Tuntuu siltä, että olen taas päässyt vauhtiin. Sen verran vauhdikasta on ollut, että unohdin painaa ”julkaise”-nappia tiistain blogimerkinnälle. Aamu meni turvallispoliittista selonteon seurassa. Hyvin etenee.

USAn suurlähettiläs Barbara McDonnell Barretin läksiäislounaalla maanantaina (kuva: Vuokko Ritari)

Sen jälkeen osallistuin Tsekin suurlähettilään perinteiselle puheenjohtajuuslounaalle. Alustin siellä kaikille Suomessa toimiville EU-maiden suurlähettiläille Tsekin puheenjohtajuuskauden haasteista.

Lounaan jälkeen olikin sitten pari haastattelua. Ensimmäin Ruotsin Dagens Nyheterille ja toinen Viron Ekspress lehdelle. Molemmat toimittajat olivat tehneet valtavasti taustayötä ja esittivät erinomaisia kysymyksiä. Toivottavasti vastaukset kelpasivat.

Loppupäivä menikin erinäisten briiffausten merkeissä.

Urheilugaalassa maanantaina Hanna-Mari Seppälän ja Mika Häkkisen kanssa (kuva: Rita Tainola)

YK:n turvallisuusneuvoston myöhään torstai-iltana 8.1. hyväksymästä päätöslauselmasta huolimatta Israelin sotilasoperaatio Gazassa on jatkunut läpi viikonlopun. Ilmaiskut ja maahyökkäys ovat keskittyneet erityisesti Gazan ja Egyptin välisen rajan tunneleihin sekä Gazan kaupunkiin. Israel vahvisti sunnuntaina 11.1. lähettäneensä myös reservijoukkoja Gazaan. Myös Hamas on jatkanut raketti-iskuja Israeliin. Pääministeri Olmertin mukaan Israel lähestyy sotilaallisia tavoitteitaan ja operaatio jatkuu.

Sunnuntai-iltaan mennessä surmansa oli saanut lähes 900 palestiinalaista, joista naisia ja lapsia lähes 400. Loukkaantuneita on yhteensä lähes 4 000. Noin 26 000 ihmistä on etsinyt suojaa UNRWA:n tarjoamista turvapaikoista. Neljä israelilaista siviiliä ja 10 sotilasta on kuollut operaation alettua.

Israel ilmoitti keskiviikkona 7.1. pitävänsä päivittäin kolmen tunnin tauon sotilasoperaatiossa humanitaarisen avun toimittamiseksi Gazaan. Myös Hamas ilmoitti pitävänsä tauon taisteluissa. Tauosta huolimatta Gazan humanitaarinen tilanne ei ole parantunut.

Taisteluissa on myös tuhoutunut avustusjärjestöjen rakennuksia. Tiistaina 6.1. YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:n kouluun kohdistuneessa Israelin ilmaiskussa kuoli 40 henkeä ja loukkaantui useita. Torstaina 8.1. UNRWA ilmoitti joutuvansa keskeyttämään avun jakelun Gazassa kahden sen avustusrekan kuljettajan saatua surmansa Israelin armeijan tulituksessa. Israelin vakuutettua, että avustustyöntekijät eivät joudu hyökkäyksen kohteeksi, UNRWA jatkoi kuljetuksia perjantaina 9.1.

Lauantai-iltana 10.1. Israelin ohjusiskussa tuhoutui Kirkon ulkomaanavun rahoittama sairaalaklinikka. Ihmishenkien menetykseltä vältyttiin, mutta rakennus ja välineistö tuhoutui täysin.

Suomi ei hyväksy humanitaarisiin toimijoihin ja rakennuksiin kohdistuvia iskuja. Niiden toiminta on turvattava myös sotatilanteissa siviilien kärsimyksen helpottamiseksi. Olemme välittäneet tämän viestin myös Israelin viranomaisille.

Edellä mainituissa tapahtumissa on paljon selvitettävää taistelujen päätyttyä. Juuri nyt on kuitenkin tärkeintä saada aikaan välitön ja kestävä tulitauko sekä huolehtia humanitaarisen avun toimittamisesta perille YK:n turvallisuusneuvoston torstaina 8.1. hyväksymän päätöslauselman mukaisesti. Sen jälkeen on löydettävä tie rauhanprosessin uudelleenkäynnistämiseksi.

