Takana pitkä päivä Genevessä YK:n ihmisoikeusneuvostossa. Teemana oli luonnollisesti Libya.

Paikalla oli iso joukko ulkoministereitä. Gaddafin hallinnon toimet tuomittiin vahvasti. 

Puheiden lisäksi kansainvälinen yhteisö on edennyt jo toimiin. YK:n turvallisuusneuvosto teki päätöksen pakotteista viikonloppuna, ja EU:n päätökset tehtiin tänään. 

Omassa puheenvuorossani totesin, että YK:n turvallisuusneuvoston tulee määritellä, milloin kansainvälisen yhteisön on otettava vastuu tietyn maan kansalaisten suojelusta. Tiedote löytyy täältä, puhe taas ilmestyy tiistaina tänne.

Virallisten puheenvuorojen lisäksi kollegojen tapaaminen on tällaisten kokousten parasta antia. EU-maiden ulkoministerien kanssa keskustelimme kokoussalin hälinässä ja Hillary Clintonin kanssa käytävällä. Catherine Ashtonin kanssa odottelimme lentokonetta yhdessä.

Käytäväkeskustelu Hillary Clintonin kanssa (Kuva: Eric Bridiers).

Ehdin tavata myös Geneven-edustustomme väkeä sekä Heikki Kovalaista. (Kuva: Katri Källbacka)

Viimeisetkin suomalaiset, jotka halusivat poistua Libyasta, ovat nyt päässeet pois. Mahtava juttu! Ministeriön väki ja monet edustustomme Libyan lähialueilla ovat tehneet tässä todella paljon töitä.

Libyan tilanne jatkuu erittäin vaikeana. EU-maat ovat olleet kiireisiä kansalaistensa evakuoinnissa. Eilen illalla EU-kansalaisia oli maassa vielä arviolta 5000-6000. Tietoliikenne ei pelitä kunnolla eikä luotettavaa tietoa ole kuitenkaan saatavilla. Tämä vaikeuttaa turvallisuustilanteen ohella evakuointia.

Hälyttävin tilanne on saatujen tietojen mukaan Bengasissa. Kaupungissa on jumissa noin 1000 EU-kansalaista. Lentokenttää ei voi käyttää eikä maantie ole turvallinen. Bengasissa on myös Suomen kunniakonsuli Anders Nilsson, joka on Ruotsin kansalainen. Anders on hienosti auttanut muita EU-kansalaisia ja muitakin ulkomaalaisia.

Pääkaupunki Tripolista useat EU-maat ovat kyenneet evakuoimaan kansalaisiaan. Tilanne on kaoottinen, mutta lentokenttä näyttäisi toimivan. Mitään helppoa hommaa ei kentälle pääseminen kuitenkaan ole…

Suomalaisten osalta tilanne on seuraava: olemme saaneet yhteyden kaikkiin Tunisin suurlähetystömme listoilla oleviin suomalaisiin joko suoraan tai omaisten kautta. Viisi suomalaista on jo päässyt pois Libyasta. Tietojemme mukaan Libyassa on edelleen seitsemän suomalaista, joista viisi pyrkii poistumaan maasta. UM:n suositus on tietenkin se, että maasta olisi syytä poistua, ellei ole pakottavaa syytä jäädä. Ministeriö auttaa parhaansa mukaan halukkaita suomalaisia lähtemään.

Tämä siis evakuoinnista. Lisää Libyan kriisistä seuraavassa blogissa.

Libyan järkyttävä tilanne on jo päiviä ollut maailman huomion keskipisteenä. Huonojen uutisten virta on vain jatkunut. Turvallisuustilanne on mennyt pahempaan päin. Arviot kuolleista liikkuvat tällä hetkellä useissa sadoissa. Järkytys ja suru ovat päällimmäiset tunteet.

Uusin vaihe tapahtumissa oli Muammar Gaddafin äskettäinen televisiopuhe, joka lienee lajissaan ylittämätön. Gaddafin esiintyminen oli surrealistinen ja järkyttävä. Omien kansalaisten uhkailu ? näiden uhkailujen toteuttamisesta puhumattakaan ? on tietenkin ehdottoman tuomittavaa. Väkivallan olisi välittömästi loputtava. Väkivaltaisuudet on myös tutkittava ja niihin syyllistyneet saatettava vastuuseen.

