Keskustelimme eilisessä MTV3:n vaalitentissä mm. EU:n rahoitusvakausjärjestelyistä. Samasta teemasta on puhuttu paljon vaalikentillä.
Monia harmittaa, että olemme joutuneet antamaan lainaa Kreikalle, joka hoiti talouttaan huonosti ja epärehellisesti. Eihän se kivaa ole. Yritän purkaa alla, miksi se on ollut välttämätöntä ? ja mitä teemme, ettei vastaavia tilanteita enää tulisi.
Samat faktat löytyvät myös mm. Valtiovarainministeriön sivuilta.
Tavoitteet
Vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi muuttui reaalitalouden kriisiksi ja johti erityisesti Euroopassa velkakriisiin. 
Kriisin eri vaiheissa olemme joutuneet tekemään EU:ssa isoja päätöksiä. Tavoitteena on ollut erityisesti: 
  1. pitää käsillä oleva rahoitusmarkkinakriisi hallinnassa
  2. estää työttömyyden räjähdysmäinen kasvu kriisin aikana
  3. pienentää tulevien kriisien todennäköisyyttä 
  4. luoda menettelyt tilanteeseen, jossa jokin euromaa päätyy kuitenkin kriisiin.
Suomen osalta kyse on siis pelkistetysti Suomen talouden vakauden ja suomalaisten työpaikkojen suojelusta. Finanssikriisi teki rumaa jälkeä viennillemme ja bruttokansantuotteellemme vuonna 2009 – emme halua sen toistuvan.
Suomi on korostanut tiukasti sitä, että uudet järjestelyt eivät saa tarkoittaa siirtymistä yhteisvastuuseen toisten euromaiden veloista. Tässä on onnistuttu.
Mitä pitää tehdä? 
Perusongelma on ollut, että osa EU-maista on tehnyt huonoa talouspolitiikkaa. EU:lla ei ole ollut kunnon välineitä puuttua asiaan. Jatkossa on.
Koko EU:n talouspoliittinen yhteistyö on uudistettu. Muutoksia on paljon ? ei ihme, että näissä on vaikea pysyä perässä. Pyrimme siihen, että EU:ssa on vuoden 2012 alussa:
  1. voimassa uusi talouspolitiikan koordinaatiojärjestelmä ? sisältäen tehokkaat sanktiot
  2. varmistettu euroalueen pankkisektorin terveys – tehty uudistetut stressitestit ja tarvittaessa päätökset esim. pääomituksista
  3. kaikki EU-maat vastuullisen talouspolitiikan tiellä
  4. uskottava väliaikainen kriisinhallintajärjestelmä ja tarkka tieto sen 2013 aloittavasta pysyvästä seuraajasta. 
Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan rahoitusvakausmekanismi (ERVM)
Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakauttamismekanismi (ERVM) ovat EU:n nykyisiä kriisinhallintavälineitä. Ne luotiin nopeasti toukokuussa 2010 estämään rahoituskriisin leviämistä koko euroalueelle, ja ne ovat voimassa kesäkuuhun 2013 asti. 
