Tänään pääsin Tampereella itse ensikertaa mukaan ”Hei, me puhutaan ulkopolitiikkaa” -kiertueelle. Viime viikko kun meni perheen ja hiihdon parissa.

Tampereen ilta taisi olla Jyväskylän, Helsingin ja Turun jälkeen järjestyksessä kiertueen neljäs – ja tälläkin kertaa keskustelu kävi positiivisessa mielessä kuumana.

Paapan kapakassa Tampereella

Paapan kapakka Tammerkosken rannalla oli tupaten täynnä ja pari tuntia meni kuin siivillä. Stand-up -koomikkona paremmin tunnetun mutta politiikassakin mukana olleen Lotta Backlundin johdolla kävimme läpi neljää teemaa: Venäjää, Natoa, Euroopan unionia sekä neljäntenä Yhdysvaltoja ja globaaleja kuvioita kuten ilmastonmuutosta ja kehityspolitiikkaa. Isoja ja tärkeitä kokonaisuuksia kaikki.

Joka teemassa meitä oli neljä tyyppiä juttelemassa aiheesta. Monista asioista oltiin samaa mieltä, mutta kyllä erojakin löytyi. Ja sehän on kiertueen tarkoituskin – tärkeintä että on mielipiteitä.

Jos mielit mukaan keskustelemaan omalla paikkakunnallasi, kannattaa käydä tsekkaamassa lisää kiertueesta osoitteessa http://www.heimepuhutaanulkopolitiikkaa.fi/. Voit vastata siellä myös puolivakavaan ulkopolitiikan kysymyspatteriin.

Maanantai kului jälleen ministerikokouksessa Brysselissä. Hiihtoloman jälkeen oli mukava palata EU-sorvin ääreen.

Institutionaaliset kysymykset eivät olleet agendallamme. Mutta niistä syntyi kova debatti Belgian aloitteesta. Yhteisten EU-toimielinten työ ja päätösten valmistelu kärsivät pienryhmistä ja milloin milläkin kokoonpanolla pidettävistä erilliskokouksista. Tuin Belgiaa vahvasti. Nyt jos koskaan tarvitaan vahvoja EU-instituutioita ja yhteisistä valmistelutavoista kiinnipitämistä.

Afganistanista käytiin pitkä keskustelu. Kaikki tiedostavat Afganistanin vakauttamisen merkityksen. Lisäpanostusta kuitenkin tarvitaan. Vaalien asianmukaisen järjestämisen turvaaminen on lähiajan haaste. Entistä selkeämpi, kokonaisvaltainen strategia on haussa. Myös alueellisten tekijöiden, ennen muuta Pakistanin painoarvo, kasvaa. EU on todennut Afganistanin olevan myös sen transatlanttisten suhteiden kärkihanke. Siksi myös Yhdysvaltain tuleva Afganistan-strategia on tärkeä.

Lounaalla keskustelimme EU:n Itäisen kumppanuuden politiikasta. Kumppanuuden periaatteet on määrä lyödä lukkoon maaliskuun huippukokouksessa. Päätavoite on selvä: vahvistaa oleellisesti EU:n politiikkaa Itä-Euroopassa (Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova) ja Etelä-Kaukasuksella (Armenia, Azerbaidzan, Georgia). Keinoja ovat muun muassa assosiaatiosopimusten solmiminen ja vapaakauppa-alueen rakentaminen. Vahva itäinen kumppanuus on unionin etu ja se saikin jäsenmailta laajan tuen. Sen kautta pyritään lisäämään vakautta ja vaurautta itänaapurustossa.

Länsi-Balkan oli päivän kolmas keskeinen teema. Montenegron EU-jäsenhakemus herätti keskustelua. Seuraava vaihe on hakemuksen lähettäminen komissioon lausunnolle. Tämä menettelytapa sai runsaasti kannatusta. Tuin itsekin vahvasti komissaari Olli Rehnin linjaa. Päätökset tehdään todennäköisesti ensi kuussa.

Nyt takaisin talviseen Helsinkiin.

Blogikeskustelussakin on muutaman kerran kyselty tulossa olevista eurovaaleista ja hyvistä ehdokkaista, joiden ajatuksiin kannattaisi perehtyä.

