Monthly Archives: huhtikuu 2013
Uusia tuulia Pohjoismaissa
Nuorten tulevaisuus on eurooppalainen
Päätösten tekeminen EU:ssa ei ole mystinen mörkö, vaan ylikansallisten päätösten hyödyt pitää tunnistaa. Eurovaaleissa tulee ottaa käyttöön koko unionin laajuiset ehdokaslistat. EU-vero rahoittaa unionin laajuista yhteiskuntatakuuta. EU vähentää päästöjään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suomi on aktiivinen ja ärhäkkä toimija EU:ssa, EU taas maailmalla. Tässä muutamia nostoja nuorten tekemästä EU-raportista, joka luovutettiin minulle tänään.
Pyysin ryhmää ensitapaamisessamme tekemään rohkeita ja villejä avauksia, ja niitä sain. Raportin pääsanomaksi nousee se, että tälle sukupolvelle Eurooppa ja eurooppalaisuus on luonnollinen osa elämää. Yksi ryhmän puheenjohtajista tiivisti tämän raportin alkusanoissa: ”Me olemme E-sukupolvea. Elämme eurooppalaisesta kulttuurista, matkustamme, opiskelemme, työskentelemme ja rakastumme Euroopassa. Me osallistumme eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja politiikkaan. Se, että Suomi kuuluu Eurooppaan on itsestäänselvyys”.
Keskustelut ryhmän kanssa EU:n tulevaisuudesta kevään aikana olivat virkistäviä. Ehdimme tavata kolme kertaa. Itse raportti valmistui verkossa työskennellen – tämä on nykyaikaa. Ryhmä myös tiivisti muistion kymmenen lukua twiiteiksi. Ehkä myös hallituksen raportit voisi jatkossa myös ?twiivistää?.
Nuoret näkevät Euroopan unionissa kehitettävää, mutta samalla unioni koetaan ratkaisuksi moniin ongelmiin. Monet politiikanalat nähdään visiossa eurooppalaisessa kontekstissa. Suomella uskotaan olevan paljon annettavaa eurooppalaiselle yhteistyölle. Ympäristöasioissa Euroopan unionista toivotaan edelläkävijää, joka kantaa globaalin vastuunsa myös muilla aloilla. Raportti kannattaa lukea jo siksi, että se on samalla kurkistus tulevaisuuden Eurooppaan. Tästä sukupolvesta tulevat seuraavat päättäjämme.
Asiantuntevan ryhmän kokoamisesta kiitokset nuorisoyhteisö Allianssille. Raporttia on tarkoitus hyödyntää myös hallituksen parhaillaan valmisteltavassa EU-selonteossa, joka luovutetaan vielä kevään aikana eduskunnalle. Muistion voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
Käy myös katsomassa nuorten tekemät tulevaisuuden Eurooppa-uutiset.
Kiitos suuresta työstä kaikille ryhmäläisille. Tämä oli hieno projekti. #mikäEUstaisona #grownupEU #detvuxnaEU
Margaret Thatcher muistoissa
Minulla on kunnia edustaa Suomea tänään Britannian entisen pääministerin Margaret Thatcherin hautajaisissa. Thatcher johti maataan yli vuosikymmenen, yksitoista vuotta. Hän oli Britannian ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa naispääministeri, lujatahtoinen poliitikko, uudistaja.
Margaret Thatcher nousi pääministeriksi vuonna 1979. Maassa oli lama. Hän halusi edistää markkinataloutta ja vähentää valtion roolia: valtion omistamaa teollisuutta yksityistettiin, julkisia menoja leikattiin ja ammattiliikkeeltä vietiin valtaa. Työttömyys kasvoi kolmeen miljoonaan hänen ensimmäisen pääministerikautensa lopulla. Thatcher piti päänsä niin kuin aina myöhemminkin, ja talous alkoi elpyä muutaman vuoden päästä. Tuolta ajalta (1980) on myös kuuluisa lause, joka määritteli Margaret Thatcheria koko hänen uransa. Kun Thatcheriä kehotettiin muuttamaan politiikkansa suuntaa, hän vastasi: ”You turn if you want to. The lady?s not for turning.”