ERVM:n lainanantokyky on 60 miljardia euroa, ERVV:n nimellinen lainanantokyky on 440 miljardia. Jälkimmäinen on käytännössä huomattavasti vähäisempi.
ERVV:tä ja ERVM:ää on käytetty toistaiseksi Irlannin lainoittamiseen, johon osallistuivat myös Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska.
Euroopan vakausmekanismi (EVM)
Euroopan vakausmekanismi on se pysyvä kriisinhallintaväline, jonka perustamisesta parhaillaan neuvotellaan. Se ottaa hoitaakseen ERVV:n ja ERVM:n tehtävät kesäkuun 2013 jälkeen. 
Vakausmekanismi voidaan aktivoida ainoastaan, jos se yksimielisesti katsotaan välttämättömäksi koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Sen lainanantokyky tulee olemaan 500 miljardia euroa, josta maksettua pääomaa on 80 miljardia.
Vakausmekanismin käyttöön liittyy tiukka ehdollisuus ? lainaa saavan maan taloutta on sopeutettava makrotalouden sopeutusohjelman ja velan kestävää tasoa koskevan analyysin mukaisesti. Analyysin tekevät EU-komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto.
Vakausmekanismi tuo mukanaan sijoittajien vastuun toteutumisen, josta on puhuttu paljon Suomessakin.
Vakausmekanismin saattaminen voimaan edellyttää muutosta EU:n perussopimuksen 136 artiklaan. Muutos käsitellään Suomessa normaaliin tapaan eduskunnassa, ja tasavallan presidentti vahvistaa sen.
Suomen osuus
Suomen hallitus ja eduskunta ovat antaneet sitoumuksen lainan myöntämisestä Islannille, Latvialle ja Kreikalle. Islanti on nostanut lainaa 160 miljoonaa euroa, Kreikka 515 miljoonaa euroa. Latvia on ilmoittanut, ettei todennäköisesti tule lainaa tarvitsemaan. 
Lisäksi olemme myöntäneet rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta Irlannille lainatakauksen.
Suomelta ei ole pyydetty avustusta millekään maalle, vaan kyseessä ovat nimenomaan lainat tai lainatakaukset. 
Kunkin jäsenmaan osuus pysyvästä euroalueen vakausjärjestelyistä perustuu laskentakaavaan. Pysyvästä vakausmekanismista osuutemme on 1,8 %, mikä vastaa osuuttamme väliaikaisesta järjestelystä. Niin väliaikaiset kuin pysyväkin vakausjärjestelmä voivat myöntää lainaa vain euroalueen maille, joten euron ulkopuoliset maat eivät luonnollisesti osallistu myöskään niiden rahoittamiseen.
Pysyvän vakausmekanismin perustaminen merkitsee Suomen osalta 288 miljoonan euron pääomasijoitusta vuosittain ajanjaksolla 2013-17.
Suomessa hallitus ei tee tällaisia päätöksiä yksin, vaan tarvitsee eduskunnan tuen ? myös lainatakauspäätöksille. Eduskunta ja sen suuri valiokunta onkin pidetty tiiviisti ajan tasalla. 

