Päivä Lontoossa on ollut vilkas. Koolla 64 maata, joiden tavoitteena tukea Afganistanin vakautta. Ei helppoa, mutta ei mahdotonta.

Pidin Suomen puheenvuoron aamupäivällä. David Miliband pyysi lyhyitä puheenvuoroja. Noudatin hänen toivettaan ja pistin pöytään meidän kannan: siviilejä runsaat 30, sotilaita enintään 195 ja kehitysapu 110 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana.

Presidentti Karzailla oli tasapainoinen puhe, jossa hän nosti esille kuusi kokonaisuutta: reintegraatio, turvallisuus, hallinto, korruptio, talous ja alueellinen yhteistyö. Tavoitteisiin voi yhtyä. Kokouksen viesti on selkeä: kansainvälinen yhteisö tukee Afganistania. Siitä todisteena, että paikalla on lähes kolmannes maailman kansallisvaltioista.

Näitä kokouksia voi samalla hyödyntää erinäisten tapaamisten merkeissä. Käytävillä on myös mahdollisuus tapailla kollegoita. Juttelin muun muassa Sergei Lavrovin, Hillary Clintonin ja Catherine Ashtonin kanssa.

Huomenna julkaisemme uuden itä-linjauksen, josta lisää myöhemmin.

Terveisiä Lontoosta. Aamulennolta suoraan Hyde Parkiin lenkille. Paikalliset t-paidoissa ja shortseissa. Minä pipo päässä, hanskat käsissä. Juoksuasukin oli lämmin. Asteita +3, tihkusadetta.

Päivän ohjelmaan kuului puhe Chatham Housessa. Sen löydät tästä. Kuulisin mielelläni kommentteja. Viilasimme puhetta kauan ja hartaasti.

Tapaan myös opposition varjoulkoministerin William Haguen, annan haastattelun Newsweek-lehdelle ja osallistun Walesin prinssin vastaanotolle. Huomenna sitten Afganistania sekä haastattelut BBC Worldille ja Al Jazeeran legendaariselle David Frostille.

Aamupäivä meni palavereissa ja huomista puhetta valmistellessa. Tapasin myös saksalaisia toimittajia.

Lounaan kieppeillä osallistuin ulkoministeriön järjestämään ”EU-muisteloon”. Muisteltiin puheenjohtajuuskautta 1999. Nostalginen tilaisuus.

Vuonna 1999 EU:ssa oli 15 jäsentä. Euroa ei ollut. Kriisinhallintaoperaatioita oli nolla (nykyään 22). Niin ajat vain muuttuvat.

Iltapäivällä osallistuin Espoon Kokoomuksen ulkoilutilaisuuteen. Hiihdimme porukalla Leppävaaran 5km kiepin. Kirittämässä Marjo Matikainen-Kallström. Hänen luistelutyylinsä on nättia katsottavaa.

Hiihdon jälkeen tarjosimme kahvit-pullat. Mukava tuokio. Huomenna aamulla kohti Lontoota. Pidän puheen EU-USA -suhteista. Paikkana Chatham House. Vuorossa on myös tukku tapaamisia ja haastatteluja. Torstaina luvassa 64 maan Afganistan-kokous.

 

 

 

 

 

 

Mehua ja pullaa hiihtourakan päätteeksi.

 

 

Terveisiä vaihteeksi sateisesta Brysselistä. Tätä katsellessa miettii, että kyllä kunnon suomalainen talvi on voittamaton.

Osallistun parhaillaan EU-ulkoministerikokoukseen. Puhetta kokouksessa johtaa ensimmäistä kertaa uusi korkea edustaja, EU-ulkoministeri Cathy Ashton. EU:ssa on nyt käynnissä transitiokausi. Lissabonin sopimus on voimassa, mutta se astuu voimaan vaiheittain. Tämä näkyy selkeästi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Uudet käytännöt vaativat vielä aikaa ennen kuin ne toimivat täysimääräisesti. Meidän jäsenmaiden ja EU-instituutioiden tulee olla kärsivällisiä. Hiljaa hyvä tulee.

Ajankohtainen mittari EU:n toimivuudelle tällä hetkellä on Haiti. Yritämme vastata katastrofiin koordinoidulla ja tehokkaalla tavalla. Samalla valmistelemme keski- ja pitkän aikavälin tavoitteita maan nostamiseksi takaisin jaloilleen.

Bosnia on vaarassa pudota EU-lähentymisprosessin normaalivauhdista. Uudistuksissa ei edetä, kansallismielinen retoriikka värittää paikalliskeskustelua. Porkkanoiden ja keppien valikoima maan kannustamiseksi on rajallinen.

