Vietimme Juhannusta perinteisin menoin Inkoon saaristossa. Tai ei siis sillä tavalla perinteisin…tässä iässä kun perinteet eivät ole mitä ne ennen olivat.

Juhannus alkoi 15,5 km Degersjöjuoksulla Fiskarissa. Suosittelen. Hieno tapahtuma. Juuri sellainen, joka ylläpitää suomalaista juoksukulttuuria.

Viikonlopun aikana nautimme hyvästä säästä, saariston antimista, veneilystä ja ylipäätään Suomen suvesta parhaimmillaan.

Olen ottanut tavaksi pyöräillä kotiin juhannussunnuntaina. Matka taittui mukavasti, kunnes ajoin naulaan Evitskogin kohdalla. Takakumihan siinä puhkesi.

Minulla kävi kuitenkin uskomaton mäihä. Pistin peukkua peliin ja ensimmäinen pakettiauto pysähtyi. Sain kyydin ystävälliseltä Rajavartiolla työskentelevältä kaverilta, joka oli hakemassa tytärtään juhannuksen vietosta. Tuhannet kiitokset kyydistä! Jos luet tämän, niin tuikkaa viesti.

Tänään avasin perinteisen Pride-tapahtuman Helsingissä. Mukavasti porukkaa Kolmen Sepän patsaalla. Tiedossa hieno viikko erinäisine oheistapahtumineen.

Nythän tämä menee ihan syömiseksi…Eilen illalla juhlistimme uutta hallitusta kokoomusministereiden kanssa ex tempore -illallisella. Mukava ilta.

Tänään tarjosin lounaan Montenegron ulkoministerille, Milan Rocenille. Vanha tuttu. Hyvä keskustelut. Montenegro itsenäistyi 2006 ja on tasapainoillut tyylikkäästi Serbia-Kosovo kysymyksessä.

Lehdistötilaisuudessa Montenegron ulkoministerin Milan Rocenin kanssa (kuva: Eero Kuosmanen)

Iltapäivällä lennän Tukholmaan, jossa illastamme Carl Bildtin ja Norjan ulkoministerin, Jonas Gahr Stören kanssa Tukholman saaristossa. Tiedossa mielenkiintoiset, epämuodolliset keskustelut.

Huomenna illalla juhannuksenviettoon.

Lensin aikaisin aamulla Helsingin kautta Tallinnaan viralliselle vierailulle, joka alkoi lounaalla kollegani Urmas Paetin kanssa. Urmaksen kanssa pääsee aina hyvin juttuun. Annoin hänelle lahjaksi rahapajan kultaisen euron juhlakolikon Viron eurojäsenyyden kunniaksi.

Lounaan jälkeen tapasin Viron presidentti Toomas Henrik Ilveksen. Blogin seuraajat muistavat varmaan hyvin ne ajat jolloin työstimme Toomaksen kanssa Itämeristrategiaa Euroopan parlamentissa. Ilves on aina loistava keskustelukumppani. Niin tälläkin kertaa.

Tallinnassa on aina hieno käydä. Se on yksi lempikaupungeistani. Kohtapuolin meillä vaihtuu Virossa suurlähettiläs. Legendaarinen Jaakko Kalela siirtyy eläkkeelle. Hänen paikalleen tulee Aleksi Härkönen. Molemmat loistotyyppejä.

Huomenna nimitetään sitten uusi hallitus kaikkine muodollisuuksineen.

Tuleva puheenjohtajamaa Belgia jatkaa perinnettä – illastimme tänään pienemmässä porukassa historiallisessa Val Duchessen linnassa. Mukana Belgian, Slovenian, Slovakian, Liettuan ja Bulgarian ulkoministerit, sekä valtiosihteerit Portugalista ja Itävallasta. Tavoitteena pohdiskella seuraavaa puolivuotiskautta.