Luin ulkoministeriön viisumiyksikön tiedotteen viime vuoden työstä. Melkoinen urakka! Edustustomme käsittelivät ennätykselliset yli 800 000 hakemusta. Kasvua oli 12 prosenttia. Ylivoimaisesti suurin paine on ollut Pietarin pääkonsulaatissa (524 404) ja Moskovan suurlähetystössä (144 204). Kävin viime vuonna molempien edustustojen viisumiosastoilla ja hyvin toimivalta se näytti. Kesän viisumipaineissa jouduimme avaamaan käsittelykeskuksen myös Onttolaan. Hyvin hoidettu viisuminkäsittely on tärkeää niin turvallisuuden, Suomi-kuvan kuin turisminkin kannalta. Jatkakaa samaan malliin!

Tästä linkistä voit lukea tiedotteen.

PS. Blogikeskustelu on aivan loistavaa. Olen erittäin kiitollinen kaikista linkeistä ja huomioista. Erionmaisia analyyseja molemmin puolin. Kiitos!

YK:n turvallisuusneuvosto äänesti eilen ilallla kello 21.15 alkaneessa istunnossa Gazan kriisiä käsittelevästä päätöslauselma 1860:sta. Lopputuloksena 14 maata äänesti päätöslauselman puolesta, Yhdysvallat pidättäytyi. Päätöslauselma antaa tukensa Egyptin presidentti Mubarakin ja Ranskan presidentti Sarkozyn suunnitelmalle rauhanjärjestelyistä Israel-Palestiina -kysymyksessä.

Päätöslauselma (lisätietoa YK:n sivuilla) muodostaa tiekartan suunnitelman etenemiselle. Tekstissä mainitaan mm. 1. välitön ja kestävä tulitauko, 2. Israelin vetäytyminen Gazasta, 3. humanitaarisen avun perilletoimittaminen sekä 4. rajanylityspaikkojen normaali toiminta ja avaaminen. Päätöslauselmassa ei suoraan mainita monitorointijoukkojen perustamista.

Onnittelut kaikille New Yorkissa kolmen vuorokauden ajan uurastaneille kollegoille! Turvaneuvoston jäsenet ja paikalle matkustaneet arabiministerit osoittivat sitkeyttä ja olivat valmiit pidentämään läsnäoloaan paikanpäällä New Yorkissa kunnes lopputulokseen päästiin. Tulosten aikaansaaminen vaati paitsi aikaa myös joustavuutta ja poliittista tahtoa.

Päätöslausemavalmistelujen aikana tilanne kentällä paheni hetki hetkeltä. Turvallisuusneuvostokäsittelyn aikana Gazan alueella kuoli yli 400 henkilöä, joukossa paljon siviilejä. Myös YK joutui taas osalliseksi: YK:n avustusautoihin kohdistui iskuja iltapäivätulitauon aikana Gazassa. Nämä tapahtumat eivät varmaan jääneet vaille merkitystä ÝK:n päämajassa ja osoittivat läsnäolijoille miten tärkeeä oli saada päätöslauselma aikaan.

Suuri kysymys on se, miten sitova päätöslauselmasta tulee. Pysäyttääkö se Israelin sotakoneiston, lopettaako Hamasin rakettien ampumiset ja asesalakuljetukset? Loppuvatko siviilien kärsimykset? On vielä mahdollista, että YK:n yleiskokouksen hätäistunto kutsutaan koolle, mikäli tilanne perjantaina Gazassa ei osoita laantumisen merkkejä ja sotatoimet jatkuvat.

Kansainvälinen yhteisö jatkaa tilanteen seuraamista, mm. pääsihteeri Ban Ki-moon matkustaa alueelle ensi viikolla. Suomessa keskustelimme tänään tilanteesta Tasavallan presidentin johdolla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Vaihdoin myös puhelimessa näkemyksiä kvartetin erityisedustaja Tony Blairin kanssa.