Kokoomuksella on nyt koossa viisitoista nimeä ja lista on mielestäni erinomainen. Ehdokasjoukossa on näkemystä ja kokemusta, osaamista ja innokkuutta. Kokoomuksen listalla on eri puolilta Suomea erilaisen elämänkokemuksen omaavia ihmisiä. Kyseessä ei myöskään ole mikään jäähdyttelijöiden joukko, keski-ikä on siinä 42 vuoden paikkeilla.

Tänään torstaina Kokoomuksen puoluehallitus nimesi viisi ehdokasta eli Anne Linnonmaan, Johanna Mannisen, Kai Pöntisen, Jukka Tuorin ja Ari Vatasen. Jo aiemmin, tammikuussa ehdokkaista nimettiin Heikki Autto, Ville Itälä, Eija-Riitta Korhola, Ukko Metsola, Risto E.J. Penttilä, Sirpa Pietikäinen, Joona Puhakka, Riikka Railimo, Nina Suomalainen ja Sofia Vikman.

Vaaleihin lähdetään täydellä 20 ehdokkaan listalla, joten viisi ehdokasta nimetään vielä kevään mittaan. Kokoomuksen ehdokkaat tähän mennessä:

Autto, Heikki (s. 1984). Hallintotieteiden kandidaatti, Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.
Gsm: 050 5123 874, s-posti: heikki(at)heikkiautto.fi, kotisivu: http://www.heikkiautto.fi/

Itälä, Ville (s. 1959). Euroopan Parlamentin jäsen, varatuomari.
Gsm: 040900 5900, s-posti: ville.itala(at)europarl.europa.eu, kotisivu: http://www.villeitala.eu/

Korhola, Eija-Riitta (s. 1959). Euroopan Parlamentin jäsen, filosofian lisensiaatti.
Gsm: 040536 0326, s-posti: eija-riitta.korhola(at)europarl.europa.eu, kotisivu: http://www.korhola.com

Linnonmaa, Anne (s. 1954). Vaatetussuunnittelija (Taideteollinen Korkeakoulu), pääsuunnittelija.
Gsm: 040 5868 555, sähköposti: anne.linnonmaa(at)annelinnonmaa.fi, kotisivu: http://www.annelinnonmaa.fi/

Manninen, Johanna (s. 1980). Opiskelija, liikunta- ja yhteiskuntatieteiden yo, pikajuoksija.
Gsm: 040 7211 112 , sähköposti: johmanni(at)jyu.fi

Metsola, Ukko (s. 1973). Valtiotieteen maisteri, Master of Public Policy. Yrittäjä ? EU-asioiden neuvontapalvelut.
Gsm: 050310 0045, s-posti: ukko.metsola(at)ukkometsola.fi, kotisivu: http://www.ukkometsola.fi/

Penttilä, Risto E.J. (s. 1959). Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn johtaja.
Gsm: 050366 2395, s-posti: risto.penttila(at)eva.fi, kotisivu: http://www.ristopenttila.fi/

Pietikäinen, Sirpa (s. 1959). Euroopan Parlamentin jäsen, ekonomi.
Gsm: 045 7730 2113, s-posti: sirpa.pietikainen(at)europarl.europa.eu, kotisivu: http://www.sirpapietikainen.net/

Puhakka, Joona (s. 1982). Kauppatieteiden kandidaatti.
Gsm: 050533 9571, s-posti: joona.puhakka(at)gmail.com, kotisivu: http://www.joonapuhakka.com/

Pöntinen, Kai (s. 1963). Yrittäjä, Lapuan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja.
Gsm: 0500 555 969 , sähköposti: kai.pontinen(at)nic.fi, kotisivu: http://www.kaipontinen.fi (avautuu 1.3.)

