Terveisiä Yyterin kauniilta hiekkarannalta. Toista päivää Porin Jazzeilla. Tänään vuorossa John Fogerty.

Eilen osallistuin Maikkarin, Al-Jazeeran ja ulkoasiainministeriön järjestämään paneeliin, jossa aiheena median rooli konflikteissa.

Sain kunnian toimia puheenjohtajana, eli toimittajana. Keskustelijoina presidentti Martti Ahtisaari, Al-Jazeeran pääjohtaja Wadah Khanfar ja Helsingn Sanomien Janne Virkkunen. Saimme aikaan hyvän keskustelun, joka löytyy toivon mukaan MTV3-kanavan kotisivuilta.

Oli myös hienoa saada Al-Jazeera Poriin. Kyseessä on yksi maailman arvovaltaisimmista uutiskanavista, jota kannattaa seurata tässäkin ammatissa.

Päivän mittaan osallistuin erinäisiin tilaisuuksiin Porissa. Tänä vuonna puolustusministeriö esittäytyy eri puolilla kaupunkia. Porissa on aina mukava olla.

Tämä oli myös Kosovolle hieno päivä. Kansainvälinen tuomioistuin ICJ arvioi selkeästi, että Kosovon itsenäisyysjulistus reilut kaksi vuotta sitten oli laillinen. Kosovon itsenäisyys on peruuttamaton, ja YK:n tuomioistuimen neuvoa-antava mielipide vahvisti nyt tämän faktan. Kyse on tärkeästä askelesta sekä Serbian että Kosovon tulevaisuuden kannalta. Molempien maiden tulee nyt alkaa katsoa eteenpäin, keskittyä rakentamaan hyviä naapuruussuhteita, ja satsata alueelliseen yhteistyöhön. Pelissä ovat koko alueen vakaus, turvallisuus ja kehitys. EU tarjoaa täyden tukensa, jotta molemmat maat yltävät jonain päivänä EU-jäseniksi. Sekä Kosovolla että Serbialla on tämän päivän jälkeen ainoastaan voitettavaa.

Paneelin keskustelijat oikealta: Helsingin Sanomien Janne Virkkunen, presidentti Martti Ahtisaari ja Al-Jazeeran pääjohtaja Wadah Khanfar.

(Kuvat: Eero Kuosmanen)

Loma ei olisi voinut paremmin alkaa. Perjantaina ajoimme Joroisille triathlonin puolimatkan SM-kisoihin, joka koostuu 1900m uinnista, 90km pyöräilystä ja 21,1km juoksusta. Matkakumppaneina Vesikansan Jarkko ja Mikkolan Olli.

Tänään aloitin noin kolmen viikon kesäloman. Hyvältä tuntuu. 

Ukrainen ja Moldovan pölyt karistettu. Aamu alkoi tapaamisella kehityskomissaari Andris Piebalgsin kanssa, joka on vierailulla Suomessa. Keskustelimme pitkään muun muassa EU:n uudesta ulkosuhdepalvelusta, suomeksi ulkoministeriöstä. Hyvä, tehokas viikko taas takana.

Olin viime viikolla suojelijana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen Pride-tapahtumassa. Lähdin hommaan, koska ihmisoikeuksien edistäminen on tärkeä osa ulkoministerin työtä maailmalla ja koska ajattelen, että HLBT-ihmisillä tulee olla ihan samat oikeudet kuin perusheteroillakin. Ihmisiä täällä kaikki ollaan.

Aamulla kuulin, että Setan toimiston ikkunat oli lyöty sisään ja oveen oli piirretty hakaristi. Tämä uutinen ja viime viikon kaasuisku nostattavat karvat pystyyn. Tällaista vihaa ei soisi Suomessa enää nykypäivänä esiintyvän. Nämä ja vastaavat teot ovat ehdottoman tuomittavia, oli sitten kyse rasismista tai ? niin kuin tässä tapauksessa ? viharikoksista seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Viikonlopusta voin vain sanoa, että toivottavasti te kaikki blogin lukijat ehditte olla paljon ulkona!

