Istun junassa matkalla Moskovan Sheremetjevon lentokentälle. Takana tiivis parin päivän visiitti. Ohjelmassa mm. Suomen ja Venäjän talouskomission puheenjohtajakokous, suomalaisten yritysten tapaamisia, seminaariesiintyminen, yliopistoluento ja eilen illalla KHL-peli Moskovan Dynamo – Pietarin SKA.

Venäjä on yksi Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita – vähän laskutavasta ja vuodesta riippuen jopa tärkein. Kauppamme on kuitenkin vahvasti alijäämäistä johtuen lähinnä venäläisen energian tuonnista. Suomalaiset yritykset ovat investoineet Venäjälle rajusti ja työllistävät siellä noin 50 000 ihmistä. Monet suomalaiset tuotemerkit ovat näkyvästi esillä.

Venäjällä politiikan rooli taloudessa on keskeinen. Tästäkin syystä on hyödyllistä keskustella ministerien välillä säännöllisesti talousyhteistyöstämme. Vastinparini talouskomission puheenjohtajana on varapääministeri Sergei Ivanov. Keskustelussamme oli kaksi osiota:

– ensin yleisempi näkemysten vaihto maailmantaloudesta, euroalueesta ja kahdenvälisistä talouskysymyksistä
– sitten yksittäisten tapausten läpikäynti; ongelmanratkontaa ja mahdollisuuksien luomista

Lisäksi sovimme, että Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyötä ryhdytään uudistamaan. Ryhdymme valmistelemaan uutta sopimusta rajan ylittävästä aluekehitystyöstä. Palaan tähän tarkemmin myöhemmin.

Venäjän talous kasvaa vakaasti ja kulutus kiihtyy kovaa vauhtia. Samalla venäläiset pyrkivät modernisoimaan ja monipuolistamaan elinkeinorakennettaan. Suomi ja suomalaiset yritykset voivat olla siinä apuna. Myös Venäjän tuleva WTO-jäsenyys auttaa talouden modernisoinnissa ja helpottaa Venäjän ja EU:n välistä yhteistyötä.

Pitkän matkarupeaman (Shanghai, Bryssel, Moskova) jälkeen on hyvä palata Suomeen. Olen illan mittaan yhteydessä Brysseliin, jossa pääministerit ja valtionpäämiehet etsivät ratkaisua velkakriisiin.

Ohessa muutama kuva matkalta. ps. viime viikon Shanghain vienninedistämismatkasta hyvä yhteenveto Storifyssa. Kiitos Harri!

Varapääministeri Sergei Ivanov ja Venäjällä supersuosittu suomalaisnäyttelijä Ville Haapasalo.

Vedomosti-lehden haastattelussa.

Kävin morjestamassa ennen Dynamon matsia Komarovia ja Jalasvaaraa. 

Sain tänään kunnian olla avaamassa André Noël Chakerin kirjan ?The Finnish Miracle? julkistamistilaisuutta. André on aivan mieletön tyyppi, kanadalaissyntyinen suomalainen, joka on asunut täällä 20 vuotta ja tehnyt työtä muun muassa suomalaisen urheilun ja bisneksen parissa. Hänen kohtaamansa innostavat suomalaiset ovat sytyttäneet hänessä kiinnostuksen Suomea kohtaan ja saaneet hänet miettimään, kuinka suomalaiset ovat löytäneet ainutlaatuisen tien menestykseen.

Moni voi kysyä, missä se menestys on nyt, kun harva se päivä uutisissa kerrotaan YT-neuvotteluista tai irtisanomisista. Globaalilla talouden epävarmuudella on erityisen suuri vaikutus Suomeen, kun 40% BKT:stamme tulee viennistä. Sitä ei kuitenkaan ole kiistäminen, että Suomi on yhteiskuntana noussut nopeasti 1970-luvun TOP-30 maasta TOP-3  maaksi. Vaikka kriteerit eivät koskaan ole täysin objektiivisia, seuraavat rankingit kertovat kuitenkin jotakin Suomen menestyksestä:
– paras maa maailmassa (Newsweek 2010)
– paras peruskoulutus maailmassa (PISA 2003, 2006)
– onnellisin maa maailmassa (Gallup maailmanlaajuinen mielipidetiedustelu 2010)
– vähiten korruptoitunut maa maailmassa (Transparency International 2007)
– kymmenen maailman kilpailukykyisimmän maan joukossa (World Economic Forum 2000-2011)