Railimo, Riikka (s. 1975). Itä-Suomen EU-toimiston johtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri.
Gsm: 040504 3521, s-posti: riikka(at)riikkarailimo.fi, kotisivu: http://www.riikkarailimo.fi/

Suomalainen, Nina (s. 1966). Vanhempi kehityspolitiikan asiantuntija, valtiotieteiden maisteri (politices magister).
Gsm: 040378 1702, s-posti: suomalaisenklubi(at)gmail.com, kotisivu: http://www.ninasuomalainen.fi/

Tuori, Jukka (s. 1948). Agronomi, maakuntaneuvos.
Gsm: 0500 732 892 , sähköposti: jukka.tuori(at)dnainternet.net, kotisivu: http://www.jukkatuori.fi

Vatanen, Ari (s.1952). Autoteknikko, Euroopan Parlamentin jäsen (MEP).
Sähköposti: ari.vatanen(at)europarl.europa.eu, kotisivu: http://www.arivatanen.com

Vikman, Sofia (s. 1983). Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, kansanedustajan avustaja.
Gsm: 040 568 3777, s-posti: sofia(at)sofiavikman.fi, kotisivu: http://www.sofiavikman.fi

Tarkempia tietoja ehdokkaista löytyy Kokoomuksen kotisivuilta.

Kokoomuksen ulkopoliittinen keskustelukiertue ”Hei, me puhutaan ulkopolitiikkaa” lähti eilen liikkeelle Jyväskylästä. Kuulemani mukaan väkeä oli tupa – tai siis pubi – täynnä ja Häkämiehen Jyrin kanssa keskustelemaan tulleet eivät jääneet sanattomiksi. Aivan loistavaa, juuri tämä on tarkoituksenamme. Tärkeintä on, että löytyy sekä keskustelua että keskustelijoita. Sana on vapaa ja kaikkien mielipiteellä on merkitystä.

Olen itse lähes kyllästymiseen asti toistanut lukemattomissa haastatteluissa ja puheenvuoroissa, että ulkopoliittinen keskustelu ei ole pelkästään pienen eliitin yksinoikeus vaan se kuuluu kaikille. Ulkopoliittiikka ei ole yhtään sen kummempaa salatiedettä kuin kunnallispolitiikkakaan.

Nyt on mainio tilaisuus tulla keskustelemaan vaikkapa Venäjän kehityksestä, EU:n tulevaisuudesta, Obaman Yhdysvalloista, Afrikan haasteista, kauppa- ja kehityspolitiikasta sekä Suomen Nato-suhteesta.

Kokoomuksen kiertue jatkuu torstaina Helsingissä (paikalla Kataisen Jyrki), maanantaina Turussa (paikalla Kanervan Ilkka) ja ensi keskiviikkona pääsen itsekin messiin kun ulkopolitiikasta puhutaan Tampereella, Paapan Kapakassa.

Kannattaa tsekata sivut www.heimepuhutaanulkopolitiikkaa.fi , sieltä löytyy muun muassa kiertueen kalenteri ja kymmenen väittämää, joihin voit vastata.

Terveisiä St. Antonista. Olemme täällä hiihtolomalla. Lasten koululomien mukaan eletään.

Olin St. Antonissa viimeksi vuonna 1981…Mukava paikka tämä on edelleen. Offarit ja hyndät ovat vain muuttuneet telemarkiin ja murtomaahiihtoon.

Kun seurana on vielä kaksi tuttavaperhettä niin mikäs tässä hiihdellessä. Näyttää Suomen päässä myös säät suosivan. Hyvää hiihtolomaa kaikille.

Työviikon päätteeksi perjantaina kalenterissa oli useita tapaamisia ulkoministeriön oman väen kanssa. Sain muun muassa kauppapoliittiselta alivaltiosihteeriltämme Huhtaniemen Pekalta hyvän katsauksen sektrorin ajankohtaisiin kysymyksiin ja hallinnollisen alivaltiosihteerimme Sierlan Antin kanssa kävimme läpi – yllätys yllätys – hallinnollisia asioita.

Ennen lounasta minulla oli ilo tavata Vammaisten ihmisoikeuskeskuksen (VIKE) edustajia. VIKE on Invalidiliiton ja Kynnys ry:n perustama, Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti. VIKE edistää vammaisten ihmisoikeuksia ja koordinoi niihin liittyvää työtä valtakunnallisesti. Hommaa siis riittää.

Kalle Könkkölällä ja Juha-Pekka Konttisella oli paljon hyviä ajatuksia siitä, miten vammaisten asioita voitaisiin entistä paremmin tuoda esiin Suomen ulkopolitiikassa ja ihmisoikeustyössä. Tapaamisen pohjalta yritämme laittaa muutaman ihan konkreettiseen asian hoitamiseen vähän uutta vauhtia. 