Keskityimme yleisten asian neuvoston työhön, koska puheenjohtajamaahan ei Lissabonin sopimuksen jälkeen johda puhetta ulkoasiainneuvostossa. Teemoina laajentuminen ja ulkosuhdepalvelu. Hyvä keskustelu. Laajentumisesta tulossa Belgian kauden tärkeimpiä aiheita.

Huomenna aikaisin aamulla Brysselistä Helsingin kautta Viroon viralliselle vierailulle. Tapaan presidentti Ilveksen ja ulkoministeri Paetin. Nyt nukkkumaan.

Kaksi päivää on menty aika matalalentoa. Tänä aikana en ole ehtinyt pitempiä sepustuksia kirjoittaa, vaikka aiheita ja tapahtumia on piisannut. Viikon päätteeksi halusin kuitenkin vielä noteerata arktiset kysymykset, joista pidin puheen eduskunnan järjestämässä Nato-parlamentaarikkojen seminaarissa.

Suomen hallitushan hyväksyi 4.6. ensimmäisen arktisen strategiansa. Se löytyy täältä. Pääviesti on se, että strategian myötä Suomi panostaa arktiseen politiikkaan aivan uudella tavalla.

Painotamme kansainvälistä toimintaa. Ilman yhteistyötä pohjoisten alueiden potentiaalia ei saada käyttöön. Keskeinen käytännön hanke on arktisen neuvoston (AC) vahvistaminen. Se tuo yhteen kaikki kahdeksan arktista valtiota ja alueen alkuperäiskansat. Teinkin kuusi ehdotusta, jotka tekisivät arktisesta neuvostosta entistä vahvemman.

Esitin myös ensimmäisen arktisen huippukokouksen koolle kutsumista. On korkea aika viedä arktinen politiikka huipputason käsittelyyn. Pohjoisten alueiden merkitys on nousemassa ja jo nyt sitä luokkaa, että perusteet huippukokoukseen ovat olemassa. Huippukokous antaisi arktiselle neuvostolle uuden ja uskoakseni entistä myönteisemmän suunnan.

Suomesta löytyisi hieno paikka myös huippukokouksen järjestämiseen. Tuo paikka on tietysti Rovaniemi!

Tänään isännöin kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin kanssa jo perinteeksi tullutta urheilija-iltaa ulkoministeriössä. Mukavaa oli taas, kuvat puhukoot puolestaan…

Kuvat yllä: Minna Kokkonen

Kuva:Eero Kuosmanen

kuva: Eero Kuosmanen

 

Aamu alkoi Ylen aamu-tv:ssä klo 07.13, aiheena Kirgistan. Siitä eteenpäin onkin ollut pelkkää menoa. Yhteysupseeri, kiinalaisia toimittajia, EU-ministerivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, puhe opettajille, ministeriryhmä ja kesätoimittajailta. Automatkoilla puhelinrumbaa.

Lounaalla kävin erittäin mielenkiintoisen keskustelun Riad al Malkin, palestiinalaishallinnon ulkoministerin, kanssa. Malki vieraili Helsingissä osana Pohjois-Eurooppaan suuntautunutta laajempaa vierailuohjelmaa.

Palestiinalaishallinnon ulkoministeri Riad Al-Malki Helsingissä. (kuva: Eero Kuosmanen)

Suomen lähestymistapa Lähi-idän konfliktiin on kiistaton – tavoittelemme alueen kestävää rauhaa ja vakautta. Se on saavutettavissa vain, mikäli Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvottelut onnistutaan viemään loppuratkaisuun asti. Tämä tarkoittaa, että palestiinalaishallinnolla on Suomen täysi tuki, mutta ymmärrämme samalla myös Israelin turvallisuushuolia.

Tapaamisessani Malkin kanssa vahvistin Suomen tuen kahden valtion ratkaisulle. Korostin myös palestiinalaisten omaa vastuuta demokratian rakentamisessa. Väestön on luotettava poliittiseen järjestelmään ja sitä kautta avautuvaan valtioperspektiiviin. Resistenssi ei ole eteenpäinvievä vaihtoehto. Sovimme myös säännöllisten virkamiestason poliittisten konsultaatioiden käynnistämisestä.