Suomi on onnistunut kääntämään kriisit menestykseksi. Siirryimme Ruotsin vallasta Venäjän valtaan ja saavutimme itsenäisyytemme, loimme uudestaan taloutemme sodan jälkeen ja nousimme 90-luvun lamasta. Joka kerta kriisi auttoi kasvuun ja poliittisen asemamme vahvistumiseen. Tämä ei tietenkään tapahdu itsestään, vaan edellyttää maailman muutosten ymmärrystä ja päättäväisiä toimia. Suomen vaurastuminen viime vuosikymmeninä on perustunut avoimuuteen, kansainväliseen yhteistyöhön ja ongelmien ratkaisuun yhdessä muiden maiden kanssa.  Suomen ulko- ja talouspolitiikan pitkä linja ei ole vanhentunut.

Suomalaisuus on Suomen erityislaatuisuutta maailmassa. ?The Finnish Miracle? ?kirja kertoo miksi Suomi toimii ja miksi juuri me olemme päässeet rankingien huipulle. Olen ylpeä suomalaisuudestani. Minulle suomalaisuuden vahvuuksia ovat muun muassa: ratkaisukeskeisyys, sääntöjen noudattaminen, luonnonläheisyys, hyvä koulujärjestelmä ja opettajat, toimiva ja kestävään kehitykseen pohjautuva yhteiskunta, korruptionvastaisuus, kilpailukyky, turvallisuus, avoimuus, tasa-arvo sekä matalat hierarkiat ja tietysti suomalainen sisu.

Suomen suhteellinen menestys osoittaa, että jotain on osattu tehdä oikein. André on kehittänyt 5 askelman mallin, jota hän kutsuu mahdollisuuksien poluksi. Siihen on helppo yhtyä:
1. Avoin mieli
2. Yritys ja erehdys
3. Työtä ahkerammin ja paremmin
4. Sisu
5. Ole oma itsesi

Mahdollisuuksien polku on yksinkertainen malli kuvata yksilön tai kansakunnan kehitystä sosiaaliseen ja taloudelliseen menestykseen. Kannattaa hankkia kirja ja tutustua siihen paremmin. Kirja on saatavilla sekä suomeksi että englanniksi. Se on hyvä kuvaus Suomesta kulttuurina, taloutena ja kansankuntana. Oli kiva huomata, että Andrén ja viime vuonna julkaistun maabrändiraportin suositukset menevät samaan suuntaan. Näillä eväillä Suomi ja suomalaiset voivat menestyä jatkossakin.

Lanseeraustilaisuudesta täytyy vielä sanoa, että harvoin olen ollut yhtä hauskassa tilaisuudessa. Googlen Petri Kokko ja Talentumin Katja Hollmén pitivät erinomaiset puheenvuorot, joiden jälkeen oli haastavaa nousta lavalle. Mutta kaikista huikein oli tietysti André itse ? häntä hauskempaa puhujaa on vaikea löytää! Julkistamistilaisuus oli hänen näköisensä, ja missä muuallakaan se olisi voinut olla kuin Finlandia -talossa. Harmikseni jouduin lähtemään juuri ennen kuin yksi suosikkiyhtyeistäni, Rajaton, esiintyi. Moskovan kone ei olisi odottanut…

Niille, jotka ottavat käsiinsä Andrén kirjan, sanottakoon, että omat suosikkitarinani ovat Hannibal ja Sakaali sekä Andrén ensimmäinen suomalainen saunakokemus. Tässä vielä linkki kirjaan ja sen fanisivulle. Veikkaanpa, että kirja on yksi puhutuimmista tämän viikon kirjamessuilla.

Suosittelen lämpimästi!