Suurin osa päivästä vierähti eduskunnassa. Aloitin poikkiparlamentaarisessa globaaliryhmässä. Jatkoin puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnissa.

Piipahdin ”kassulla”, jossa meillä oli ulkoministeriön väki hernerokalla. Mukava tilaisuus. Paljon porukkaa ja hyvää hernerokkaa hiihtoloman kynnyksellä.



Hernerokkaa jonottamassa

Iltapäivällä vietin puolitoista tuntia professori Matti Klingen ja Henrik Meinanderin seurassa. Keskustelimme vuoden 1809 merkkipäivästä. Oli hienoa kuunnella Suomen johtavia historoitsijoita.

Kyselytunnilla ei tänään keskusteltu ulkopolitiikasta.

Illalla meillä oli porukoiden kanssa palaveri. Sitä ennen kävin Jyri Häkämiehen kanssa body pumpissa. Kuntoilusta saa aina lisää virtaa.

Tässä ammatissa kaikki päivät ovat mielenkiintoisia; tänään erityisen.

Aamu- ja iltapäivä meni eduskunnan täysistuntosalissa. Aiheina ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko sekä selonteko Afganistanista. En tiedä jännitinkö normaalia enemmän. Näin jälkikäteen olo on hyvä, mutta väsynyt. Olen suoraan sanoen ihan puhki.

Illalla pidin puheen Maanpuolustuskurssin vuosijuhlassa. Paikka oli yhtä juhlallinen kuin tilaisuus: Helsingin yliopiston juhlasali. Kuulijoita yli 700. Aiheena ”Selko vai pelko”, eli Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Pahoittelen, että en tänään jaksa käydä läpi päivän pääteesejä, mutta kuulisin mielelläni arvon blogikommentaattoreiden näkemyksiä Eduskunnan selontekokeskustelusta.

Tänään päivä kuluu pohjoismaisessa ulkoministerikokouksessa Oslossa, jossa keskustelemme ennen kaikkea yhteistyön kehittämisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla.

Vastaanotimme äsken Norjan entisen puolustus- ja ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin aiheesta laatiman riippumattoman selvityksen. Annoimme hänelle viime kesäkuussa tehtäväksi selvittää Pohjoismaiden yhteistyömahdollisuuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa 10?15 vuoden perspektiivillä. Työryhmässä olivat Suomesta mukana entinen kansanedustaja, tutkija Ulla Anttila ja professori Tuomas Forsberg.

Stoltenbergin selvitys (epävirallinen suomennos) löytyy kokonaisuudessaan ulkoministeriön sivuilta, mutta alla listatttuna selvityksen 13 suositusta.

Selvitys on tervetullut ja arvokas panos keskusteluun pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä. Keskustelemme ulkoministerien kanssa siitä perusteellisesti seuraavassa kokouksessamme huhtikuussa.

Mitä mieltä sinä olet?



Stoltenbergin selvityksen ehdotukset:

Ehdotus 1. Sotilas- ja siviilihenkilöstöstä koostuva vakauttamisyksikkö

Perustetaan sotilas- ja siviilihenkilöstöstä koostuva pohjoismainen vakauttamisyksikkö sijoitettavaksi valtioihin, joissa tarvitaan kansainvälistä toimintaa vakavien sisäisten levottomuuksien tai muiden kriisitilanteiden vuoksi. Yksikön tehtävänä on vakauttaa tilannetta ja sen jälkeen järjestää olosuhteet sellaisiksi, että poliittiset prosessit ja valtio voivat toimia. Yksikköön kuuluu sekä siviili- että sotilashenkilöstöä.

Ehdotus 2. Pohjoismainen ilmavalvontayhteistyö Islannissa

Pohjoismaat sitoutuvat vastaamaan ilmavalvonnasta ja valvontalennoista Islannin ilmatilassa. Ensimmäisessä vaiheessa Pohjoismaat voivat lähettää henkilöstöä Keflavikissa sijaitsevaan tukikohtaan ja osallistua Islannin viranomaisten säännöllisesti järjestämiin Northern Viking -harjoituksiin. Seuraavassa vaiheessa ne voivat ottaa vastatakseen osasta Naton järjestämiä valvontalentoja. Pohjoismainen valvontalentoyhteistyö voi siten toimia esimerkkinä Naton jäsenmaiden ja rauhankumppanimaiden välisestä yhteistyöstä osana PfP-rauhankumppanuussopimusta. Yhteistyö voidaan kehittää kolmessa vaiheessa.