Vähän synkät pilvet työhuoneen ikkunasta. Eiköhän ne mene ohi!

Tämä päivä sujahti tiiviin ohjelman parissa Ukrainassa. Kolmen miljoonan asukkaan Kiova oli todella hieno tuttavuus. Käynti oli minulle ensimmäinen, muttei varmasti viimeinen.

Päivä käynnistyi klo 8:00 valmistelupalaverilla oman porukan kesken. Helsingistä tulleen delegaation lisäksi mukana oli miehemme Kiovassa eli suurlähettiläs Christer Michelsson sekä lähetystösihteeri Outi Isotalo. Kävimme läpi ohjelman ja tärkeimmät viestimme.

Valmistelupalaveri aamulla. (Kuva: Pekka Mustonen)

Ensimmäinen tapaaminen oli ulkoministeri Kostyantyn Hrystshenkon kanssa. Hän on kovan luokan ammattimies. Vietimme yhdessä melkein kolme tuntia. Keskustelimme erityisesti Ukrainan EU-suhteista, uudistuksista ja ulkopolitiikasta.

Tapaaminen ulkoministerin kanssa. (Kuva: Pekka Mustonen)

Hrystshenko totesi Ukrainan pyrkivän tiiviiseen EU-integraatioon. Työlistalla on assosiaatosopimus, vapaakauppasopimus ja viisumivapaus. Yhdessä ne olisivat Ukrainalle iso askel kohti unionia. Korostin itse Suomen olevan Ukrainan ystävä. Maan lähentyminen EU:iin on tärkeä prosessi ja ansaitsee kaiken tuen.

Ukrainan parlamentin eli Verhovna Radan puhemies Volodymyr Lytvyn oli seuraava keskustelukumppani. Meillä oli hyvä debatti Ukrainan suunnasta. Lisäksi sain kaksi harvinaisempaa tervehdystä parlamentissa. Tullessani taloon parlamentin pihamaalla olleet mielenosoittajat tervehtivät meikäläistä nimeltä. Heillä ei toki ollut mitään Suomea vastaan, vaan kyse oli Ukrainan sisäpolitiikasta. Sattuivat vaan tietämään tulostani. Ennen lähtöä vilkaisin myös istuntosalia – tällöin taas kansanedustajat osoittivat tervehdyksensä Suomelle. Kova meininki!

Ukrainan parlamentissa.

Presidentti Viktor Janukovitsh oli vuorossa seuraavaksi. Meillä oli erittäin kiinnostava ja hyvähenkinen sessio. Presidentti korosti Ukrainan tarvitsevan merkittäviä ja osin kipeitä uudistuksia. Erityisesti talous on pakko saada kuntoon. Ulkopolitiikassa hän korosti hyviä suhteita kaikkiin naapureihin. Vihollisiin ei ole varaa. Ukrainan suuntana on joka tapauksessa lähentyminen Euroopan unioniin.

Tapaamisessa presidentin kanssa. (Kuva: Pekka Mustonen)

Pääministeri Mykola Azarovin kanssa keskityimme talouteen ja energiaan. Hän löi pöytään luvut ja tosiasiat. Reformeilla on kiire. Välitin Azaroville myös Suomen pääministerin vierailukutsun.

Tapaaminen pääministerin kanssa. (Kuva: Pekka Mustonen)

Tapasin myös opposition edustajia:Arseny Jatseniukin ja Julija Tymoshenkon. Oli tärkeää kuulla heidän näkemyksensä ja rakentaa yhteyksiä. Ymmärrettävästi he olivat kriittisiä ja huolissaan – näin opposition kuuluukin tehdä. Mutta tosiasia on myös se, että Ukrainalla ei ole varaa heikentää sananvapautta ja muita vapaan yhteiskunnan piirteitä.