Sauli Niinistö valitaan huomenna lauantaina virallisesti kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa. Joudun lähtemään lauantaina Brysseliin EU:n yleisten asioiden neuvoston kokoukseen huippukokouksen alla, joten en pääse itse Finlandia-talolle ja illalla Kaisaniemen puistoon. Iltajuhla sirkusteltassa on varmasti siisti tilaisuus. Kannattaa mennä, jos vielä saa jostain lippuja.

Sauli Niinistön ihmisiltä saama tuki edellisvaaleissa oli aivan mieletön. Yksikään kokoomuslainen presidenttiehdokas ei ollut aiemmin saanut yli 1,5 miljoonan suomalaisen luottamusta taaksensa. 1518333 suomalaisen! Se on niin valtava määrä ihmisiä, että sitä ei meinaa tajuta. Sauli sai vaalisunnuntaina annetuista äänistä enemmän taaksensa kuin presidentti Halonen. Ihmiset ymmärsivät Saulin viestin työn merkityksestä ja samassa veneessä olemisesta.

Suomi tarvitsee Saulin kaltaisen presidentin. Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Olen opiskellut ja tehnyt EU- ja ulkopolitiikkaa viimeiset 15 vuotta ja tiedän Saulin olevan ulkomaillakin arvostettu valtiomies, onhan hän toiminut pitkään valtionvarainministerinä, Kokoomuksen puheenjohtajana ja Euroopan investointipankin johdossa. Aikoinaan, Saulin johtaessa Euroopan demokraattista unionia, hän neuvotteli sen yhdistymisen Euroopan kansanpuolueen EPP:n kanssa, minkä johdosta EPP:sta onkin tullut Euroopan suurin ja vaikutusvaltaisin poliittinen liike. EPP:n kunniapuheenjohtajana Sauli nauttii suurta arvostusta valtionpäämiesten keskuudessa ja eurooppalaiset kollegatkin kyselevät usein Saulin kuulumisia. Suomi saisi Saulista hyvän ja arvostetun presidentin.

Lauantaina on tasan kolme kuukautta aikaa vaalien ensimmäiseen kierrokseen. Iltapäivälehdet pitävät Niinistön valintaa varmana, ja puhutaan, ettei toista kierrosta edes tarvittaisi. Täytyy muistaa, ettei yhtään ääntä ole vielä annettu ja gallupitkin ovat vain gallupeja. Vain ne annetut äänet merkitsevät. Lähtekää rohkeasti mukaan Niinistön kampanjaan. Kaikki pienetkin eleet ovat merkityksellisiä. Oli se sitten Sauli-merkin pitämistä takissa, esitteen jakoa tai kahvinkeittoa Cafe Niinistössä. Kaikki merkitsee.

Tiedän sen itsekin. Vaikka tuntee olonsa joskus väsyneeksi, niin kun näkee ihmisen jakavan flaijeriasi sateessa ja kantavan merkkiäsi ostoskassissaan, niin kyllä se antaa voimia ja väkisinkin nostaa hymyn naamalle. Minulla on ollut niin uskomattoman hyvä onni kampanjoissa, että olen saanut aivan mahtavat tiimiläiset taakseni. Ilman heitä en olisi tässä. Nyt on aika auttaa Saulia kampanjassa.

Tule sinäkin mukaan.

Dagens industri 20.10.2011

Kommer EU-mötet att skriva historia?

På söndag blir det ytterligare ett historiskt EU-toppmöte. Europas ekonomiska problem ska återigen lösas. DI-läsaren gäspar redan . ”Blir det nu samma sak igen? Ett antal tomma löften och negativa marknadsreaktioner? Kan nu inte EU fixa detta för gott?”.

Bra frågor. Under de senaste tre åren har EU ordnat över 20 toppmöten. Manuset har varit ungefär likadant varje gång.

Mötet ordnas på grund av en akut kris. Förhandlingarna pågår sent in på natten. På presskonferensen berättar man att mötet varit ”historiskt” och ”alla problemen är lösta”. Följande dag reagerar marknaderna med skepsis. Samtidigt börjar man redan förbereda följande möte.