Kaasua

Venäjän ja Ukrainan kaasukiista on viime päivinä aiheuttanut kirjaimellisestikin kylmiä väreitä EU:ssa. Kaasutoimitusten pysähtymisellä keskellä kireää pakkaskautta on ollut vakavia seurauksia muun muassa Bulgariassa, Slovakiassa, Romaniassa ja Unkarissa. Todellinen hätätilanne onkin edessä, ellei kaasutoimituksia saada pian jatkumaan. Tämän vuoksi EU on koettanut aktiivisesti vauhdittaa ratkaisua, vaikka asiassa onkin kyse ennen muuta Venäjän ja Ukrainan välisestä kiistasta. EU-maana myös Suomi pitää tilannetta vakavana ja tukee EU:n puheenjohtajan ja komission toimia. Unionin kaasutarkkailijoiden lähettäminen Ukrainaan on toivottavasti askel, joka tukee nopean ratkaisun löytymistä. Aikaa ei nimittäin ole paljoa.

Pidän selvänä, että EU:n sisällä käydään uusi vakava energiakeskustelu. Edellinen, vuoden 2006 alkupuolen toimituskiistan seurauksena käyty debatti sysäsi unionin energiaulkopolitiikkaa merkittävästi eteenpäin. Jotain on kuitenkin jäänyt tekemättä, kun uhkakuva toteutui jälleen. Keskustelu tulee nyt varmasti koskemaan muun muassa energian lähteiden ja kuljetusreittien lisäämistä. Tilanne korostaa entisestään yhteisen EU:n energiapolitiikan kehittämisen tarvetta.

Työt pyörähtivät toden teolla taas käyntiin. Aamupäivällä vietimme neljä tuntia hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, eli Utvassa. Kävimme läpi turvallisuuspoliittista selontekoa. Hyvä, rakentava keskustelu.

Rahavaliokunnan istunnon jälkeen siirryin ulkoministeriön pressiosastolle, jossa pidin vuoden ensimmäin lehdistötilaisuuden, eräänlaisen kauden avauksen. Kävin läpi mennyttä vuotta, tulevan vuoden haasteita, uusia ilmansuuntia ja ajankohtaisia asioita. Ajankohtaisissa keskityin Gazan tilanteeseen sekä Venäjän ja Ukrainan väliseen kaasukiistaan, jolla on myös seurausvaikutuksia EU:ssa. Lehdistötilaisuus löytynee UM:n kotisivuilta.

Tiedotustilaisuudessa Petri Tuomi-Nikulan kanssa (kuva: Raino Heinonen)

Loppuiltapäivä menikin sitten parin viikon postia kahlatessa. Oli kiva nähdä tiimiä pienen tauon jälkeen. Kaikki vaikuttivat levänneeltä, valmiita uusiin koitoksiin. Hymy oli herkässä.

Olen ilolla seurannut blogikeskustelun kehittymistä. Päällisin puolin positiivisia huomioita omalla nimellä kirjoittamisesta. Toki kriittisiäkin näkökulmiä löytyy, ja hyvä niin.

Itse pidän Unto Hämäläisen vaaliblogeja esimerkkeinä erinomaisesta, asiallisesta keskustelusta. Unskin viimeisimmissä vaaliblogeissahan kommentoitiin omalla nimellä. Mielestäni ne toimivat hyvin vaikka keskustelua käytiin vaaleista, jotka eivät tunnetusti tunteita viilennä. Hämäläinen on toki loistava blogin pitäjä ja keskustelun siivittäjä. Siinäkin syy erinomaiseen keskusteluun.

Viime viikkojen aikana blogikeskustelu on vilkastunut entisestään. Hieno homma! Kiitokset kommentoijille!

Vilkastuminen ei kuitenkaan saa mielestäni johtaa yhteisen keskustelumme laadun heikkenemiseen. Muutamissa kommenteissa olen havainnut enemmän solvausta kuin analyysiä. Sitä olemme mielestäni yrittäneet välttää näillä sivuilla.

Olen saanut myös paljon yksityistä palautetta sivujen keskustelun laadusta. Monissa kommenteissa on myös tehty ehdotuksia.