Arseny Jatseniukin tapaaminen. (Kuva: Pekka Mustonen)

Julija Tymoshenkon tapaaminen. (Kuva: Pekka Mustonen)

Päivän vihoviimeinen työtehtävä oli keskustelu EU-presidentti Herman Van Rompuyn kanssa. Hän nimittäin vierailee Kiovassa huomenna ja soitti saadakseen hieman ennakkokäsitystä maan tilanteesta.

Nyt ollaan porukan kanssa taas lentokentällä. Edessä on lento Kiova/Boryspil – Helsinki-Vantaa. Hieno reissu kaiken kaikkiaan!

Kiovan kävelyllä suurlähettiläiden kanssa. Vasemmalla Suomen suurlähettiläs Christer Michelsson ja oikealla Ukrainan suurlähettiläs Andrij Deshtsitsja.

Aamu käynnistyi parin tunnin lentomatkalla Moldovaan. Edessä oli ensimmäinen visiittini maahan. Matka kului tiiviisti papereita päntätessä ja tapaamisiin valmistautuessa virkamiesvaltuuskunnan eli Nina Vaskunlahden, Mikko Hautalan ja Harri Kämäräisen kanssa.

Perillä pääkaupunki Chisinaussa odottivat neuvottelut ulkoministerikollegani Iurie Leancan kanssa. Iurie on pätevä ja motivoitunut ministeri, intoa täynnä.

Keskustelumme pääaiheita olivat Moldovan ja EU:n suhteet, Transnistrian jäätynyt konflikti sekä Moldovan ulkopolitiikka.

Tiedotustilaisuus Moldovassa.

Moldovan viime vuonna virkaan astunut allianssihallitus on sitoutunut lähentämään Moldovaa Euroopan unioniin. Jo lyhyessä ajassa on saatu tuloksia. Moldova neuvottelee assosiaatiosopimuksesta. Se etenee myös vaiheittain kohti viisumivapautta. Tähtäimessä on myös vapaakauppasopimus.

Moldova siis haluaa integroitua Eurooppaan, koska sinne se tuntee kuuluvansa. Iurie sanoi suoraan ”haluamme tulla normaaliksi ja tylsäksi maaksi!”. Minua miellytti se, ettei Moldova vain pyydellyt apua, vaan osoitti myös sitoutumista kovaan työhön ja uudistuksiin.

Transnistrian ajankohtaisesta tilanteesta keskustelimme pitkään. Jäätyneestä konfliktista käydään neuvotteluja ns. 5+2 -formaatissa, jossa mukana ovat Moldova, Transnistria, Etyj, Venäjä, Ukraina, EU ja Yhdysvallat.

Tämä formaatti on edelleenkin keskeinen ja sen työ ansaitsee vahvan tuen. Viralliset kokoukset ovat olleet jäissä kuitenkin jo muutaman vuoden. Saksa ja Venäjä esittivät äsken keskusteluita myös erityisessä EU-Venäjä-komiteassa. Tämä voisi olla hyvä tapa edistää ja tukea kokonaisprosessia.

Puhuimme myös laajemmin Moldovan ulkopolitiikasta. Keskustelu oli todella antoisa ja opin paljon uutta.

Suomen ja Moldovan suhteet ovat erinomaiset, mutta ohuet. Kauppavaihtokin on erittäin vaatimattomalla 10 miljoonan euron tasolla. Suhteita ollaan kuitenkin nyt vahvistamassa. Suomella on maassa konkreettisia hankkeita ja kauppaviritelmiäkin tuetaan syksyllä erityisen kauppaseminaarin kautta.

Tapaaminen pääministerin kanssa.

Päivään tuli dramaattista sävyä johtuen Moldovan eteläosien tulvakatastrofista. Presidentin tapaaminen peruuntui, sillä hänen täytyi kiiruhtaa tuhoalueelle. Pääministerin ehdin tavata vain ohimennen.

Ohjelman päätteeksi tein Iurien kanssa kävelykierroksen Chisinaun kaduilla. Mukava hengähdystauko.