Suomen kanta on sama kuin Euroopan unionin kanta. EU, ja sitä kautta Lähi-idän kvartetti, on Lähi-idän kysymyksessä Suomen varsinainen vaikutuskanava. Muut kvartetin jäsenet EU:n ohella ovat YK, Yhdysvallat ja Venäjä.

Keskustelimme Malkin kanssa myös odotettavissa olleesta Israelin ilmoituksesta helpottaa Gazan saartoa. Gazan avustuslaivavälikohtaus nosti Gazan humanitaarisen tilanteen jälleen median otsikoihin. EU on valmis tukemaan keinoja tavaroiden Gazaan pääsyn järjestämiseksi. Myös pysähdyksissä oleva EU:n missio Rafahin rajanylityspaikalla voidaan elvyttää.

Puhuimme Malkin kanssa myös Lähi-idän tilanteesta yleensä. Oli tärkeätä kuulla arvioita eri neuvotteluraiteiden näkymistä sekä alueen turvallisuuspoliittisesta dynamiikasta.

 

Tietotustilaisuus valtion juhlahuoneistossa (kuva: Eero Kuosmanen)

Gazan avustuslaivueselkkaus on nostanut esille myös tarpeen saavuttaa palestiinalaisten keskinäinen sovinto. Hamasin hallinnoimaksi sanottu Gaza ja Fatahin ja palestiinalaishallinnon johtama Länsiranta ovat etäällä toisistaan muutoinkin kuin maantieteellisesti. Kaikkia palestiinalaisia osapuolia tarvitaan rauhan aikaansaamiseen. Egypti on pyrkinyt välittämään Fatahin ja Hamasin välillä. Myös Turkki on tarjonnut tukeaan.

Lähi-idän tilanteessa presidentti Obama kantaa varmastikin näkyvintä kansainvälistä vastuuta. Kaikki tukemme hänelle. Myös kvartetin roolin kasvattamista ja tehostamista on pohdittu. Mielestäni ei kuitenkaan ole ihan olalla kohautettavissa, että kvartetti asetti kevättalvella kahden vuoden aikahaarukan rauhanneuvottelujen loppuunsaattamiseksi. Samanaikaisesti palestiinalaishallinto Fayyadin johdolla ilmoitti kahden vuoden suunnitelmasta valtiorakenteiden luomiseksi.

Epäsuorat proximity-keskustelut jatkuvat palestiinalaisten ja Israelin välillä. Tämä on tärkeä osoitus siitä, että metsä nähdään puilta. Iso kuva ei saa hämärtyä eli rauhanneuvottelut eivät saa jäädä konfliktitilanteiden tai taktisen provokaation jalkoihin. Osapuolia ei voi kannustaa liikaa että ne rohkenisivat pian edetä myös suoriin neuvotteluihin ja saisivat tuloksia aikaan. Ratkaisun yksi suurimmista esteistä on se fakta, että status quon jatkuminen kiinnostaa liian monia eri tahoja. Palestiinalaishallinnon asemaa tukisi, mikäli arabimaailma olisi yhtenäisenä rauhanneuvottelujen takana.

Nyt lepoa!

Toimitusten kesätoimittajat vierailulla ulkoministeriön pressiaulassa

 

 

Viime päivien huolenaiheena on ollut Kirgistanin tilanne. Raju etninen väkivalta-aalto maan eteläosissa on aiheuttanut ainakin 170 kuolonuhria. Todennäköisesti uhreja on paljon enemmän.

Pakolaisaalto on järkyttävän tragedian toinen ulottuvuus. Uzbekistanin puolelle on paennut arviolta 75000 uzbekkia. Maan sisäisiä pakolaisia lienee kaksin verroin enemmän. Tilanne on hälyttävä, sillä tämän kokoisen porukan huoltaminen ja avustaminen epävakaissa oloissa on hirmuinen haaste. Uzbekistanin raja on lisäksi suljettu eikä uusia pakolaisia oteta sisään.