Afganistan-keskustelumme katsoi kohti Lontoossa myöhemmin tällä viikolla järjestettävää kansainvälistä konferenssia. Sen on määrä luoda uudet ja vahvemmat raamit mitä tulee maan turvallisuuteen, hallinnon kehittämiseen ja vakaisiin naapuruussuhteisiin.

Jemenistä keskustellaan niin ikään Lontoossa. Vahvistimme tänään EU:n tuen maan hallitukselle. Jemen on vaarassa muodostua al Qaidan uudeksi tukikohdaksi. Kaiken lisäksi maa on hajoamassa kahtia. Toin kokoukseen analyysia alueen perspektiivistä viime viikon matkani pohjalta.

Iranin ydinohjelma oli tämän päivän kokouksen pääaiheita. Iranille on tarjottu useita mahdollisuuksia ryhtyä yhteistyöhön. Se ei ole niihin tarttunut. Sille on asetettu lukuisia YK:n turvaneuvoston ja IAEA:n velvoitteita, joita se ei ole ryhtynyt täyttämään. Nyt neuvotteluraiteen rinnalle nousee pakoteraide. Kukaan ei pakotteista pidä, mutta joskus ne ovat tarpeen estämään jokin vielä huonompi vaihtoehto.

Teimme lisäksi päätöksen koulutusoperaatiosta Somaliassa.

Vietimme jälleen kerran hienon viikonlopun hyvässä seurassa Vierumäellä. Se on aivan mahtava paikka.

Kaikille riittää puuhastelua. Ohjelmaan mahtui lumikävelyä, hiihtoa, uintia, curlingia ja tietenkin tonnin vetoja Timo Vuorimaan kanssa.

Muistan käyneeni Vierumäellä ensimmäistä kertaa lätkäleirillä joskus 10-vuotiaana naskalina. Jos on mies muuttunut, niin on Vierumäkikin… ja ainakin jälkimmäinen parempaan suuntaan.

Vierumäeltä sai sopivasti virtaa viikon koitoksiin. Maanantaiaamuna lähden Brysseliin ulkoministerikokoukseen. Tiistaina päivä kotimaassa muun muassa yleisötilaisuudessa Leppävaaran hiihtoladulla. Keskiviikko ja torstai vierähtävät Lontoossa, jossa pidän puheen Chatham Housessa ja osallistun Afganistan-kokoukseen. Perjantaina taas peruskauraa EU-ministerivaliokunnasta Tasavallan presidentin esittelyyn. Näillä mennään tällä viikolla.

Pitkästä aikaa taas kotimaassa. Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, tuttavallisemmin utvassa, päätettiin aamulla Suomen joukkojen lisäämisestä Afganistaniin. Laitan alle näytille päätöksestä lähteneen lehdistötiedotteen.

Aamupäivän kokousrumban jälkeen kävin Matkamessuilla ulkoministeriön ständillä. Juttua riitti muun muassa matkavakuutuksen tärkeydestä.

Nyt viikonlopun viettoon!

 

Ulkoministeriön osastolla.

 

Suomen tuki Afganistanin vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen sekä Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa 22. tammikuuta käsiteltiin Suomen tukea Afganistanin vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen. Suomi vahvistaa tukeaan Afganistanille kehitysyhteistyön, siviilikriisinhallinnan sekä sotilaallisen kriisinhallinnan keinoin. Afganistanin tukeminen vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa Afganistanin johdon ja hallinnon valmius ottaa vastuuta maan kehityksestä ja turvallisuustilanteesta korostuu. Suomi pyrkii suuntaamaan pohjoisiin maakuntiin aiempaa suuremman osuuden kehitysyhteistyörahoituksestaan. Suomen osallistumista EU:n poliisioperaatioon lisätään ja näitä resursseja pyritään osaltaan kohdentamaan Pohjois-Afganistaniin.

Sekä haastava turvallisuustilanne että tuki Afganistanin armeijan ja poliisin kehittämiseksi mm. koulutuksella ja yhteistoiminnalla edellyttävät Suomen sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen vahvistamista jonkin verran. Suomen sotilaallisen kriisinhallinnan henkilöstön vahvuus nousee väliaikaisesti runsaalla 50 sotilaalla siten, että kokonaisvahvuus vuoden 2011 alussa tulee olemaan enintään 195 sotilasta. Tarkoitus on, että Suomen kriisinhallintaosallistumista tarkastellaan vuoden 2011 loppupuolella huomioiden edistys vastuunsiirrossa afgaaneille ja kansainvälistä sotilaallista kriisinhallintaosallistumista koskeva kehitys.