Varför borde det blir annorlunda den här gången? Därför att EU-ländernas skuldkris nu har pågått i över 18 månader. Det är dags att börja hitta bestående lösningar. Det är faktiskt dags att EU:s ledare tar kontroll över det fortskridande arbetet med att stoppa krisen.

På söndagen blir det för första gången fråga om ett helhetspaket där EU strävar mot att lösa den akuta krisen och slå fast regler för framtiden. Det är egentligen fråga om fyra helheter.

1. För det första vill EU rädda Grekland, eller kanske rättare sagt undvika att problemen i Aten spiller över till andra EU-änder. Ingen vill ju att 2 procent av EU:s ekonomi skapar ytterligare problem för resten av Europa. Det kommer inte att bli lätt, men Greklandsproblemet kan inte vara evigt. Det är dags att agera.

2. För det andra måste man se till att bankerna har tillräckligt med kapital. Fiffigast vore att medlemsländerna tar ansvar för sina egna banker. Vi i Norden vill ju inte betala om en fransk bank har skött sig illa. Utan förtroende i bankerna är det omöjligt att sköta krisen.

3. För det tredje måste vi skaffa mera pengar för att sköta om krisen och skydda länder som är i farozonen. Få vill höja EFSF, den kortvariga krismekanismen, därför vore det nyttigt att be IMF om hjälp. Det skulle löna sig att ta EMS, den långvariga krismekanismen i bruk snarast, men det lär inte bli före sommaren 2012.

4. Till sist måste EU bygga nya regler för den ekonomiska politiken. Det går bara inte att ha en monetär union utan en ekonomisk eller politisk union. Det borde även gemene finansministerium i EU förstå.

Hela EU-dramat startar på fredagen med finansministrarnas och eurogruppens möte. Därefter blir det Europaministrarnas tur på lördagen. Toppmötet äger rum på söndag förmiddag. Allt avslutas av eurogruppens stats- och regeringschefer.

Man får bara hoppas att detta möte blir ”historiskt” och att marknaderna godkänner besluten. Annars lär det bli ett nytt möte inom några veckor.

Tässä taas perinteinen matkaraportti. Olen viettänyt hienot kaksi vuorokautta Shanghaissa. Olen täällä nyt ensimmäistä kertaa ja aivan äimän käkenä. Shanghain dynamiikkaa ei tajua ennen kuin tulee itse paikalle.
 
Kiinan mittakaavaa on vaikea käsittää. Kiinan talous kasvanee seuraavat 20 vuotta seitsemän prosentin vuosivauhtia. Kiinan osuus maailman BKT:sta lienee vuonna 2030 jopa 20 prosenttia ja maailman kokonaiskaupasta 15 prosenttia. Shanghain apulaiskaupunginjohtaja kertoi minulle, että Shanghain kasvu (noin yhdeksän prosenttia) on Kiinassa vielä vähän. Kiinassa on jo 70 miljoonaa yritystä, ja 480 Fortune 500 -listan yrityksistä toimii Kiinassa. Kiinan valuuttavaranto on 3 200 miljardia dollaria.
 
Kiinalla on kuitenkin myös omat haasteensa. Kulutuksen osuus BKT:sta on vain 34 prosenttia. Sen sijaan investointien osuus on ennätyksellinen 46 prosenttia. Ilman investointeja Kiinan BKT ei kasvaisi juuri lainkaan. Shanghain nopeasti rakennettu ja toimiva infrastruktuuri on hyvä esimerkki huimasta investointitahdista. Investointeihin nojaava kasvumalli on tuottanut kuitenkin roimaa lainaottoa, huonosti tuottavia sijoituksia ja resurssien haaskausta. Kuulin monilta, että jatkossa kiinalaiset haluavat panostaa erityisesti tehokkuuteen ja kestävään kehitykseen.
 