Vaalikuumetta ilmassa. Flunssaa pukkaa. Kaksi päivää kurja olo. On ollut pakko perua tilaisuuksia. Pahoittelut.

Illalla yritän kuitenkin sinnitellä Maikkarin vaalitentissä. Se alkaa kello 20.00. Kyseessä Uudenmaan vaalitentti, jossa allekirjoittaneen lisäksi Timo Soini, Tuija Brax, Mikael Jugner ja Paula Lehtomäki.
Kuulisin mielelläni arvon blogikommenttaattorien näkemyksiä keskustelusta tentin jälkeen. Eli mikä kiinnosti? Mitkä olivat keskustelun hyvät ja huonot puolet? Jne.
Tämän vuoden alkua ovat omassa työssäni leimanneet arabimaailman tapahtumat. Tilanteet muuttuvat nopeasti. Tässä jälleen päivitystä. 
Libyassa kansainvälinen liittouma on pannut lentokieltoalueen voimaan. Tältä osin operaatio siirtyy Naton johtoon. Gaddafin  joukkoja kohtaan on myös tehty iskuja tilanteissa, joissa siviilien on arvioitu olevan vakavassa vaarassa. Kapinalliset ovat vallanneet takaisin useita kaupunkeja ja edenneet rannikkoa länteen. 
Tilanteesta Libyassa on vaikea saada luotettavaa kuvaa. Yhteenotot näyttävät joka tapauksessa jatkuvan kiivaina. Ja se merkitsee, että tavallisten ihmisten tilanne jatkuu turvattomana. Tuntuu pahalta kuvitella, minkälaisessa pelossa he elävät. Olisikin tärkeä saada taistelut loppumaan ja saada aikaan poliittinen prosessi Libyan tulevaisuuden rakentamiseksi.  Molemmat ovat harvinaisen vaikeita tehtäviä. On edelleen suuri riski, että tilanne jatkuu pitkään sekasortoisena. Toivon, että YK:n turvallisuusneuvoston toimintakyvyn takana ollut laaja kansainvälinen vastuunkanto jatkuu. Arabiliiton ja Afrikan Unionin tuen merkitys korostuu entisestään, kun etsitään poliittista pohjaa Libyan vakauttamiselle. Valitettavasti siihen näyttää vielä olevan matkaa. 
Huomenna pidetään Lontoossa Libyaan keskittyvä kokous. Siellä ovat alueen maiden ohella mukana ne maat, jotka osallistuvat turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1973 mukaiseen lentokieltoalueen ja asevientikiellon toimeenpanoon. Suomi ei ole mukana, mutta toteutamme luonnollisesti päätöslauselmia omalta osaltamme. Annamme niille täyden poliittisen tukemme. Toimeenpanemme pakotteita. Muu panoksemme koostuu toistaiseksi humanitaarisesta avusta. Olemme valmiit uusiin satsauksiin. EU varautuu humanitaarisen avun perillemenon turvaamiseen sekä evakuointeihin YK-järjestöjen pyynnöstä. 
Syyria on nyt todella ratkaisevassa vaiheessa. Tapahtumat siellä ovat olleet hyvin huolestuttavia. Mielenosoituksia on tukahdutettu kovin ottein. EU:n korkea edustaja Ashton on aivan oikein tuominnut tämän ja vaatinut väkivallan käytön välitöntä lopettamista. Olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. 
Syyrian presidentti Assad on ilmoittanut erinäisistä uudistuksista, mikä on tietysti tervetullutta. Mutta uskottavuus on jälleen kerran avainsana. Uudistuksia on luvattu ennenkin.  Toivon, että Syyrian hallitus antaa nopeasti konkreettista näyttöä, että tällä kertaa niissä aiotaan todella edetäkin. Poikkeustilan kumoaminen, ihmisoikeusaktivistien ja poliittisten vankien vapauttaminen olisivat ensimmäisiä ja kiireellisiä askelia. Toivon, että siellä valitaan oikein eli edetään kohti vapaampaa ja demokraattisempaa järjestelmää. Ja ilman väkivaltaa.
Jokaisessa muussakin alueen maassa tapahtuu nyt paljon. En mene niihin syvemmälle. Marokossa, Algeriassa ja Jordaniassa on ilmoitettu uudistuksista ja muista toimista. Jää nähtäväksi, riittävätkö ne. Bahrainin tilanne on edelleen vaikea ja jännittynyt, eikä lupaa hyvää. 
Samanaikaisesti tilanne on kiristynyt huolestuttavasti myös palestiinalaisalueilla ja Israelissa. Pelkästään tänä vuonna on ilmeisesti kuollut jo viisi israelilaista ja yli 20 palestiinalaista. Tälle vihan kierteelle on saatava loppu. Niin osapuolten kuin kansainvälisen yhteisönkin on nähtävä, että tähän yhdenteentoista hetkeen neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi on tartuttava ja tiukasti.     