Aiemmin olen ollut niin sanotusti liberaalilla julkaisulinjalla. Olen julkaissut 99,9% kommenteista. Aion jatkaa liberaalilla linjalla, mutta toivoisin kaikilta keskustelijoilta reilua peliä. Tätä taustaa vasten ehdotan seuraavaa:

1. Vastaisuudessa julkaisen vain kommentteja, jotka kirjoitetaan reilusti omalla nimellä. Avoimeen keskusteluun kuuluu myös, että ei kirjoiteta nimimerkin takaa.

2. Vastaisuudessa en julkaise kommentteja, joiden tavoitteena on vain tölväistä tai solvata toista. Kritiikkiä saa ja pitääkin esittää, mutta tölväisyt voidaan jättää muille sivustoille.

3. Omalta osaltani yritän osallistua keskusteluun aiempaa aktiivisemmin. Yritän myös parhaani mukaan tehdä keskustelua virittäviä blogiavauksia.

Toivottavasti tämä etenemistapa tyydyttää kaikkia keskustelijoita?

Aion myös julkaista ensimmäisen ulkoministerivuoden blogimerkinnät kirjana. Kirjaan valitsen myös otteita blogimme keskustelusta vuoden varrelta (pyydän tähän tietenkin kommentoijien luvan). Eli jatkakaamme laadukasta ulkopoliittista keskustelua omalla nimellä, ja analyyttisesti. 

Omalta osaltani yritän osallistua keskusteluun aiempaa aktiivisemmin. Yritän myös parhaani mukaan tehdä keskustelua virittäviä blogiavauksia.

Pahoittelut, että en ole viime päivinä ehtinyt keskittyä blogiin tarpeeksi. Onneksi blogikeskustelu on ollut sitä vilkkaampaa.

Syy radiohiljaisuuteen on, että muuttokuormamme saapui uuteen osoitteeseen maanantai-aamuna kello 8.00. Viimeiset pari vuorokautta ovat menneet muuttolaatikoiden seassa.
Onneksi meillä oli apuna todellinen ammattiporukka. Vesa, Mikko, Matti, Marko ja Jukka hoitivat homman niin loistavasti, että muuttostressi ei päässyt iskemään missään vaiheessa. Siitä suuri kiitos ja kumarrus kavereille. Muutto ei meinaan koskaan ole mitään kevyttä puuhaa.

Huomenna palaan kirjaimellisesti sorvin ääreen. Joulutauon aikana mietin muutamia juttuja, joilla voimme kehittää blogikeskustelua entisestään. Niistä enemmän huomenna.

Viikonlopun aikana Gazan siviilien tilanne on huonontunut entisestään Israelin aloitettua maaoperaation. Blogissa 29.12. esittämäni näkemykset ovat edelleen ajankohtaisia. Tulitauko on saatava aikaan välittömästi. Raketti-iskujen Gazasta Israeliin on loputtava, mutta myös Israelin on lopetettava sotilasoperaatio, joka kurjistaa Gazan siviilien tilannetta entisestään.

En usko Israelin ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin olevan sotilaallista ratkaisua. Ratkaisun on oltava kestävä ja taattava Israelin turvallisuus ja elinkelpoinen Palestiinan valtio.

Valitettavasti diplomaattiset ponnistelut eivät toistaiseksi ole tuottaneet tulosta. Aktiivisia toimia välittömän tulitauon aikaansaamiseksi ja humanitaarisen avun toimittamiseksi Gazan siviiliväestölle tulee jatkaa entistä voimakkaammin.

Lähi-idän kvartetin (Yhdysvallat, EU, YK ja Venäjä) lisäksi Israelin ja palestiinalaisalueiden naapurimailla sekä muilla lähialueen mailla on tärkeä asema ratkaisua etsittäessä.

Eniten kannan huolta lapsista, joita on Gazan väestöstä yli puolet. Sekä palestiinalais- että israelilaislapsilla on oltava mahdollisuus elää elämäänsä ilman joka päiväistä pelkoa ja suunnitella tulevaisuuttaan.