EU-maiden toiminnassa painopisteenä juuri tällä hetkellä on kansalaisten suojeleminen. Useat maat ovat ryhtyneet evakuoimaan kansalaisiaan. Tämä on kaikkea muuta kuin helppoa. Tieto kulkee huonosti, eikä esimerkiksi lentokenttien toimintakunnosta ole luotettavia tietoja.

Suomella ei ole Libyassa suurlähetystöä, vaan maata hoidetaan Tunisin suurlähetystöstä käsin. Tiedossa on kymmenisen Libyassa asuvaa suomalaista. Heihin koetetaan pitää yhteyttä mahdollisuuksien mukaan. Toistaiseksi kaksi on ilmaissut halunsa poistua maasta. Heidän evakuointimahdollisuuksia selvitetään. Erillistä lentokonetta ei ole suunnitteilla.

EU antoi lausuntonsa Libyan tilanteesta maanantaina ja Suomi tietysti on siinä mukana. Ulkoministeriökin antoi uuden tiedotteen, joka löytyy tästä.

Pari tiukkaa päivää takana. Eilen tapasin Turkin ulkoministerin, Ahmet Davutoglun, aamupalalla Istanbulissa. Keskustelimme pitkään Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja Persianlahden tilanteesta. Erittäin mielenkiintoinen keskustelu.

Turkilla on keskeinen asema arabimaailmassa vaikkei se olekaan arabimaa. Se on monessa mielessä eräänlainen malli: maallinen demokratia, jossa valtaväestön uskonto on islam. Sen rooli monenlaisten alueen jännitteiden purkamisessa on myös keskeinen.

Illalla keskustelimme Brysselissä EU-kollegoiden kanssa Tunisian, Egyptin, Libyan ja Bahrainin tilanteesta. Annoimme tiukan lausunnon Libyasta. Keskustelut jatkuivat tänään. Tilanne Libyassa on erityisen huolestuttava, yli 300 kuollutta.

EU-ulkoministerikokouksen ilmapiiri oli selvästi jännittynyt. Paljon huolestuneita puheenvuoroja. Monet nostivat esille laittoman maahanmuuton mahdollisen vyöryn. Toiset korostivat Lähi-idän rauhanprosessia haurautta. Myös talouden merkitystä painotettiin.

Olen edelleen sitä mieltä, että jotain suurta on tapahtumassa. En vain tiedä, mihin tämä kaikki johtaa. Arabikatu on noussut barrikaadeille eikä sitä näytä mikään pysäyttävän. Hyvä niin, kunhan tilanteet pysyisivät rauhanomaisina. Liberaali demokratia yhdistettynä sosiaaliseen markkinatalouteen on edelleen maailman toimivin yhteiskuntamalli.

Eniten minua huolestuttaa väkivalta. Jokainen menetetty ihmishenki on liikaa. Mielenosoittajien rohkeus on ihailtava. He osoittavat mieltä henkensä kaupalla.

Tänään tapasin myös Israelin ulkominsterin Avigdor Liebermanin Brysselissä. Keskustelimme Lähi-idän rauhanprosessista. Painotin miten tärkeätä olisi saada myös Turkin ja Israelin yhteistyö taas pelaamaan. Se on yksi Lähi-idän rauhanprosessin avaimista. Suhde on ollut karilla Flotillatapauksen jälkeen.

Rauhanprosessi on jälleen kerran jäissä, mutta Egyptin tilanne saattaa panna homman taas liikkeelle. Israel on perinteisesti tukeutunut Egyptiin ja Jordaniaan rauhanprosessissa. Egyptin tilanne on arvaamaton Israelille.

Israel on selvästi huolestunut, eikä syyttä. Yksinkertaistaen: Israelin mielestä tulisi ensin panostaa turvallisuuteen, sen jälkeen hyvinvointiin ja vasta sen jälkeen voidaan solmia rauhansopimus. Lännen tulokulma on kärjistäen päinvastainen: ensin rauha, sitten alkaa myös talous kasvaa yhteen ja tästä seuraa pysyvä turvallisuus.

Olen seurannut blogikeskustelua mielenkiinnolla. Erinomaisia, analyyttisia näkemyksiä, jotka ovat myös auttanut minua omissa pohdinnoissani. Tilanne elää jatkuvasti. Mitä olet mieltä tämänhetkisestä tilanteesta? Minne tämä kaikki johtaa?