Kokouksessa käsiteltiin myös Suomen osallistumista suunniteltuun EU:n operaatioon Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseksi. Suomi valmistautuu osallistumaan EU-operaatioon lähettämällä yksittäisiä sotilaskouluttajia koulutustehtäviin. EU:n koulutus on tarkoitus toteuttaa Somalian ulkopuolella Ugandassa, jossa jo parhaillaan koulutetaan Somalian turvallisuusjoukkoja. EU:n koulutusoperaatio olisi osa kansainvälisen yhteisön laajamittaisia toimia Somalian tilanteen vakauttamiseksi. EU:n on tarkoitus päättää operaation perustamisesta helmikuun puoliväliin mennessä. Tavoitteena on kouluttaa vuoden aikana 2000 somalialaista sotilasta.

Lisäksi kokouksessa keskusteltiin Haitin tilanteesta ja Suomen toiminnasta maanjäristyksen jälkihoidossa.

Ensimmäinen Gulf-matka takanapäin. Hieno reissu. Seuraavassa hajahuomioita matkan varrelta.

Tämä reissu kuului kategoriaan ”matkailu avartaa”. Persianlahti on konfliktiherkkä alue, jossa kaikki liittyy kaikkeen.



Varapääministeri Ahmed bin Abdullah al Mahmoudin tapaaminen.

 

Epävakauden ytimessä on tietenkin Lähi-idän rauhanprosessi, tarkemmin sanottuna Israel ja Palestiina. Sieltä purkautuu jännitteiden vyöhyke, johon kuuluuvat Syyria, Libanon, Iran, Jemen, Afganistan, Irak ja miksei myös koko Afrikan sarvi.

Historia, kulttuuri, uskonto ja perinteet yhdistettynä energiatuotantoon ovat osa monimutkaista poliittista palapeliä. Iran ja Saudi-Arabia ovat Lähi-idän ja Persianlahden suurvaltoja. Lahden rikkaisiin pienvaltiohin kuuluvat Qatar, Arabiemiraatit, Kuwait, Bahrain ja Oman. Jemen on rutiköyhä. Irakilla on resursseja, mutta se toipuu sodasta.

Qatarin kruunuprinssi sheikki Tamim bin Hamad bin Khalifa Al-Thanin tapaaminen.

Valitsimme nelipäiväisen matkan kohteiksi Saudi-Arabian, Omanin ja Qatarin. Saudit heidän keskeisen asemansa vuoksi. Omanin, koska se on Suomen kaltainen pieni vauras maa, jossa suomalainen ulkoministeri ei ole aiemmin vieraillut. Qatarin, koska se toimii välittäjänä monessa konfliktissa. Erittäin onnistunut kokonaisuus.

Tapaamiset olivat silkkaa rautaa. Saimme avointa, joskus hätkähdyttävääkin analyysia alueen tilanteesta. Näillä on hyvä mennä esimerkiksi ensi viikon EU-ulkoministerikokoukseen ja Lontoon Afganistan-konferenssiin.

Täytyy kyllä sanoa, että saimme erinomaisen vastaanoton. Suomalaisena on helppo liikkua maailmalla, muun muassa koska meillä ei ole historiallista taakkaa. Voimme ottaa esille vaikeitakin asioita, kuten ihmisoikeudet ja naisten asema, kunhan teemme sen tyylikkäästi.

Saudi-Arabian merkitys näkyy esimerkiksi viime aikaisten vierailujen määrässä. Kolmen viikon sisällä Riadissa on vieraillut Egyptin presidentti Mubarak, palestiinalaisten presidentti Abbas, Sudanin presidentti Al-Bashir, Jordanian kuningas Abdullah, Turkin pääministeri Erdogan ja ulkoministeri Davutoglu, Arabiliiton pääsihteeri Moussa, Kiinan ulkoministeri Yang, Tanskan kruununprinssi Frederik ja ulkoministeri Möller, Saksan ulkoministeri Westerwelle, Omanin ulkoministeri Yusuf ja Hamasin johtaja Meshaal.

Kaikkien osapuolten kanssa oli pitkälti samat keskusteluaiheet: Lähi-idän rauhanprosessi, Jemen, Iran, Afganistan ja Afrikan sarvi. Tulokulma oli toki erilainen. Kaikilla oli kuitenkin yksi yhteinen viesti: Lähi-idän rauhanprosessi on avain kaikkeen ja sillä on kiire.

Meillä Pohjoismaissa on ehkä vaikea hahmottaa millaisessa epävakaudessa alueella eletään. Siksi olikin rohkaisevaa keskustella esimerkiksi omanilaisten kanssa. Katsokaa karttaa. Ympärillä on epävakautta vaikka millä mitalla (Jemen, Iran, Irak, Afrikan sarvi). Silti maa on rauhallinen ja vakaa. Kaikinpuolin sympaattinen. Koko meidän porukka halusi sinne talvilomalle. Eikä syyttä.

Jemenin tilanne on pelottava. Kuten aiemmin hahmottelin blogissa, siellä on kolme suurta vaaratekijää: Al Qaida, huthi-kapinalliset ja etelän separatistit. Ja siihen päälle vielä köyhyys. Ei hyvältä näytä. Pitää toivoa, että Jemenistä ei tule uutta Afganistania.

Iranin merkitystä alueella ei voi liikaa korostaa. Se nousee esille kaikissa keskusteluissa. Suhtautuminen vaihteli. Afganistanin kohdalla keskustelimme paljon ensi viikon Lontoon kokouksesta, johon osallistuu 64 maata. Me käsittelemme asiaa huomisessa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

Kaikissa näissä kriiseissä toivottiin EU:lta vahvempaa roolia. Toivotaan, että voimme vastata huutoon.

Yksi matkan kohokohdista oli ilman muuta vierailu Al Jazeeran televisiokanavalla. Meidänkin pitää ottaa kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu tosissaan. Ei nämä asiat nokittelemalla ratkea.

Qatar on muuten huikea paikka. Aavikon rannikolle rakennettu huikea metropoli. Qatarissa kävin mielenkiintoiset keskustelut kruununprinssin ja apulaispääministerin kanssa.



Dohan maisemaa.

 

Nyt matkalla kotiin. Huomenna on tiukka päivä. Sitten viikonloppu lepoa ennen ensi viikon matkoja.

P.S. Yksi näiden matkojen tavoitteista on viedä Suomi-kuvaa eteenpäin. Siksi oli hienoa, että meillä oli jälleen tusinan verran haastatteluja vierailukohteiden mediassa.

Muscatissa oli hieno päivä. Kyse oli ensimmäisestä Suomen ulkoministerin vierailusta maahan.

Omanin maantieteellinen sijainti on haasteellinen. Sillä on naapurissa joko suuria maita tai suuria konflikteja. Kannattaa vilkaista karttaa ja ajankohtaisia kansainvälisiä kysymyksiä. Oman on alueella kuin rauhallinen ja seesteinen keidas.

Valtiosihteeri tarjosi työaamiaisen meren rannalla.

Upeita maisemia Omanissa. Delegaatiomme palaamassa aamiaiselta.

 

Itse ohjelma alkoi aamukahdeksalta meren äärelle katetun aamiaisen ääressä. Tapasimme ulkoministerin, apulaisulkoministerin, varapääministerin, talousministerin ja korkeakouluministerin. Yhtäläisyyksiä kaukana pohjoisessa sijaitsevan Suomen kanssa löytyi useita. Tahto monipuoliseen yhteistyöhön eri sektoreilla on suuri. Toivon, että konkreettista jatkoa seuraa.

Keskustelu korkeakouluministeri Rawiyah bint Saud Al Busaidiyahin kanssa.

Paikallista herkkua varapääministeri Fasad bin Mahmood Al Saidin luona.

 

Jatkoimme matkaa Qatariin. Tulin juuri Al Jazeeran toimituksesta. Haastattelu arabiankielisellä puolella…siis simultaanitulkkauksen kautta. Suora lähetys. Haastattelun järjesti Suomi-Qatar seuran puheenjohtaja Rita Tainola. Kiitos! Huomenna lisää.

Livenä Al Jazeerassa! Tapasin myös kanavan johtoa.

Terveisiä Omanista. Saavuimme tänne illalla. Huomenna keskiviikkona ohjelma alkaa aamiaistapaamisella kahdeksalta.

Riadista vielä. Vierailu oli monella tapaa mielenkiintoinen. Eilinen kuninkaan tapaaminen venähti 1,5 tuntiseksi. Keskusteltavaa riitti. Jatkoimme vielä ulkoministerin, prinssi al Faisalin kanssa.