Tänään oli hieno kampanjapäivä. Kiersimme tiimin kanssa Espoota ja Vantaata kuutisen tuntia. Lähdimme liikkeelle Tapiolan Stockan edestä. Sieltä Isoon Omenaan ja edelleen Lippulaivaan ja Myyrmanniin.
Mukavia rupattelutuokioita. Suurkiitos päivän tiimille: Piia, Lilja, Birgitta, Ismo-Olav, Hedy, Heidi, Satu V., Satu K., Satu S., Arja, Miikka, Eero, Edvard, Natalia, Katja ja Jussi. Olette aivan mahtavia!
Tiimiläiset Katja, Heidi ja Jussi Isossa Omenassa.
Lippulaivassa oli mukava fiilis.
Tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta kokoontuivat tänään uudelleen keskustelemaan Libyan tilanteesta. Teimme tilannekatsauksen EU:n ja Suomen toimista.
Humanitaarinen tilanne Libyassa ja maan rajoilla on vakava. Humanitaarinen tuki sekä pakolaisten evakuoiminen ja turvaaminen on korostunut myös EU-toimien suunnittelussa. 
Kaikki EU-maat pyrkivät lisäämään humanitaarista apuaan. EU valmistautuu käyttämään myös kriisinhallintakeinoja humanitaarisen avun ja pelastuspalvelutoimien tueksi. Valmistelut näistä toimista ovat käynnissä EU-koneistossa.  
EU on jo myös saattanut YK:n turvallisuusneuvoston pakotepäätökset voimaan. Se on myös laajentanut niiden kattavuutta.
Seuraamme Libyan tilannekehitystä. Suomi valmistautuu myös mahdollisiin jatkotoimiin EU-suunnittelun edetessä. Tähän mennessä olemme antaneet Libyalle 1,35 miljoonaa euroa humanitaarista apua ja varaudumme antamaan lisää.
P.S. Osallistuin Paula Risikon kanssa tänään Krissen vaaligrillin kuvauksiin. Kiva formaatti. Loistavat stand-up koomikot, sain sopivasti sikaa. Olen Krisse-fani.
Osallistuin tänään AmChamin vaalipaneeliin yhdessä Paula Lehtomäen ja Mikael Jungnerin kanssa. Hyvä tilaisuus. Leppoisa keskustelu. 
Kävin myös Japanin suurlähetystössä allekirjoittamassa maanjäristyksen ja tsunamin muistokirjan. Vaikka Libyan tilanne on päällä, niin pitää muistaa, että Japanissa kaikki ei ole ohi. Neljä ydinreaktoria on edelleen huonossa kunnossa. Tilanne on äärettömän vakava.
Kaikkien kriisien keskellä Afganistan on jäänyt liian pienelle huomiolle. Tänään Presidentti Hamid Karzai kertoi, millä alueilla turvallisuusvastuun siirto eli transitio Afganistanin omille turvallisuusviranomaisille tullaan käynnistämään. Tämä koskee myös Suomea. 
Yhtenä alueena on Mazar-e-Sharifin kaupunki, joka sijaitsee Ruotsin ja Suomen vastuualueella. On hienoa, että paikallista vastuuta ja omistajuutta pystytään Afganistanissa pikku hiljaa lisäämään. 
Kansainvälisen yhteisön työ Afganistanissa kuitenkin jatkuu. Niin meidän kuin muidenkin rauhanturvaajat jatkavat tärkeää tehtäväänsä. Tehtävät vain muuttuvat enemmän afgaaniviranomaisten tukemisen, neuvonnan ja koulutuksen suuntaan.
Toisaalla toivon, että arvon blogin lukijat ovat huomanneet Unto Hämäläisen Perässähiihtäjä-blogikeskustelun Libyasta. Siitä tarkemmin huomenna Utvan jälkeen.
EU-ulkoministerikokouksen pääaihe oli tänään Libya. 
Keskustelimme siitä, miten EU voi osaltaan toteuttaa pakotteiden lisäksi YK:n turvallisuusneuvoston torstaista päätöslauselmaa. Päätöslauselman tavoite on siviilien suojelu ja välitön tulitauko. EU on tästä yhtä mieltä.  EU-toimien vaihtoehtoja ovat evakuointitoimet, humanitaarisen avun turvaaminen ja mahdollisten pakolaisvirtojen merivalvonta. Neljäs tärkeä kysymys liittyy pidemmän tähtäimen tukeen Libyalle. Tuki poliittiselle prosessille ja libyalaisryhmien vuoropuhelulle tulee olemaan tärkeää.  
Olemme valmiita kantamaan kortemme kekoon muun EU:n mukana jollakin tavalla. Suomi ei mitä todennäköisimmin ole osallistumassa Libyan lentokieltoalueen toimeenpanoon tai lähettämässä hävittäjiä. Katsomme Suomen linjan jälleen keskiviikkona UTVAssa.