Oli hienoa vierailla myos Tongji-yliopistolla ja luennoida kiinalaisille opiskelijoille Euroopasta. Professori Yrjö Sotamaa on tehnyt loistavaa työtä suomalais-kiinalaisen yliopistoyhteistyön kehittämisessä. Vierailin myös Aalto Tongji Design Factoryssa, jota Sotamaa on ollut pystyttämässä. Oli mukava katsoa kiinalaisia opiskelijoita ahertamassa suomalaisen designin keskellä. Suomen ja Kiinan välinen opiskelijavaihto on loistava mahdollisuus molemmille osapuolille.
 
Yksi matkan opetuksista on, että Kiinaa ei kannata pelätä. Täällä on paljon tilaa suomalaiselle osaamiselle. Sen on osoittanut muiden muassa Rovio, jonka Aasian-toimipisteen avajaisiin osallistuin. Lähes 40 miljoonaa kiinalaista on ladannut Angry Birds -pelin ja luvun odotetaan nousevan sataan miljoonaan vuoden loppuun mennessä. Shanghai on suurin suomalaiskeskittymä Euroopan ulkopuolella, ja täällä on jo noin tuhat suomalaista. Lisää mahtuu.
 
Havaitsin, että monet kiinalaistoimittajat ovat Suomi-faneja osallistuttuaan ulkoministeriön Foreign Correspondents Programme -ohjelmaan Suomessa. Tuo ohjelma maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin kullanarvoisena näkyvyytenä Kiinan mediassa.
 
Huomenaamulla koneeseen, yhdeksän tunnin lento ja kotona ollaan.

Matkakiertueeni jatkuu ensi viikolla Shanghaissa, jonne teen vienninedistämismatkan mukanani joukko suomalaisyrityksiä. Teen vienninedistämismatkoja noin kerran kuukaudessa. Matkoja tehdään erityisesti suomalaisyritysten kannalta houkutteleville kasvumarkkinoille.

Talouskriisin jälkeen kaksi kolmasosaa maailman kysynnän kasvusta on syntynyt Aasiassa. Talouden painopiste siirtyy Aasiaan, ja nousevien talouksien vaikutusvalta kasvaa. Kiina on maailman suurin viejä ja se on mm. Japanin, Brasilian ja Intian suurin kauppakumppani. Kiinan valuuttavaranto on suurempi kuin EU:n, Japanin ja Venäjän yhteensä ja kasvaa miljardilla dollarilla päivässä.

Valtiollinen panostus tuottaa Kiinassa aitoa lisäarvoa, sillä valtion rooli Kiinan taloudessa on erittäin vahva. Vuonna 1995 Forbes 500-listalla oli kolme kiinalaista yritystä ? nyt niitä on 46, joista 40 on valtion omistuksessa. Ministerin läsnäolo avaa ovia ja antaa mukana oleville yrityksille arvovaltaa. Samalla vahvistuu Suomen näkyvyys kokonaisuudessaan.

Shanghain-matka tehdään hiukan uudistetulla konseptilla, jolla pyrin edistämään suomalaisyritysten liiketoimintaa mahdollisimman fokusoituneesti. Tällä kertaa keskitymme erityisesti merkiklusteriin ja osallistumme mm. Angry Birdsistä tunnetun Rovion Aasian-toimintojen käynnistämistilaisuuteen.

Matkan ohjelma on tiivis. Tapaamme Shanghain kaupunginjohtoa ja vierailemme Waigaoqiaon vapaakauppa-alueella. Lisäksi luennoin Tongji-yliopistolla Euroopan haasteista ja keskustelen yliopiston johdon kanssa Suomen ja Kiinan innovaatio- ja design-alojen yhteistyöstä. Ohjelmaan kuuluu myös suuria verkottumistilaisuuksia.

Yli 23 miljoonan asukkaan Shanghai on Kiinan suurin kaupunki. Se on myös yksi maailman tiheimmin asutuista ja taloudeltaan nopeimmin kasvaneista alueista maailmassa. Shanghain BKT kasvoi vuonna 2010 lähes kymmenen prosenttia. Shanghai on manner-Kiinan rahoitusmarkkina-, kauppa- ja satamakeskus.