Kotisivut avautuivat tänään uudessa ulkoasussaan. Pantiin täälläkin niin sanotusti vaalivaihde päälle. Tämä on kaiken kaikkiaan muistaakseni neljäs kevyt ulkoasu-uudistus sivujen historiassa.

Kertokaahan, mitä olette mieltä.

Pahoittelen, että en ole kirjoittanut blogimerkintää tällä viikolla. On vain ollut harvinaisen rankka viikko, eikä ole tehnyt mieli kirjoittaa. Rankinta oli suru-uutinen Afganistanista. 

Voin vain kuvitella rankkuuden asteen yliluutnantti Jukka Kansosen läheisillä ja joukoillamme Afganistanissa. Voimia ja jaksamista.

Viikon aikana on ollut kuusi puhe-tilaisuutta, briiffauksia, puheluja kollegoiden kanssa ja valmistautumista ensi viikon EU-ulkoministerikokoukseen. 

Eudskunnassa oli vähän vilkkaanpuoleinen kyselytunti…

Tänään aamulla nauhoitettiin Hjalliksen talk-show. Se näytetään Maikkarilla kymppiuutisten jälkeen. En uskalla katsoa…

Rauhanvälitysseminaari Paavo Väyrysen ja Pekka Haaviston kanssa. Keskellä Veera Heinonen. (Kuvat: Eero Kuosmanen)

Aalto-yliopistolla.

Ja vielä kerran samaisella yliopistolla. (Kuvat: Eero Kuosmanen)

Alla kaksi videpätkää kansainvälisestä mediasta. CNN purkitettiin kolmisen viikkoa sitten. Se tuli ulos keskiviikkona. Russia Today tuli ulos torstaina. Olisi kiva kuulla arvon blogikommentaattoreiden näkemyksiä. 

Kolmas Venäjä-päivä starttasi kunnon automatkalla. Paahdoimme reilut viisi tuntia Pietarista Petroskoihin, Karjalan tasavallan pääkaupunkiin. Aurinko alkoi paistaa ja fiilis nousi. Taukoa pidettiin Syvärillä – hörpättiin teetä ja haukattiin piirakoita.

Petroskoissa vastassa oli konsuli Anna-Kaisa Heikkinen. Hän vetää Suomen konsulaattia, joka on samalla Petroskoin ainut ulkomainen edustusto. Työntekijöitä on 28. Suurin osa heistä on viisumivirkailijoita. Viisumeita Petroskoi myönsi viime vuonna 60 000 – enemmän kuin vaikkapa Pekingin suurlähetystömme. Konsulaatti on Petroskoissa näkyvä ja kuuluva. Sen toiminnasta on helppo olla ylpeä.

Tapaamisohjelma käynnistyi työlounaalla. Mukana olivat Inkerin liiton puheenjohtaja Vadim Bjurkland, paluumuuttokoulutuksen koordinaattori Olga Gorshkova, Karjalan Sanomien päätoimittaja Mikko Nesvitski ja Karjalan radion toimittaja Arto Rinne. Puhuimme suomen kielen tilanteesta Karjalassa. Suomen kielen osaajien määrä on vähenemään päin. Pidin kielikuilun madaltamista tärkeänä. Venäjän osaamisen lisääminen Suomessa ja suomen taidon vahvistaminen Karjalassa ovat molempien etu.

Lounasta seurasi työtapaaminen Karjalan tasavallan päämiehen Andrei Nelidovin kanssa. Meillä oli perusteellinen ja hyvä keskustelu. Karjala näkee Suomen taloudellisena ja kulttuurisena porttina länteen, meille Karjala taas on portti itään. Yhteistyömahdollisuuksia on paljon. Maanostokiellostakin puhuimme. Nelidov antoi lisätietoja ja lupasia apua mahdollisissa ongelmatilanteisssa.

Seuraavaksi vierailin Petroskoin yliopistolla. Se teki hienon vaikutuksen aktiivisuudellaan ja moderniudellaan. Petroskoin yliopiston suomen kielen laitos on muuten maailman toiseksi suurin – heti Helsingin jälkeen. Tämä olikin ensimmäinen kerta kun saatoin esiintyä paikallisille opiskelijoille suomeksi Suomen rajojen ulkopuolella. Tilaisuus oli antoisa, kysymyksiä tippui ja välillä naurettiin.