Lentokieltoalueen toimeenpano aloitettiin lauantaina Libyassa. Sotilaalliseen toimeenpanoon ovat osallistumassa Ranska, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Tanska, Belgia, Kreikka, Italia, Norja, Espanja, Arabiemiraatit ja Qatar. Toimet ovat  ilmatilan valvonta, laivastosaarto sekä ilma- ja ohjusiskut Libyan sotilaskohteita vastaan.

Liittouman mukaan viimeöiset iskut olivat menestys, eivätkä ne aiheuttaneet  siviiliuhreja. Ilmaiskuja jatketaan tänään.

Operaatiota johdetaan Napolista.

Suomi on tyytyväinen YK:n torstaiseen päätöslauselmaan 1973. Kannatamme sen tavoitteita siviilien suojelusta ja tulitauon aikaansaamisesta. Päätöslauselman toimeenpano on osoitus siitä, että kukaan ei ole kansainvälisen lain ulottumattomissa.

Huomenna Brysselissä käsittelemme EU:n ulkoministerikokouksessa unionin ja jäsenmaiden roolia Libyassa. Esillä on ollut muun muassa humanitaarisen avun turvaaminen.

Uutiset Libyasta ovat todella huonoja. Gaddafi jatkaa sotatoimia oppositiota vastaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta huolimatta. Tänään pidetään Pariisissa huippukokous, johon on kutsuttu ne maat, jotka aikovat osallistua turvallisuusneuvoston päätöslauselman toimeenpanoon nimenomaan lentokiellon osalta. Mukana on myös ainakin Arabiliiton johto, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy ja korkea edustaja Catherine Ashton sekä tiettävästi YK:n pääsihteeri. On tärkeää, että kansainvälinen yhteisö pystyy nopeasti ryhtymään tarvittaviin toimiin siviilien suojelemiseksi ja humanitaarisen avun perillesaamiseksi – ja että se tehdään yhteistuumin. Pyrin päivittämään blogia tänään myöhemmin Libyan osalta.

Samalla kun kaikki seuraavat Libyan tilannetta, tulee myös Bahrainista ja Jemenistä huolestuttavia uutisia. Molemmissa maissa on tukahdutettu mielenosoituksia erittäin kovin ottein. Jemenissä kuoli toissapäivänä jopa yli 50 henkeä, Bahrainissakin useita. Tällainen voimankäyttö ei ole kerta kaikkiaan hyväksyttävää. Nyt olisi ehdottomasti osoitettava malttia, lopetettava voimatoimet ja rauhoitettava tilanne aloittamalla vakavasti otettava ja uskottava dialogi mielenosoittajien kanssa. Poliittinen prosessi on ainoa tie ulos. Väkivalta vain lisää katkeruutta ja vihaa.

Bahrainista olen erityisen huolissani. Sen konflikti heijastaa koko alueen suurempia jännitteitä ja saattaa lisätä niitä entisestään. Maassa enemmistönä oleva shia-väestö kokee olevansa syrjitty sunni-vallanpitäjien taholta. Sunni-enemmistöiset naapurimaat pelkäävät shia-uskoisen Iranin käyttävän Bahrainin shioja vahvistaakseen omaa asemaansa alueella. Saudi-Arabian ja eräiden muiden Persianlahden neuvoston maiden sotilaallinen apu Bahrainin hallitukselle nostaa panoksia vaarallisella tavalla: Bahrainin tapahtumista uhkaa tulla varjonyrkkeilyä Iranin ja Persianlahden neuvoston maiden, varsinkin Saudi-Arabian, välillä. Tämä voisi johtaa arvaamattomiin seurauksiin.

Huonot uutiset eivät lopu vielä tähän. Syyriassa on niin ikään käytetty kovia otteita mielenosoittajia vastaan. Olen tästä hyvin pahoillani ja pettynyt, sillä Syyria voisi valita toisenkin tien.

Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän hallituksesta monet ovat siis nyt turvautumassa väkivaltaan vastauksena kansalaistensa mielenosoituksiin. Tätä emme voi hyväksyä.

**

Päivitys 17.10: Kansainväliset toimet YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman mukaisen lentokieltoalueen toimeenpanemiseksi Libyaan ja siviilien suojelemiseksi ovat alkaneet. Asiaa käsiteltiin tänään Pariisissa huippukokouksessa. Suurlähettiläämme Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve on pitänyt minua ajan tasalla päivän mittaan. 

YK:n turvallisuusneuvosto valtuutti jäsenmaat torstaisessa päätöslauselmaan varmistamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin lentokiellon noudattamisen, pois lukien Libyan miehittäminen. Gaddafin toimia omia kansalaisiaan vastaan ei voida katsoa sivusta. Myös Arabiliitto, Afrikan unioni ja Islamilaisten maiden järjestö OIC ovat tuominneet Gaddafin toimet.

Voimatoimien käyttö on – ja sen on aina oltava – viimeinen keino. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa muuta vaihtoehtoa ei enää ollut. Tämä on tapahtunut kansainvälisen oikeuden mukaisesti, YK:n turvallisuusneuvoston selkeään päätöslauselmaan nojautuen.

Toivon, että kansainvälisen yhteisön osoittama päättäväisyys johtaa siihen, että Gaddafi joukkoineen välittömästi tekee oikean johtopäätöksen – eli lopettaa voimatoimet ja ryhtyy noudattamaan tulitaukoa.

**

Päivitys 22.30: Korostetaan täälläkin Säteilyturvakeskuksen lausuntoa, että Japanissa olevien suomalaisten ei ole syytä ottaa joditabletteja. Tokion-suurlähetystömme on jakanut varmuuden varalta joditabletteja niitä pyytäneille suomalaisille.

**

Päivitys 22.50: Ilmaiskut Libyassa jatkuvat. YK:n turvallisuusneuvoston päätös valtuuttaa ilmaiskut Gaddafin hallintoa vastaan oli historiallinen. Se on osoitus siitä, että kukaan ei ole kansainvälisen lain ulottumattomissa.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta UTVA kokoontui juuri Libyan tilanteesta. Keskustelimme tilanteesta sen jälkeen, kun YK:n turvallisuusneuvosto viime yönä hyväksyi uuden Libyaa koskevan päätöslauselman. Päätöslauselma on selkeä. Siinä vaaditaan välitöntä tulitaukoa ja siiviileihin kohdistuvien väkivaltaisuuksien lopettamista. Se oikeuttaa tarvittaessa voimatoimet siviilien suojelemiseksi ja humanitaarisen avun perille saattamiseksi kaikin tarvittavin keinoin.

Uusi päätöslauselma oli tarpeen, koska Libya ei noudattanut aiemman päätöslauselman vaatimuksia lopettaa siviileihin kohdistunut väkivalta. Päinvastoin, tilanne maassa on yhä vakavampi. Väkivaltaisuudet ja ihmisoikeusrikkomukset ovat jatkuneet.

Turvaneuvoston päätöksessä on huomattavaa, että yksikään jäsenmaa ei äänestänyt sitä vastaan. Kyse on siten laajasta kansainvälisen yhteisön päätöksestä, jossa on vahva alueellinen omistajuus Arabiliiton kautta. Tämä on tärkeää.

Tämä monenvälisen yhteisön päätös on oikea tapa päättää voimakkaista toimista, sillä se antaa voimankäytölle oikeudellisen perustan.

EU on antanut YK:n päätöslauselman vaatimuksille täyden tukensa. Se on valmis toteuttamaan päätöslauselmaa oman roolinsa puitteissa. Libyan tilannetta käsitellään ulkoministerikokouksessamme ensi maanantaina ja myöhemmin ensi viikolla myös päämiesten kesken.

UTVAn tiedote löytyy tästä.