Shanghaissa ja sen lähialueilla toimii noin 140 suomalaista yritystä. Suomen pääkonsulaatti ja FinChi-innovaatiokeskukseen sijoittuneet muut suomalaistoimijat tekevät loistavaa työtä. Toimijoita yhdistää FinNode Kiina-verkko, jota johdetaan Shanghaista käsin. Shanghaissa on tehty jo paljon erityisesti puhtaan teknologian ja ympäristöosaamisen vienninedistämisessä ja korkeakouluyhteistyön edistämisessä.

Suomen asennetta Kiinan suhteen heijastaa hyvin Shanghain-maailmannäyttelyn iskulauseemme ?sharing inspiration?. Uskomme että yhdessä meillä on paljon saavutettavaa. Suomalaisyritykset ovat menestyneet yhteistyöllä. Shanghaissa pieni Suomi on näkynyt monilla sektoreilla kokoaan suurempana.

Kahden päivän Eurooppa-pyrähdys on takana hyvällä sykkeellä. Työviikko alkoi tapaamisella vanhan tutun, Ruotsin eurooppaministeri Birgitta Ohlssonin kanssa. EU-asioissa meillä on paljon yhteistä  ja puhumista riitti niin EU:n rahoituskehysehdotuksesta kuin rikkidirektiiviehdotuksestakin. Selvästi saattoi myös huomata kollegan vakavan huolen talouskriisistä ja etenkin Ruotsin asemasta euroalueen ulkopuolella. Talouskriisin vaikutukset koko EU27 alueella ovat aina vain ilmeisemmät, joten on tärkeää etsiä ratkaisua mahdollisimman laajalla pohjalla, vakiintuneita käytäntöjä hyödyntäen. Tätä viestiä ei voi liiaksi toistaa.

Päivän kohokohta oli osallistuminen suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin 75-vuotisjuhlalounaalle. Tilaisuudesta teki erityisen se, että minulla oli mahdollisuus ajatusten vaihtoon Ruotsin ehkä merkittävimmän talouselämän vaikuttajan, Jacob Wallenbergin kanssa. Käytimme molemmat tilaisuudessa toisiamme täydentävät puheenvuorot Suomen ja Ruotsin asemasta globaaleilla markkinoilla. Oli hienoa huomata, että ilman etukätisvalmistelujakin ajatuksemme olivat kovin samansuuntaisia.. Nostin kuitenkin esiin eron yrittäjyysilmapiirissä maittemme välillä. Uskallan väittää, että Ruotsissa suhtautuminen yrittäjyyteen, riskeineen ja mahdollisuuksineen, on positiivisempaa kuin meillä Suomessa. Voisimme ehkä oppia jotakin ruotsalaisesta olalle taputtamisesta.

Ennen Arlandaan siirtymistä poikkesin tapaamassa myös Salvatore Grimaldia. Sen lisäksi, että Salvatore on poikkeuksellisen karismaattinen italialaistaustainen pyöräilyn taustavaikuttaja, on hän myös ennakkoluuloton yrittäjä, jonka liiketoiminta kattaa paljon muutakin kuin Bianchi Café & cycles yrityksen. Tosin jo pyöräkaupan ja kahvilan yhdistäminen ajanhengenmukaiseksi, urbaaniksi kohtaamispaikaksi on mainittava teko. Tässä jos jossakin on tarvittu henkilökohtaista yrittäjähenkeä ja positiivista yrittäjyysilmapiiriä.