Ilman kansainvälisen yhteisön nopeaa apua Kirgistanin edessä on laajamittainen humanitaarinen katastrofi. Tärkeintä olisi saada heti perille humanitaarista apua välittömiin tarpeisiin. EU teki jo pikapäätöksen avun lähettämisestä ja muutkin toimijat kuten YK ovat työssä mukana.

Järjestyksen palauttaminen ja turvallisuuden kohentaminen nopeasti on myös välttämätöntä. Muuten avun perillemeno tökkii, pakolaisten paluusta puhumattakaan. Kirgistanin viranomaisten on kannettava tästä päävastuu, mutta EU:n on syytä harkita poliisi- ja tarkkailumissiota, joka edistäisi vakauden palauttamista. Tästä keskustelimme jo maanantaina EU-ministereiden kesken, nyt odotamme EU:n erityisedustajan Pierre Morelin raporttia alueelta.

Kirgistan tarvitsee myös poliittisia ratkaisuja. Poliittinen järjestelmä olisi saatava vakautetuksi ? nyt vaarana on 27.6 suunnitellun kansanäänestyksen peruuntuminen. Toivottavasti se kyetään pitämään. Jatkossa tarvetta on poliittiselle sovittelulle ja vuoropuhelulle myös ruohonjuuritasolla. Etninen väkivalta repii yhteisöihin syviä haavoja, joiden parantaminen on vaikeaa ja hidasta.

Seuraamme tiiviisti Kirgistanin tilannetta ja koetamme myötävaikuttaa siihen, että EU toimisi aktiivisesti tilanteen helpottamiseksi.

Päivään kuului onneksi myös hyviä juttuja. Annoin videotervehdyksen porukalle, joka on kehittänyt Suomelle nettiviisumisovelluksen ja valmistellut uuden viisumikeskuksen avaamisen Moskovassa. Avajaiset pidetään 16.6. Suomea avajaisissa edustaa valtiosihteerini Pertti Torstila.

Nettiviisumin kehittäminen ja ulkoistettu viisumikeskus on uusi avaus UM:n toimintojen kehittämisessä. Sen on määrä parantaa palvelua, keventää hallintoa ja säästää kustannuksia.

Projektiporukkamme niin Helsingin kuin Moskovan päässä on tehnyt paljon ja upeaa työtä. Kiitokset erityisesti konsuli Ville Valolle, projektipäällikkö Tiia Moilaselle, suunnittelija Teemu Sinirannalle ja projektipäällikkö Katja-Marika Puittiselle!

Aamulla tapasin myös Suomessa olevia ulkovaltojen kunniakonsuleita sekä suurlähetystön edustajia. Kiitos käynnistänne!

Diplomaattista keskustelua (Kuva: Eero Kuosmanen)

Tämän päivän EU-ulkoministerikokous oli lajissaan maraton. Puheenjohtaja Cathy Ashtonin tähänastisista kokouksista raskain. Vei aika lailla mehut meiltä kaikilta. Asialistalla oli akuutteja kriisejä ja pidempikestoisia konflikteja. Suurimpina haasteina nyt Kirgistan, Gaza ja Iran.

Kirgistan

Viikonlopun väkivaltaisuudet ovat vaarassa levitä koko maahan. Humanitaarinen kriisi ylittää jo valtionrajat. Arviolta 100000 Kirgistanin uzbekkia on paennut Uzbekistanin puolelle. Onkin pohdittava, miten EU osallistuisi tilanteen vakauttamiseen Etyjin rinnalla. Tulisivatko tässäkin tapauksessa Georgian tavoin kyseeseen jotkin nopean toiminnan siviilijoukot.

Gaza

Lähi-idässä mahdollisuuksien ikkunat avautuvat harvoin ja sulkeutuvat nopeasti. Nyt juuri on tärkeää ottaa konkreettisia askeleita Gazan tilanteen helpottamiseksi. Kävimme asiasta tiiviin ja pitkän näkemystenvaihdon, jota alusti kvartettiedustaja Tony Blair. Kokonaistavoitteemme on kristallinkirkas: kestävä rauha Israelin ja palestiinalaisten välillä. Mutta Gazan siirto on purettava, ja raketti-iskujen Gazasta Israeliin on loputtava.

Iranin ydinohjelma

Iranin yhteistyökyvyttömyys IAEA:n kanssa johti YK:n turvaneuvoston lisäsanktioihin. Päätös oli vahva poliittinen viesti. EU alkaa nyt toimeenpanna sanktioita omalta osaltaan. Valtaosa jäsenmaista on myös sitä mieltä, että EU voisi tiukentaa omia, autonomisia pakotteitaan. Sanktioita ei varmasti kukaan rakasta, mutta ne ovat tarpeellinen väline, jos mitään muuta keinoa ei ole jäljellä. Kahden raiteen lähestymistavasta ei ole luovuttu. Neuvottelutarjous on yhä voimassa.

Länsi-Balkan

Huomiomme kiinnittyi Serbiaan. Belgradin EU-lähestymisprosessi nytkähti hieman eteenpäin. On tärkeää pitää kiinni laajentumispolitiikan uskottavuudesta. Teknisiä prosesseja ei pidä politisoida. EU pitää kiinni sitoumuksistaan ja hakijamaat täyttävät velvoitteensa. Käsittelimme myös Sarajevon kokousta, Makedonian nimikysymystä, Albanian parlamenttikriisiä ja Kroatian ICTY-yhteistyötä.

Kokouksen hillittömän pitkällä asialistalla oli myös Somalian merirosvous, Haiti, Kuuba, Korfun prosessi, Georgia, Sudan, Etelä-Kaukasia ja eurooppalaiset arvot kuten ihmisoikeudet.

Jos päivä olikin pitkä, aamu alkoi mahtavilla uutisilla.

Julkistimme yhdessä Cathy Ashtonin kanssa medialle kaksi isoa suomalaisnimitystä. Monissa kovissa EU-tehtävissä toiminut Reijo Kemppinen on nimitetty EU:n neuvoston viestintäasioista vastaavaksi pääjohtajaksi. Toinen suomalainen, Jukka Savolainen, on valittu EU:n siviilikriisinhallintaoperaatio EUPOL Afganistanin johtajaksi. Kovia tehtäviä, rautaisia ammattilaisia. Suomalaisena saa olla ylpeä.

Onnea Jukalle ja Reijolle!

Viikonloppu meni puoluekokouksen merkeissä Jyväskylässä. Pari mukavaa päivää, vaikka Afganistanin matkan väsymys taisi vähän painaa. On aina mukava tavata tuttuja, vaihtaa kuulumisia.

Taru Tujunen, Jenni Haukio, OP Niskanen ja koko puoluetoimiston porukka järjestivät jälleen kerran loistavan kokouksen. Kiitos siitä!

Omassa ohjelmassani oli maahanmuuttokeskustelu kävelykadulla, vierailu Toivakassa (jossa tapasin aina niin aurinkoisen Arja Korisevan!), haastatteluja sekä puheenvuoro Kokoomuksen ulkopolitiikasta. Kävin myös pyörälenkillä paikallisen JYPS-porukan kanssa. Kiitos Teemu Tenhuselle ja Sinuhe Wallinheimolle lenkkijärjestelyistä.

Paluumatkalla poikkesin Heinolassa moikkaamassa juoksuvalmentajaani Timo Vuorimaata. Kävimme myös katsomassa paikallisseuran yleisurheilukisoja. Timon valmentaja Heidi Marttinen paransi 800m ennätystään juoksemalla 2’11.34. Pelottavan kova vauhti! Onnea Heidi!

Huomenna aamulla lennän Luxembourgiin, jossa meillä on työntäyteinen asialista ja pari nimitysuutista. Niistä enemmän huomenna.

Kokoomuksen Puoluekokous Jyväskylä (kuvat: Hannamiina Tanninen)