Päivän viimeinen etappi oli käynti konsulaatissa. Kiitin porukkaamme upeasta työstä ja toivotin tsemppiä jatkoon. Ikimuistoinen matka!

Pietarin Suomi-koululla (kuva: Pekka Mustonen)

TV100-kavanan haastattelussa

Aamulla starttasimme auton klo 7 kohti itärajaa. Edessä oli kolmen päivän lähialuematka Viipuriin, Pietariin ja Petroskoihin. Tunnelma pikkubussissa lähenteli luokkaretkeä, vaikka lunta pyryttikin rajusti.

Ensimmäinen etappi oli Vaalimaan raja-asemalla. Kuulimme hyvän briiffin aseman toiminnasta ja ennen kaikkea tulevaisuuden tarpeista. Rajaliikenteen sujuvuus ja turvallisuus ovat erittäin tärkeitä asioita. Viime vuonna pelkästään Vaalimaa kirjasi 2,7 miljoonaa rajanylitystä. Liikennemäärät ovat kasvussa. Tulevaisuuden viisumivapaus tulee myös lisäämään rajanylityksiä rajusti. Rajan toimivuus täytyy varmistaa jatkossakin. Tämä edellyttää panostuksia.

Vaalimaan raja-asemalla (kuva: Pekka Mustonen)

Torfjanovkan raja-asemalla (kuva: Pekka Mustonen)

Matku jatkui Viipuriin, jossa tapasin Leningradin alueen kuvernöörin Valeri Serdjukovin. Keskustelimme alueen tulevaisuudennäkymistä, ulkomaalaisten maanostokiellosta sekä viisumivapaudesta. Keskustelu oli hyvä ja perinpohjainen. Leningradin alue on Suomelle tärkeä kumppani.

Viipurissa hyppäsin nopeajuna Allegroon, jolla kiidettiin Pietariin. Matka sujui VR:n toimitusjohtaja Mikael Aron seurassa. Allegro on upea ja avaa uusia mahdollisuuksia matkailuun. Suomelle se on myös mitä upein käyntikortti Venäjällä.

Pietarissa ensimmäinen keskustelukumppani oli kuvernööri Matvijenko. Keskustelimme Itämeren suojelusta, viisumeista, nopeajunasta, maanomistuskiellosta ja alueiden yhteistyöstä. Matvijenko on todellinen Suomen ystävä, joka panostaa maidemme välisiin suhteisiin. Hänen tapaamisensa on aina hieno juttu.

Päivä huipentui Suomen uuden viisumikeskuksen avaamiseen Pietarin keskustassa. Se on saamieni tietojen mukaan suurin viisumikeskus maailmassa. Palveluluukkuja on 83! Pinta-alaa löytyy peräti 3000 neliömetriä. Asiakkaiden tekninen palvelu nopeutuu ja paranee. Viisumipäätöksistä vastaa tietysti edelleenkin Suomen pääkonsulaatti. Viisumikeskuksen avaaminen Pietarissa on iso juttu.

Alla vielä päiväohjelmani yhtenä kokonaisuutena:

07:00 Lähtö Helsingistä Vaalimaalle

09:00 Tutustuminen Vaalimaan raja-asemaan

10:25 Lähtö Vaalimaalta Viipuriin (Venäjän aikaan, +1 h aikaero)

11:30 Tapaaminen Leningradin alueen kuvernööri Serdjukovin kanssa

11:55 Lyhyt tapaaminen lehdistön kanssa

12:05 Lähtö kuvernöörin lounaalle

12:15 Lounastapaaminen Leningradin alueen kuvernööri Serdjukovin ja Viipurin kuntayhtymän ja kaupungin johdon kanssa

13:15 Lähtö Viipurista Pietariin Allegro-junalla

14:36 Saapuminen Pietariin Suomen asemalle

14:40 Lähtö pääkonsulaattiin

15:30 Lähtö tapaamiseen kuvernööri Matvijenkon kanssa

16:00 Tapaaminen kuvernööri Valentina Matvijenkon kanssa

16:45 Lehdistön tapaaminen Smolnassa yhdessä kuvernööri Matvijenkon kanssa

17:15 Tapaaminen Pietarin pääkonsulaatissa henkilökunnan kanssa

18:00 Viisumikeskuksen avajaiset

18:30-19:00 Avajaispuhe

19:00 Nauhan leikkaus

19:10 Ulkoministerin lehdistötilaisuus tiedotusvälineille