yhteen kokoava Kea New Zealand.

Australiassa teimme tehoiskut kolmeen kaupunkiin: Sydneyyn ja Canberraan idässä ja Perthiin lännessä. Australian talous on kasvanut kohisten kaivos- ja raaka-ainebuumin takia, mutta nyt sielläkin katsotaan taas enemmän palvelujen suuntaan. Molemmat suunnat tarjoavat suomalaisille yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia.

Tapasin molempien maiden ulkoministerit, Uuden-Seelannin Murray McCullyn ja Australian Julie Bishopin. Vaikuttavia ja osaavia tyyppejä. McCullyn tunsin jo entuudestaan. Tyynenmeren alueen merkitys kansainvälisessä politiikassa kasvaa kohisten, ja se näkyy myös ministerien agendassa ja matka-aikatauluissa. EU:n ja euroalueen tilanne ja arviomme Venäjästä kiinnostavat aina.

On hienoa, kuinka monipuolisia liikesuhteita suomalaisilla yrityksillä on maapallon lähes joka kolkalla. Vienti- ja tuontiluvut kertovat hyvin vähän nykypäivän globaalisti hajautuneesta bisneksestä. Suomalaiset yritykset työllistävät Australiassakin tuhansia ihmisiä. Valtion tehtävä on tukea yritystemme kansainvälistymistä ja pitää huoli, että Suomessa kannattaa tehdä arvoketjun arvokkaimmat vaiheet. Olipa kyse sitten vaatteiden, ohjelmistojen tai vaikka nosturien suunnittelusta ja valmistamisesta.

Matkan vienninedistämisosuus on nyt takana, ja lennämme kohti Indonesiaa. Balilla pidettävästä Maailman kauppajärjestön WTO:n ministerikokouksesta voi parhaimmillaan tulla Suomen ulkomaankaupan kannalta merkittäviä tuloksia. Tätä tavoitellaan. Keskustelut WTO:n pääjohtajaksi ehdolla olleen Uuden-Seelannin kauppaministeri Tim Groserin kanssa olivat erinomaista valmistautumista Balille.