Luxemburgissa kokoontui EU:n yleisten asioiden neuvosto valmistelemaan Eurooppa-neuvoston kokousta. Tiettyä lisäsähköä oli ilmassa, olihan käynyt ilmeiseksi, että Eurooppa-neuvoston kokous oli siirtymässä eteenpäin, sunnuntaille 23. lokakuuta. Kokous olikin poikkeuksellisen yksimielinen antaessaan tukensa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuylle kokouksen siirtämisestä. Aikalisä on välttämätön, että asiat saadaan valmisteltua. Se on merkki myös siitä, että nyt ainakin etsitään ratkaisua äärimmäisen tosissaan. Taas kerran talouspolitiikka ja sen koordinaatiotarve tulevat hallitsemaan Eurooppa-neuvoston agendaa. Uskon kuitenkin vahvasti, että tuleva huippukokous on merkittävin tähänastisista. Jäsenmailla on nyt selkeästi uutta asennetta päättää pysyvämmästä ja systemaattisemmasta linjasta, jolla konkreettisesti ohjataan EU-maiden talouksia yhteiseen suuntaan. Olen kuluvana syksynä muistutellut toistuvasti EU:n kyvystä löytää luovia ratkaisuja, kun selkä alkaa lähestyä seinää. Tulevassa huippukokouksessa tätä kykyä mitataan.

Allekirjoitin viime viikolla aloitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Hieno juttu, että aloite saatiin liikkeelle. Edustajakollegani Lasse Männistö on tehnyt erinomaista työtä yhdessä Susanna Huovisen, Silvia Modigin, Oras Tynkkysen ja Astrid Thorsin kanssa lakialoitteen valmistelussa. Nyt täytyy vain toivoa, että mahdollisimman moni kollega allekirjoittaa aloitteen ja tukee sen läpimenoa eduskunnassa. Läpihuutojuttua tästä ei tule, vaan vastustajiakin löytyy paljon.

Itselleni tärkeimmät syyt tukea tasa-arvoista avioliittolakia ovat ihmisoikeudet ja toisten ihmisten kunnioittaminen. Jos kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä rakastaa toisiaan, heillä täytyy olla samanlaiset oikeudet adoptioon ja yhteiseen sukunimeen kuin heteropareillakin. Yhdenvertaisuus lain edessä on minulle tärkeää ? sillä osoitetaan, ettei ainakaan yhteiskunnan toimesta syrjitä. Muissa Pohjoismaissa tämä asia onkin jo hoidettu.

Joillakin lain vastustajilla menee välillä puurot ja vellit sekaisin puhuttaessa tästä laista ja kirkon opetuksesta. Kannattaisi nimittäin muistaa, että tässä lakiesityksessä on kyse siviilivihkimisestä ja kirkot voivat jatkossakin itse päättää, mitkä ovat niiden itsensä asettamat edellytykset kirkolliseen avioliittoon vihkimiselle.

Minulle jokainen meistä on yhtä tärkeä, olipa sitten syntynyt heteroksi, homoksi, lesboksi tai transsukupuoliseksi. Niinpä tasa-arvoinen avioliittolaki on luonnollinen askel siinä kehityskulussa, jossa ensin homoseksuaalisuus poistettiin rikoslaista, sitten tautiluokituksesta ja viime vuosina lainsäätäjä on mahdollistanut rekisteröidyt parisuhteet ja perheen sisäisen adoption.

Tämän lain myötä tavallinen adoptio olisi mahdollista myös samaa sukupuolta oleville pareille. Adoption osalta otetaan usein esiin lasten etu. Minusta on tärkeintä, että lapsilla on rakastavat vanhemmat, joihin he voivat luottaa ja koti, jossa heistä välitetään. Tutkimusten mukaan lapsen kasvaminen perheessä, jossa vanhemmat ovat samaa sukupuolta, ei vaikuta haitallisesti lapsen seksuaaliseen tai sosiaaliseen kehitykseen tai tunne-elämään ja käyttäytymiseen.

Aikaa asenteiden muuttumiseen toki kuluu. Muistettakoon, että sitä on kulunut myös naisten aseman parantamiseen ja rasismin kitkemiseen. Vaikka molemmissa on vielä hurjasti parantamista, on saavutettu edistys ollut merkittävää koko yhteiskunnallisen kehityksen kannalta, kun kaikkien meidän täysi potentiaali saadaan käyttöön. Ilman angeloiden tai tarjojen panosta maailma voisi näyttää aika erilaiselta. Eräät tutkijat, esimerkiksi amerikkalainen Richard Florida, ovat todenneet, että erilaisuuden hyväksyminen kannustaa luovuuteen, mikä puolestaan on avain Suomen menestykseen. On siis korkea aika lopettaa syrjintä sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

