Ruotsi aloitti tänään EU-puheenjohtajuuskautensa. Ruotsin kaudelle on asetettu etukäteen paljon odotuksia ja paineita. Puheenjohtajuuskauden valmisteluja on leimannut epävarmuus johtuen taloudellisesta ja institutionaalisesta tilanteesta.

Ruotsin puheenjohtajuuskauden lounastilaisuus tänään oik. Ruotsin Helsingin suurlähettiläs Johan Molander (Kuva: Olov Westergård)

Itse olen vakuuttunut siitä, että Ruotsi hoitaa homman kotiin loistavan pääministerin ja ulkoministerin johdolla. Aion tukea kollegaani Carl Bildtiä mahdollisimman paljon, sillä Suomen ja Ruotsin intressit ovat suurelta osin yhteneväiset ja ajattelutapamme myös samansuuntaiset. Ruotsin tavoitteena on avoin, kuunteleva ja tulosorientoitunut puheenjohtajuus, joka keskittyy Euroopan kansalaisia kiinnostaviin asiakysymyksiin.

Ruotsilla on ollut oikea ote valmisteluissa. Pääpainopisteinä ovat talouskriisin hoito sekä ilmastokysymykset. Muita prioriteetteja ovat muun muassa EU:n Itämeri-strategia sekä EU:n roolin vahvistaminen globaalina toimijana, laajentuminen mukaanlukien. Visiona on vahva ja neuvottelukykyinen Eurooppa.

Ruotsin EU-puheenjohtajuuskauden ilmettä

Venäjä-asioita hoidetaan Ruotsin puheenjohtajuuskaudella varmasti määrätietoisesti. Keskeisiä asioita ovat tietysti muun muassa WTO-kysymys ja post-PCA-neuvottelut. On hienoa, että Ruotsi on päättänyt järjestää myös EU-Venäjä kumppanuusneuvoston kokouksen ympäristösektorilla. Tämä on hyvä asia, ympäristöasioiden käsittelylle EU:n ja Venäjän välillä on selvästi tarvetta.

Venäjän kehityksen suunta on Suomelle ja EU:lle tärkeä taloudellisesti ja poliittisesti. Olisi etujemme mukaista, että Venäjä kehittäisi demokratiaansa ja markkinatalouttaan sekä nopeuttaisi oikeusvaltiokehitystään. Tavoitteena on luonteva, eurooppalainen naapuruussuhde, josta EU ja Venäjä hyötyvät. Tähän tarvitaan avointa ja laaja-alaista vuoropuhelua.

Ruotsi korostaa myös Euroopan naapuruuspolitiikan merkitystä, erityisesti Itäisen kumppanuuden ja Välimeren unionin kehittämistä. Myös Suomelle on nyt tärkeää edetä itäisen kumppanuuden konkreettisessa toimeenpanossa maaliskuun Eurooppa-neuvoston ja Prahan huippukokouksen viitoittamalla tiellä. EU:n on tuettava itäisten kumppanimaiden uudistuksia sekä kahden- että monenvälisen yhteistyön keinoin.

EU:n laajentumisprosessin jatkumisen strateginen merkitys on Ruotsille selvää. Laajentuminen on ollut yksi EU:n menestystarinoista. EU:n on pysyttävä sitoumuksissaan ja periaatteissaan laajentumiskysymyksissä.

On hienoa, että Ruotsi toimii aktiivisesti Itämeri-strategian aikaansaamiseksi. Suomi pitää komission ehdotusta EU:n Itämeri-strategiaksi hyvänä ja kattavana. Alueen haasteisiin vastaamiseksi on tärkeää, että komissio on valmistellut strategian liitteeksi konkreettisen toimintaohjelman. Alueellisella näkökulmalla ja erityisten olosuhteiden entistä paremmalla huomioon ottamisella on merkitystä koko unionin toiminnan tehokkuudelle. Suomi tukee sitä, että strategian toimeenpanossa ja seurannassa alueen jäsenvaltioilla on erityinen vastuu. Samalla on tärkeää, että komissio säilyttää keskeisen roolin strategian seurannassa ja hallinnoinnissa.

Ruotsin puheenjohtajuuskauden ulkosuhdeagendan (YUTP) valmistelu on ollut vaikeaa. Nähtäväksi jää mistä asiasta muodostuu Ruotsin kauden niin sanottu yllättävä kriisi. Potentiaalisia vaihtoehtoja on useita – ja lähes jokainen puheenjohtajamaa on lähivuosina joutunut akuutteja kriisejä selvittelemään. EU:n kansainvälistä kriisivalmiutta ja yhteistyötä keskeisten kumppaneiden kanssa onkin oleellista kehittää.

Tällä hetkellä YUTP-alan polttavimmat haasteita näyttäisivät olevan ainakin seuraavat: EU:n tulee lujittaa sitoumustaan Afganistaniin ja Pakistaniin. EU:n toimijuutta Lähi-idässä tulee kehittää. Iran, Pohjois-Korea ja muut maailmanpolitiikan polttavat aiheet ovat luonnollisesti agendalla. EU:n tulee tehostaa kriisinhallintaa myös Afrikassa.

Transatlanttisten suhteiden osalta Ruotsi haluaa syventää EU:n ja Yhdysvaltojen suhdetta. Obaman hallinnon kädenojennukseen onkin tartuttava nyt, muutoin on vaarana, että Yhdysvallat menettää mielenkiintoaan Eurooppaan. Ruotsin transatlanttisen agendan pääprioriteetti on Tshekiltä siirtynyt EU-USA-huippukokous, joka järjestettäneen loppuvuodesta Washingtonissa.

Asioita Ruotsin puheenjohtajuuskaudelta ei siis puutu. Lycka till Sverige!