Nyt olen jo siirtyny Moldovant naapuriin Ukrainaan. Huomenna edessä on kova päivä Kiovassa…

Kävelyllä ulkoministerin kanssa. (Kuvat: Pekka Mustonen)

A couple of hours? flight right in the morning took me to my first visit to Moldova. On the plane, I spent time carefully studying my papers and preparing for the meetings together with a delegation of senior officials from the Ministry, Nina Vaskunlahti, Mikko Hautala and Harri Kämäräinen.

In the capital of Moldova, Chisinau, I first met with my colleague Iurie Leancan. Iurie is a competent and motivated Minister, who is full of enthusiasm.

Our discussions focused on the relations between Moldova and the EU, the frozen Transdnistrian conflict and Moldova?s foreign policy.

Press conference in Moldova.

Moldova?s coalition Government, which came into power last year, has committed to seeking convergence with the EU. Results have already been reached within a few months. Moldova is negotiating an association agreement. The policy of exemption from the visa requirement is also being phased in. The ultimate goal is a free trade agreement.

Moldova thus wants to integrate into Europe, because it is where it feels at home. Iurie told me bluntly that they want to become a normal and boring country. I was pleased to note that Moldova is not only asking for help but also demonstrating commitment to hard work and reforms.

We talked about the current situation of Transdnistrian at length. The frozen conflict is discussed in the so-called 5+2 format, comprising Moldova, Trans-Dniester, the OSCE, Russia, Ukraine, the EU and the USA.

This format continues to play a key role and it deserves a strong support. Meetings at official level have been at an impasse for several years already. Germany and Russia have recently proposed that the discussions could also be pursued in a special Russia-EU committee. This could be a good way to promote and support the process as a whole.

We also touched upon many other aspects of Moldova?s foreign policy. The discussions were very fruitful and I learned a lot.

The relations between Finland and Moldova are excellent but thin. The volume of trade is at a modest level of EUR 10 million. However, we are now working on strengthening the relations; Finland has launched concrete projects in the country and a special trade seminar will be arranged in the autumn to support fledgling business ideas.

Meeting with the Prime Minister.

The flood alert in the south of Moldova brought some drama to the day. The meeting with the President was cancelled because he had to dash to the disaster area. I also met the Prime Minister only in passing.

My visit ended with a walk with Iurie around the city of Chisinau. That was a welcome breather.

I have now moved to the neighbouring Ukraine and tomorrow will be a hard day in Kiev …

Walking with the Foreign Minister. (Photos: Pekka Mustonen)

 Aamu alkoi aikaisin papereiden tankkauksella. Erinomaisia rapsoja oli taas iso pino.

Tämän päivän ulkopoliittinen tapahtuma oli Israelin kollegan Avigdor Liebermanin vierailu. Viime vuonna ministeriksi tullut Liberman on maailman ulkoministerien joukossa tunnetuimpia hahmoja. Ensin keskustelimme kahdestaan. Tätä seurasi työlounas valtuuskuntien kera.

Tämä oli jo toinen tapaamisemme. Keskustelu oli nytkin antoisa ja avomielinen.

 Hyvähenkiset keskustelut Israelin ulkoministerin Avigdor Liebermanin kanssa. (Kuvat: Raino Heinonen)

Keskeisimpiä keskusteluteemoja olivat Lähi-idän rauhanprosessin eteneminen, Israelin ja Turkin suhteet sekä Iran.

Lähi-idän rauha on kansainvälisen yhteisön pitkäaikaisimpia ja tärkeimpiä tavoitteita. Siksi Suomikin tukee vahvasti käynnissä olevia ns. proximity-keskusteluita. Toivomme neuvotteluprosessin etenevän uskottavasti ja ripeästi. Liberman näki prosessi pidempikestoisena, mutta yhtä kaikki tärkeänä.

Israelin ja Turkin suhteet ovat kiristyneet. Tämä on luonnollisesti huolestuttavaa, mutta kyse on näiden kahden maan välisestä asiasta. Totesin omasta puolestani pitäväni maiden suhteita tärkeänä koko alueen kannalta.