Aloite jakaa myös omassa puolueessani Kokoomuksessa. Olen saanut jonkin verran palautetta kannattajilta ja jäseniltä, jotka ovat toivoneet minulta perinteisempää kantaa. Positiivista palautetta on kuitenkin tullut moninverroin enemmän. Kokoomuksen puoluekokous otti kesällä 2010 kantaa sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta ja puheenjohtajamme Jyrki Katainen on sanonut äänestävänsä lain puolesta. Vastustajiakin edustajakollegoistani varmasti löytyy, ja kunnioitan heidän näkemystään. Eduskuntaryhmässä tämä on ns. omantunnon kysymys, eli me kansanedustajat voimme äänestää asiassa vakaumuksemme mukaan.

Eduskunta-avustajani Jussi Salonranta julkaisi vastauksen eräälle kriitikolle, siteeraten edesmennyttä Kokoomuksen puheenjohtajaa Juha Rihtniemeä:

?Kerrotte viestissänne äänestäneenne yli 40 vuotta kokoomusta ja arvostavanne entistä puheenjohtajaa Juha Rihtniemeä vilpittömästi. En ole itse elänyt hänen aikanansa ja tietämyksenikin hänestä rajoittuu aikalaisten kirjoituksiin, sillä vaikka Rihtniemi puhui tuhansissa tilaisuuksissa eri puolilla Suomea, niin hänen puheensa perustuivat lähes poikkeuksetta asiakokonaisuuksittain jäsenneltyihin muistilappuihin. Tämän johdosta meille on valitettavasti säilynyt hyvin vähän hänen tekstejään kokonaisuudessaan. Joitakin tekstikatkelmia on säilynyt, ja minulle on jäänyt niistä oheinen sitaatti hyvin mieleen ja laitan sen tähän alle, koska olen pitänyt sitä itse aatteellisen kehityksen ja ajattelun kulmakivenä.

?Isänmaa ei ole tänään sama kuin puoli vuosisataa sitten. Kokoomus ei ole tänään sama kuin perustamisensa aikoina. Vielä vähemmän voidaan toivoa, että kokoomus on olisi tänään sama kuin huomenna.? Juha Rihtniemi, Kokoomuksen 50v. vuosijuhlassa 8.12.1968

Kiitos teille siitä, että olette luottaneet kokoomukseen yhteiskunnan uudistajana yli 40 vuoden ajan ja toivon vilpittömästi, että voisitte luottaa myös sen nykyjohtoon yhteiskunnan uudistajana.?

Haluaisin sanoa ääneen myös sen, mitä moni ei ehkä halua myöntää: uusi ja erilainen, muutoskin pelottaa. Homoja ja lesboja on aina ollut yhteiskunnassamme, mutta aikaisemmin heistä ei uskallettu puhua eikä heidän puolisoitaan esitelty työkavereille, puhumattakaan naistenlehtien palstoista. Nyt aika on onneksi toinen, ja moni hyvä ystäväni tuo puolisonsa avoimesti mukaan yhteisiin juhliin ja puhuu perhe-elämästään. Mikä sen luonnollisempaa!

Kaikille kaapista ulostulo ja elämä omana itsenään ei kuitenkaan ole helppoa. Moni kärsii syrjinnästä tai pelkää lähipiirinsä reaktioita. Siksi olen halunnut toimia aktiivisesti syrjinnän ehkäisemiseksi, niin meppinä ollessani Euroopan parlamentin LGBT ?ryhmän varapuheenjohtajana kuin sitten myöhemmin Suomessa Helsinki Priden suojelijana ja osallistumalla It gets better ?kampanjan videoon, joka tehtiin homo- ja lesbonuorten kannustamiseksi.

Jokainen meistä on tärkeä, omana itsenämme. Siitä tässä on kysymys.

En muista milloin viimeksi purin kalenterin suoraan blogimerkinnäksi. Tehtäköön se tänään, koska päivä oli monipuolinen: