Tänä aamuna tuli jälleen kerran hätkähdyttäviä uutisia Lähi-idästä. Israelin armeija on pysäyttänyt kuuden laivan kansainvälisen saattueen, joka oli matkalla Gazaan. Laivoissa oli Gazaan tarkoitetun avustuskuorman lisäksi satoja ihmisiä useista eri maista. Tämän hetkisten tietojen mukaan ainakin kymmenen laivalla ollutta ihmistä on menettänyt henkensä ja useita loukkaantunut. Nämä tiedot ovat alustavia, teemme paljon töitä selvittääksemme enemmän.

Kuolemantapauksista voin vain todeta, että otan osaa läheisten suruun. Jokainen tällainen uutinen on liikaa. Tämän aamun tapahtumat ja niihin liittyvät olosuhteet tulee selvittää – ja nopeasti.

EU:n Korkea edustaja Catherine Ashton vetosi voimakkaasti vain pari päivää sitten, että kaikkien osallisten tulisi osoittaa malttia ja vastuullisuutta ja toimia rakentavasti alueen tilanteen ratkaisemiseksi. Tämä vetoomus on edelleen ajankohtainen.

Väkivallan käyttö ei ole ratkaisu Lähi-idän tilanteeseen. On tärkeää, että Israelin ja palestiinalaisten välillä juuri käynnistynyt neuvotteluprosessi jatkuu ja tuottaa tulosta.

Olen kovasti huolissani Gazan väestön humanitaarisesta tilanteesta. Kaikkien tahojen tulee etsiä ratkaisua tilanteen parantamiseksi. Israelin tulee välittömästi avata Gazan rajanylityspisteet ja sallia humanitaarisen avun, muun materiaalin ja ihmisten pääsy Gazaan ja Gazasta.

Ulkoasiainministeriö seuraa tilannetta herkeämättä ja selvittää myös parhaillaan, onko saattueessa ollut mukana suomalaisia. Toistaiseksi ei ole saatu tietoja suomalaisista mukanaolijoista.

Pidin Ulkopoliittisen instituutin ja um:n seminaarissa puheen, jossa visioin, millainen on moderni ulkoministeriö 2020-luvulla. Uudistuksia on tulossa, puheessa kerroin jo 10 konkreettisesta uudistuksesta:

1. Lobbaamme 15-30 suomalaista EU:n ulkosuhdehallintoon, mukaan lukien kaksi edustuston päällikköä.

2. Käynnistämme Suomen edustustoverkon uudistamisprosessin. Ohjelma on kokonaiskestoltaan viisivuotinen.

3. Ryhdymme viemään eteenpäin ?House of Finland? ?toimintakonseptia, jossa julkisrahoitteisten organisaatioiden ulkomaanverkostojen päällekkäisyyttä puretaan ja rakennetaan maksimaalista vaikuttavuutta.

4. Ulkoministeriön hallinnon keventämistä jatketaan muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaa ja ulkoistamista hyödyntäen.

5. Kansalaispalveluiden kehittämistä jatketaan: tulevaisuuden suuntana on 24 h-palvelunumero ja tätä ylläpitävä tilannekeskus.

6. Ulkoasiainministeriön ja edustustojen viestintä seuraa aikaansa: Facebookista, Twitteristä ja uusista sosiaalisen median innovaatioista tulee arkipäivää.

7. KAVAKU:n koulutus avataan ulkopuolisille tahoille kuten valtionhallinnolle, yrityksille ja järjestöille.

8. Ulkoasiainministeriöön rekrytoitavien avustajien valinnassa aletaan toimia normaaliin tapaan ilman poliittisten puolueiden edustusta.

9. Virkamiesten kokemuksen kartuttamista UM:n ulkopuolisissa tehtävissä kannustetaan EUH-palvelun ja virkamiesvaihdon kautta sekä talouselämän ja järjestöjen tehtävissä.

10. Ulkoasiainministeriöön luodaan erityinen fellowship-ohjelma, jonka kautta lupaavat asiantuntijat voivat työskennellä hallinnossa määräajan.

Puheen löydät kokonaisuudessaan tästä. Paikan päällä porukka vaikutti innostuneelta. Pistäkäähän kommentteja; mitä mieltä?

Kuvat: Eero Kuosmanen

Tänään pidin puheen ulkosuomalaisten parlamentille. Puhe löytyy tästä. Mitä olet mieltä? 

Tänään olin Kymenlaakson turneella. Aamu alkoi logistiikkapäivien puheella Kotkan Merikeskuksen Vellamossa. Oli muuten hieno paikka. Kannattaa käydä tutustumassa jos käyt Kotkan tienoilla. Logistiikkapäivien puhe löytyy tästä.

Seuraavaksi kävin Karhulan lukiossa. Laskujeni mukaan noin 90:s lukiovierailu. Jälleen kerran erinomainen keikka. Kiitos myös kouluruokailusta!

Kotkasta ajoimme Haminaan. Haminan keikka alkoi Kokoomuksen Torikahvilalla. Kiersin pöytiä. Mukavia juttutuokioita. Rekat puhuttivat kovasti. Rekkaparkki sai vähemmän kannatusta kuin erillinen rekkakaista.

Seuraavaksi vuorossa oli Haminan lukiovierailu. Koululla oli hienot tilat ja niin sanotusti hyvä meininki. Loistavia kysymyksiä!

Haminasta siirryimme Loviisan Kauppakeskus galleriaan, jossa paikallinen Kokoomus oli järjestänyt mukavan kaksikielisen keskustelutilaisuuden. Ei mitään turhaa pönöttämistä tai paasamista. Porukat kyselivät ja minä yritin parhaani mukaan vastata.

Päivä oli kaikenkaikkiaan hieno. Kiitos paikalliselle Kokoomusporukalle, joka oli ne järjestänyt. Paikallislehtien haastatteluja oli roppakaupalla. Suomalainen maakuntalehtiperinne on ainutlaatuisen hieno!

Huomenna on sitten vuorossa ulkosuomalaisparlamentin istunto Helsingin yliopiston juhlasalissa sekä EU-asioiden parlamentaarinen yleiskokous Eduskunnassa. Mielenkiintoisia tilaisuuksia molemmat. Niistä kuitenkin enemmän huomenissa.

Perjantai oli monipuolinen päivä. Aamu alkoi SDP ulkopoliittisessa valiokunnassa. Erinomainen keskustelu.

Perinteisen presidenttipalaverin jälkeen lounastin Vietnamin ulkoministerin, Phma Gia Khiemin, kanssa. Keskustelimme muun muassa alueen tilanteesta (ASEAN), Kiinasta, Myanmarista ja ihmisoikeuksista.

Lounaan jälkeen alustin 40:lle Pohjois-Amerikan kunniakonsulillemme. Tekevät hieno työtä palkatta. Thank you!

Iltapäivällä tapasin ensimmäistä kertaa Signmarkin Markon. Aivan mahtava kaveri. Todellinen inspiraation lähde. Täynnä positiivista energiaa ja ennakkoluulotonta asennetta. Yhteisöä ajatteleva individualisti. Juuri sellainen ihminen, jota suuresti arvostan. Sovimme jatkotapaamisesta.

Sain muuten lahjaksi Signmarkin CD:n. Suosittelen! 

Viikonloppu menee sitten häiden ja lenkkeilyn merkeissä.

Signmarkin Markon kanssa.

Vietnamin ulkoministerin seurassa. Kuva: Eero Kuosmanen

Torstaina sain kunnian pitää puheen Esko Antolan vetämässä Centrum Balticuin tilaisuudesta. Itämeri-foorumin puhe löytyy tästä. Mitä olet mieltä?

Puheen jälkeen siirryimme lehdistöavustajani Sanni Grahn-Laasosen kotikonnuille Forssaan. Tavoitteena edistää Sannin Eduskuntavaalikampanjaa ja juosta Forssan perinteikäs puistojuoksu. Vedin 11,2km siivun aikaan 45’58. Olin ihan tyytyväinen aikaan, ei vähintään siksi, että lämpöasteita oli 27:n asteen verran. Suosittelen muuten tapahtumaa. Forssan Salama osa järkätä ja reitti on todella kaunis.

Juoksun jälkeen kävin kuljetusneuvos Tomi Ahlholmin kanssa ministeri Sirkka-Liisa Anttilan ja hänen puolisonsa Riston tilalla syömässä. Ruoka maittoi ja seura oli mitä mainioin. Sirkka-Liisa on loistotyyppi! 

Kuvat: Juhana Tuomola

Ulkoministeriö suosittelee nyt välttämään kaikkea matkustamista Bangkokiin.

Erityisesti mielenosoitusalueilta on syytä pysyä poissa, myös Bangkokin ulkopuolella. Bangkokissa olevia matkailijoita kehotetaan äärimmäiseen varovaisuuteen, seuraamaan tiedotusvälineitä ja noudattamaan viranomaisten ohjeita.

Suurlähetystöllä ei ole tiedossa lentokenttiin kohdistuvia uhkia, ja Bangkokin lentokenttä on edelleen toiminnassa. Thaimaan hallitus on luvannut, että ulkomaiset turistit, joilla on passi ja matkaliput, pääsevät tänään keskiviikkona lentokentälle ulkonaliikkumiskiellosta huolimatta.

Tilannetta seurataan jatkuvasti ja matkustustiedotetta muutetaan tilanteen mukaan. Thaimaahan matkaa aikovien kannattaa seurata UM:n nettisivuja (www.formin.fi).

Suurlähetystöllä on myös Facebookissa sivut. Embassy of Finland in Bangkok ? sivut ovat lyhyessä ajassa saaneet jo yli 400 fania. Suurlähetystön porukka ja heitä tukemaan lähetetyt UM:n työntekijät ovat tehneet mahtavaa työtä vaikeissa olosuhteissa. Tsemppiä sinne!

Meillä oli aamulla pressiaamiainen EU:sta eurokriisin jälkeen. Hyvä meininki.

Euroopan unioni, Latinalainen Amerikka ja Karibian maat eli LAC kokoontuvat huippukokoukseen täällä Madridissa. Osallistuin eilen ulkoministerien osuuteen. Tänään puikoissa ovat valtionpäämiehet. Kaikkiaan mukana yli 60 maata Atlantin kahden puolen.

Vuoden 1999 Rio de Janeirossa järjestetyn ensimmäisen kokouksen jälkeen EU ja LAC ovat tavanneet huippukokouksessa viidesti. Alun into ja idealismi on vuosien aikana vaihtunut realistisempaan ja konkreettisempaan suuntaan.

Tämän kokouksen tavoite on korostaa Euroopan ja Latinalaisen Amerikan globaalia kumppanuutta. Pääaiheita ovat ilmastonmuutos, talouskriisi ja maahanmuutto. Ongelmat ovat yhteisiä ja siksi niihin on etsittävä yhdessä myös ratkaisuja.

Me ulkoministerit keskityimme miettimään, miten lähentää Atlantin vastarantoja toisiinsa. Isäntämaa-Espanjan tavoite on muodostaa toimiva kolmio Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Latinalaisen Amerikan välillä. LAC -maat tahtovat luonnollisesti osallistua globaaliin päätöksentekoon. Oman säväyksen tähän tuo seikka, että alue on edelleen melko hajanainen. Haasteena onkin löytää yhteinen sävel paitsi EU-maiden kesken myös LAC-maiden ryhmässä.

Latinalainen Amerikka ei ole Euroopalle mikään uusi kumppani, mutta yhteistyön kaikkea potentiaalia ei ole hyödynnetty. Ehkä siksi sitä kutsutaan tulevaisuuden mantereeksi. Sinne kohdistuu jälleen myös ulkovaltojen taholta strategisia intressejä.

Tällaiset kokoukset ovat erinomaisia siksi, että niissä tapaa suuren joukon vanhoja ja uusia kollegoja. UK:n tuore ulkoministeri William Hague osallistui ensimmäiseen huippukokoukseensa. Minulla oli myös erillistapaaminen kuuden kollegan kanssa. Kävin mielenkiintoiset keskustelut ajankohtaisista kysymyksistä Uruguayn, Kolumbian, Kuuban, Paraguayn ja Guayanan ulkoministerien kanssa. Hyvä tilaisuus nostaa esille myös YK:n turvaneuvostokampanjamme.

En oikein tiedä miten tämän muotoilisi, mutta kiteytän tässä vaiheessa näin: mitä enemmän kuuntelen EU:n ulkopuolisia maita, sen vakuuttuneempi olen siitä, että yhteisen unionimme ulkopoliittista asennetta on muutettava. EU nähdään edelleen liian paternalistisena toimijana. Meidän on jotenkin hilattava ulkopolitiikkaamme tuohon ”arvokkaampaan” suuntaan. Palaan tähän teemaan seuraavien viikkojen aikana, viimeistään suurlähettiläspäivien puheessani elokuussa.

Tässä vielä lista LAC-maista:

Antigua ja Barbuda

Argentiina

Bahama

Barbados

Belize

Bolivia

Brasilia

Chile

Costa Rica

Dominica

Dominikaaninen tasavalta

Ecuador

El Salvador

Grenada

Guatemala

Guyana

Haiti

Honduras

Jamaika

Kolumbia

Kuuba

Meksiko

Nicaragua

Panama

Paraguay

Peru

Saint Kitts ja Nevis

Saint Lucia

Saint Vincent ja Grenadiinit

Suriname

Trinidad ja Tobago

Uruguay

Venezuela

 

Takana avartava keikka Senegaliin. Pohjoismaiden ja Afrikan ulkoministereiden epävirallinen kokous antoi hienon tilaisuuden tavata kerralla kymmenen Afrikan maan ulkoministerit. Hyvähenkinen kokous, skarppia porukkaa. Myös epämuodollisempaan käytäväkeskusteluun riitti aikaa ? se on monesti kokousten parasta saldoa. Tuli lobattua vähän myös turvaneuvostokampanjaa.

Tiedättekö kuinka kauan kestää saada 16 kokousedustajaa samaan kuvaan…

…valmista tuli! Kokouksen ”virallinen” perhepotretti.

Agendalla oli neljä melko yleisluontoista teemaa: 1. ilmastonmuutos ja kestävä kehitys, 2. demokratia ja hyvä hallinto, 3. kulttuurien välinen dialogi, ja 4. rauha ja turvallisuus Afrikassa. Ne ovat kaikki Afrikan kehityksen avainkysymyksiä. Jos niissä ei onnistuta, epävakauden, köyhyyden, väestönkasvun ja ympäristöongelmien noidankehä jatkuu.

Kulttuurien välisessä dialogissa koitin lanseerata ajatusta keskinäiseen kunnioitukseen perustuvasta ulkopolitiikasta (dignified foreign policy). Keskustelu kulttuuriarvoista on ollut valitettavan paternalistista. Kolonialismi on Euroopan historian häpeätahra. Olisi tärkeää pitää mielessä molemminpuoleinen kunnioitus.

Edustimme Tanskan Lenen kanssa Pohjoismaita pressissä.

Johdin viimeistä keskustelua rauhasta ja turvallisuudesta Afrikasta. Yhteenvedossa esitin viisi pointtia, jotka lyhyesti tässä:

1. Keskustelussa nousi esiin 14 ratkaisua vailla olevaa kriisiä Afrikan mantereella (Somalia, Sudan, Darfur, Etiopia-Eritrea, Kongon demokraattinen tasavalta, Zimbabwe jne). Kaikki ovat erilaisia, ja kaikkiin on löydettävissä ratkaisu.

2. Päävastuu kriisien ratkaisemisessa on Afrikan unionilla ja alueellisilla järjestöillä (SADC, ECOWAS jne), eli mantereen sisällä. Afrikan ääntä pitäisi kuulla paremmin myös YK:ssa.

3. Afrikan panos rauhanturvaamisessa on kasvanut hämmästyttävästi. Aikoinaan Suomi, Ruotsi ja Norja pitivät itseään rauhanturvaamisen supervaltoina, mutta ne ajat ovat ainakin osittain mennyttä. Rauhanturvaaminen on myös uudella tavalla eriytynyttä. YK:n rinnalle ja tilalle on tullut AU:n, EU:n ja Naton voimakkaampi rooli.

4. Afrikan alueellinen integraatio ja siitä seuraava taloudellinen keskinäisriippuvuus ovat merkittävässä roolissa Afrikan kehittymisessä ja turvallisuuden parantumisessa (vrt. EU rauhanliikkeenä).

5. Viimeisenä kohtana korostin kokonaisvaltaista lähestymistapaa rauhan ja turvallisuuden saralla. Perinteisen rauhanturvaamisen lisäksi tarvitaan rauhanvälitystä ja valtion rakentamista.

Toivotaan, että kokous saa jatkoa ensi vuonna. Taitaa olla Pohjoismaiden vuoro järjestää puitteet.

Juttutuokio Beninin ulkoministerin kanssa, aiheena Suomen turvaneuvostokampanja.

Sää ulkona on niin mahtava, että nyt on pakko pistää kone kiinni!

Maanantaina otetaan käsittelyyn seuraava manner. Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian maat ovat koolla huipparissa Madridissa. Paljon jänniä bilateraalitapaamisia tiedossa. Niistä lisää aikanaan…

Terveiset kuumasta ja kosteasta Dakarista, Senegalista. Laskeuduimme iltapäivällä. Lento oli pitkä, mutta seurassa ei ollut valittamista; tulimme Ruotsin ulkoministerin Carl Bildtin koneella. Kyydissä oli myös Tanskan uudehko ulkoministeri Lene Espersen. Hervoton matka, kuten aina.

Käynnistymässä on Pohjoismaiden ja 10 Afrikan maan ulkoministereiden epävirallinen kokous. Foorumin on aikoinaan ideoinut Ruotsin edesmennyt ulkoministeri Anna Lindh. Tavoite on edistää maiden välisiä suhteita ja yhteistyötä, erityisesti Afrikkaa ja sen kehitystä koskevissa kysymyksissä. Jos jotain voisi toivoa, niin sitä, että tämä vahvistaisi Pohjoismaiden ?goodwilliä? tärkeällä mantereella.

Afrikan maista mukana ovat Etelä-Afrikka, Nigeria, Tansania, Mosambik, Botswana, Ghana, Senegal, Benin, Mali ja Lesotho.

Tässä pari ensivaikutelmaa/taustaa niistä: Etelä-Afrikka on ?Afrikan renessanssin? lippulaiva, poliittinen ja taloudellinen suurvalta, jonka tulevaisuus tulee pitkälti vaikuttamaan eteläisen Afrikan ja koko mantereen kehitykseen.

Nigeria on alueellinen poliittinen ja taloudellinen suurvalta, johon samalla yhdistyy myös lähes kaikki se paha ? sisällissodista ja korruptiosta köyhyyteen ? mitä Afrikasta on viimeisen 40 vuoden aikana sanottu ja kirjoitettu.

Tansania on pohjoismaiden pitkäaikainen poliittinen ja kehitysyhteistyökumppani Afrikassa ja edelleen kohtalaisen painoarvon vaikuttaja mantereella ja kv-foorumeilla.

Mosambik edustaa portugalinkielistä Afrikkaa ja on yhteinen kehitysyhteistyökohde. Botswana on yksi maailman vakaimmin jo 30 vuotta kasvanut talous ja pitkäaikainen monipuoluedemokratia. Ghana putosi afrikkalaisittain korkealta 60-70-luvuilla, mutta on taas ottamassa paikkaansa Länsi-Afrikan vahvana taloutena ja vaikuttajana.

Senegal on köyhä, mutta sillä on mantereella poliittista painoarvoa. Benin, Mali ja Lesotho ovat köyhiä, joidenkin pohjoismaiden kehitysyhteistyökumppanimaita.

Illallisvetimissä.

Kokous alkaa illallisella muutaman minuutin päästä. Katsotaan, ehdinkö kirjoittaa huomenna yhteenvetoa.