Kysymys Iranin ydinohjelmasta herättää huolta kaikkialla. Oli tärkeä kuulla Israelin näkemys tilanteesta. Osana EU:ta Suomi on voimakkaasti tukenut YK:n päätöslauselmaa pakotteista sekä EU:n autonomisia pakotteita.

Se tuli todettua, että Suomen ja Israelin kahdenväliset suhteet ovat hyvällä tolalla. Niin kuin pitääkin.

…ja pressiä riitti.

Avigdor on muuten alunperin kotoisin Moldovasta ja pitää sinne edelleenkin yhteyksiä. Tästä sainkin hyvin jutun juurta, sillä juuri Moldovaan olen huomisaamulla lähdössä. Avigdor antoi hyvän briiffin!

Päivääni sisältyi myös Unkarin suurlähettilään András Hajdun jäähyväistapaaminen. Ansiokkaasti palvellut suurlähettiläs, maansa entinen valtiosihteeri, on ammattitaidon lisäksi hyvä tyyppi. Kiitin häntä panoksesta Suomen ja Unkarin suhteiden kehittämiseksi.

Saksan ja Argentiinan välinen neljännesvälieräottelu on juuri päättynyt. Huikeaa peliä Saksalta. Illalla vielä Espanja ja Paraguay, joskin olen samaan aikaan Arto Nybergin ohjelmassa.

Julkistimme iltapäivällä Suomen Kiina-toimintaohjelman, joka on ensimmäinen laatuaan. Lähettiläs Huang Xing oli mukana. Tulemme erinomaisesti juttuun.

Vas. suurlähettiläs Huang Xing ja ulkoministeriön Amerikan ja Aasian osastopäällikkö Elina Kalkku (kuva: Raino Heinonen)

Kiinan kasvanutta merkitys ei tänä päivänä kiistä kukaan. Suomen toimintaohjelman löydätte tästä. Kommentteja?

Kiinnitin tänään huomiota myös Israel-asekauppoja koskevaan kirjoitteluun, mm. Uutispäivä Demarissa. Väitteiden mukaanhan Suomi olisi jonkinlainen asekaupan suurvalta Israelin kanssa. Ministeriöiden väitetään pitävän asekauppaa puhtaana ?bisneksenä ilman politiikkaa?.

Tässä keskustelussa on hyvä muistaa muutama tosiasia. Ensinnäkin Suomi noudattaa tarkasti YK:n tai Etyjin asevientikieltoja sekä EU:n asevientiä koskevia käytännesääntöjä. Pelaaminen kansainvälisten pelisääntöjen mukaan on ollut ja on jatkossakin itsestäänselvyys. Siitä pidämme kiinni.

Toiseksi: Suomi noudattaa erityistä varovaisuutta Israeliin kohdistuvan puolustustarvikeviennin osalta. Nykyhallitus on lisäksi vetänyt entistäkin pidättyvämpää linjaa. Vuonna 2007 luvitetun varsinaisen vientimme arvo oli 45 EUR! Viimeisen kahden vuoden aikanakin puhutaan tuhansista euroista, ei miljoonista.

Väliaikaisia vientilupia on myönnetty näyttely- ja testauskäyttöön, mutta nämä tuotteet palautuvat lopulta Suomeen. Osa vientitilastoista selittyy myös Suomen aikaisemmin ostaman materiaalin lähettämisellä huoltoon.

Entä tuonti Israelista? Myös se on viime vuosina ollut vähäistä. Vuonna 2009 hankittiin 17 miljoonan arvosta radioita. Kyseessä oli jatkohankinta vuosina 2000 ja 2002 tehdyille ostoille. Edellisten hallitusten aikana Suomi päätti panssarintorjuntaohjusten ja rannikko-ohjusten hankinnoista Saksasta, joissa oli mukana israelilaista osasuunnittelua. Nämä hankkeet ovat jo päättyneet.

Lyhyemmin sanottuna: Suomi toimii puolustusmateriaalikaupassa Israelin kanssa pidättyvästi ja kv-sääntöjen mukaan.