Lainaus on vuonna 1988 Lontoossa pidetystä puheessa. Samana vuonna Thatcher piti College of Europessa Bruggessa puheen, jossa hän ankkuroi Britannian paikan Euroopan unionissa. Thatcherin visiossa Eurooppa menestyy vain, jos jokainen maa säilyttää identiteettinsä.
Tätä ennakkoluulotonta mutta rakentavaa asennetta Eurooppa tarvitsee tänäkin päivänä. Margaret Thatcher oli merkittävä muutoksentekijä ja Ison-Britannian merkittävin sodanjälkeisen ajan poliitikko. Hänen merkityksensä ei jäänyt vain Britannian rajojen sisäpuolelle, vaan hän muokkasi koko 1900-luvun loppupuolen maailmaa.
Kiinan ihmeitä
Vietin kuusi päivää Kiinassa. Aina yhtä huikea, ja osittain hämmentävä kokemus. Ei sitä suuruutta oikein tajua.
Neljä teemaa Euroopan unionista
Taannoinen Saariselän-kokous antoi uusia ajatuksia ja auttoi jäsentämään vanhoja. Tässä pohdintojani tulevien kuukausien haasteista ja puheenaiheista Euroopassa. Jaoin ne neljään teemaan.
Euroopan unionin olemassaolo ja sen oikeutus. Monissa maissa on pohdittu EU-jäsenyyden hyötyjä. Populistiset puolueet ovat kasvattaneet suosiotaan talouskriisin avittamina, ja niiden myötä kritiikki EU:ta kohtaan on kasvanut. Kuinka pitkälle integraatiossa voidaan mennä? Myös euromaiden rooli on puhututtanut. Kuuluako euroon vai ei? Miten suhtautua pankki-, talous- tai entäpä poliittiseen unioniin? Jotta EU ansaitsee kaikkien luottamuksen, olemassa olevan järjestelmän täytyy toimia tehokkaasti ja sääntöjä täytyy noudattaa.
Talous. Vastakkain ovat markkinalähtöisyys ja protektionismi, vahvat sisämarkkinat ja kansalliset teollisuuspolitiikat, kuri ja kasvu sekä tiukat ja löysät säännöt. Talouskriisin taittamisessa ollaan jo voiton puolella, mutta työtä riittää vielä. Vastakkainasettelu on hyödytöntä, sillä oikeiden keinojen löytäminen on monen asian yhdistelmä. Erilaiset keinot purevat talousongelmien eri vaiheissa.
Kuumat aiheet. Digitaaliset sisämarkkinat nousevat entistä tärkeämmiksi. Euroopan sisällä meillä on yhtä monta markkinaa kuin on jäsenmaata. Pienet ja pirstalaiset markkinat eivät houkuttele oikein ketään, eivät yrittäjiä eivätkä kuluttajia. Digitaalisilla markkinoilla Yhdysvalloilla on huikea etumatka Eurooppaan verrattuna, ja se on kurottava kiinni. Kasvupotentiaalia ja mahdollisuuksia riittää erityisesti suomalaisille osaaville ja innovatiivisille yrityksille. Myös EU-USA-kumppanuussopimusneuvottelujen edistäminen ja kauppasopimuksen syntyminen loisi yrityksille uusia mahdollisuuksia kasvaa. Kumppanuussopimuksesta aletaan neuvotella kesällä.
Energiapolitiikka muuttuu entistä tärkeämmäksi – energia on paitsi talous- myös ympäristö- ja ilmastokysymys. Toinen aikaisempaa merkittävämmäksi nouseva ala on ulko- ja turvallisuuspolitiikka. EU:n on otettava vahvempi rooli siinä ja kehitettävä toimintaansa. Yhdysvaltojen panostus Eurooppaan on hiljalleen vähenemässä, ja EU:n on otettava suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan.
EU:n legitimiteetti. EU-mailla on oltava yhteinen arvopohja, joka perustuu demokraattisten arvojen suojeluun kaikissa jäsenmaissa. Se on kaiken lähtökohta. Lisäksi Euroopan unionin olemassaolo perustuu siihen, että se tuottaa yhteistä hyvää, on enemmän kuin osiensa summa. Tavoitteena tulee olla reilu integraatio, joka syntyy kohtuullisesta solidaarisuudesta, keskinäisestä luottamuksesta ja vastuun kantamisesta omista virheistään.