Päivän päätteeksi pidin puheen King Faisal Foundationissa. Käsittelin globaalimurrosta kansainvälisellä ja EU:n tasolla sekä Suomen perspektiivistä. Vastasin vielä kahteenkymmeneen kysymykseen. Annoin muutamia haastatteluja. Päivä oli paketissa iltayhdeltätoista.

Isäntämme ihmisoikeuskomissiossa.

Tänään oli ohjelmassa ihmisoikeuksia sekä turvallisuuskysymyksiä. Tapasin ihmisoikeuskomission sekä apulaisministerit puolustus- ja sisäministeriössä. Maa painii monenlaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Niistä tarkemmin matkan lopuksi. 

Tiukka asiakeskustelu varapuolustus- ja ilmailuministeri, prinssi Khaled Ben Sultanin kanssa.

Saudi-Arabia on isännöinyt viime viikkoina ja päivinä lukuisia ulkoministereitä ja valtionpäämiehiä. Valitettavasti aikataulumme menivät tänään ristiin emmekä ennättäneet tavata Turkin kollegani kanssa. 

Kohtuullisen naisvaltainen delegaatiomme Suomesta.

Terveisiä Riadista. Saavuimme myöhään eilisiltana. Vierailu on alkanut mielenkiintoisin keskusteluin neuvoa-antavan parlamentin puhemiehen, ulkoasiainvaliokunnan, parlamentin Suomi-ystävyysryhmän ja tiedustelupäällikön kanssa.

Tapaamme vielä tänään kuninkaan sekä vierailuni isännän, ulkoministeri prinssi al-Faisalin. Pidän lisäksi puheen King Faisal Foundationissa, missä tapaan yhdistyksen puheenjohtajan prinssi Turkin. 

Saudi-Arabian kuningas Abdullah bin Abdul Aziz al Saud    

Kolme ajankohtaista haastetta, jossa Saudi-Arabialla on merkittävää sisäpiirin tietoa, ovat keskustelujemme keskiössä. Ne ovat Lähi-idän rauhanprosessi, Jemenin tilanne ja Iranin toimet.

Saudi-Arabian ulkoministeri Saud al Faisal

Huomenna tapaan myös turkkilaisen kollegani Ahmet Davutoglun. Hänkin on työvierailulla Riadissa.

Yksi kysymys nousi täälläkin ykkösuutiseksi. Kabulin tämän päivän tapahtumat. Talebanin tänään tekemä isku on tähän mennessä pahin Kabulissa nähdyistä.

Suomalaisia ei saamani raportin mukaan ole vahingoittunut iskuissa. Siviiliuhreja on kuitenkin tiettävästi tullut.

Talebanin väkivaltainen toiminta ei ole yllättävää: Se on osa talebanin pyrkimystä horjuttaa Afganistanin demokraattista poliittista prosessia ja kehitystä.

Turvallisuustilanne Afganistanissa on edelleen heikko ja iskuja on ollut suhteellisen paljon. Tänään ensisijaisena kohteena olivat afgaanihallinnon rakennukset, kuten presidentin palatsi ja keskeiset ministeriöt.

Saattaa olla, että ajoitukseen on vaikuttanut Afganistanin parlamentissa käynnissä oleva hallituksen muodostamisprosessi. Iskut sattuivat myös tammikuun lopulla pidettävän Lontoon kansainvälisen Afganistan -kokouksen alla. Siinä on tarkoitus sopia suuntaviivat Afganistanin tulevalle kehitykselle.

Talebanin kannatus Afganistanissa on juuri julkaistun tutkimuksen mukaan alhainen. Liikettä pelätään, eikä sen haluta palaavan valtaan. Sen sijaan luottamus afgaanihallintoa ja kansainvälisen yhteisön toimintaa kohtaan on kasvanut. Talebanin valitsema toimintatapa osoittaa, että liike turvautuu epätoivoisiin keinoihin, joilla se pyrkii herättämään huomiota ja luomaan kuvaa vahvemmasta asemasta kuin mitä liikkeellä on.

Afganistanin hallinnon ja kansainvälisen yhteisön on tärkeää jatkaa työtä Afganistanin vakauttamiseksi ja kehittämiseksi.

Pohdimme tulevana perjantaina yhdessä presidentin ja hallituksen kesken Suomen toimintaa Afganistanissa. Silloin on tarkoitus päättää miten Suomen kriisinhallinta- , siviili- ja kehitysyhteistyöpanos edistäisivät mahdollisimman tehokkaasti Afganistanin oman hallinnon ja armeijan kykyä vastata maansa turvallisuudesta.

Ryhmäkuva delegaatiosta