Ehdotus 3. Pohjoismainen merialueiden valvontajärjestelmä

Perustetaan pohjoismainen merialueiden valvonta- ja varoitusjärjestelmä. Järjestelmä on lähtökohtaisesti siviilijärjestelmä, ja se on tarkoitettu meriympäristön, saastumisen ja siviililiikenteen valvontaan. Tästä valvonnasta nykyiset sotilaalliset merialueiden valvontajärjestelmät kattavat vain pienen osan. Pohjoismainen merialueiden valvontajärjestelmä perustuu kahteen pilariin, joista toinen on Itämeren valvonta (BalticWatch) ja toinen Pohjois-Atlantin, Pohjoisen jäämeren osien ja Barentsinmeren valvonta (BarentsWatch). Näillä pilareilla on yhteinen johtojärjestelmä.

Ehdotus 4. Meritoimintayksikkö

Kun pohjoismainen merialueiden valvontajärjestelmä on saatu aikaan, perustetaan pohjoismainen meritoimintayksikkö, joka koostuu eri Pohjoismaiden merivartiostoja ja pelastusviranomaisia edustavista elementeistä. Yksikkö partioi jatkuvasti pohjoismaisilla merialueilla, ja sen keskeisenä vastuualueena on etsintä- ja pelastustoiminta.

Ehdotus 5. Valvonta- ja viestintäsatelliittijärjestelmä

Osana pohjoismaisen merialueiden valvontajärjestelmän kehittämistä perustetaan pohjoisnapaa kiertävä pohjoismainen satelliittijärjestelmä vuoteen 2020 mennessä. Järjestelmä tuottaa lyhyin väliajoin päivitettävää reaaliaikaista tilannekuvaa merialueilta, mikä on tehokkaan merialueiden valvonnan ja kriisinhallinnan edellytys.

Ehdotus 6. Pohjoismaiden arktinen yhteistyö

Koska kaikki Pohjoismaat toimivat Arktisessa neuvostossa, niiden on käynnistettävä nykyistä käytännönläheisempi yhteistyö arktisissa asioissa. Tällöin luontevia yhteistyöaloja ovat ympäristö, ilmasto, turvallisuus ja pelastustoiminta.

Ehdotus 7. Osaamisverkosto tietoverkkohyökkäysten torjumiseksi

Perustetaan pohjoismainen osaamisverkosto Pohjoismaihin kohdistuvien tietoverkkohyökkäysten torjumiseksi. Verkoston päätehtävänä on vaihtaa kokemuksia ja koordinoida toimintoja eri Pohjoismaiden kesken sekä neuvoa torjuntakapasiteettia rakentavia maita. Pitkällä aikavälillä osaamisverkosto voi kehittää ja koordinoida varoitusjärjestelmää Pohjoismaihin kohdistuvien tietoverkkouhkien torjumiseksi.

Ehdotus 8. Katastrofiyksikkö

Perustetaan pohjoismainen katastrofiyksikkö Pohjoismaissa ja muissa maissa tapahtuvia suuronnettomuuksia ja muita onnettomuuksia varten. Yksikön päätehtävänä on järjestää tarvittaessa koordinoidut pohjoismaiset toimenpiteet. Yksikkö ylläpitää tietoja käytettävissä olevasta kalustosta ja henkilöstöstä ja luo verkoston tällä alalla aktiivisesti toimivien lukuisten julkisten ja yksityisten organisaatioiden välille.

Ehdotus 9. Sotarikosten tutkintayksikkö

Perustetaan tutkintayksikkö koordinoimaan Pohjoismaiden toimintaa näiden tutkiessa joukkotuhontaa, rikoksia ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksia, joihin ovat syyllistyneet Pohjoismaissa oleskelevat henkilöt.

Ehdotus 10. Ulkoasiainhallinnon yhteistyö

Pohjoismaiden ulkomaanedustukset voivat toimia yhteisissä edustustoissa niissä maissa ja niillä alueilla, joihin Pohjoismaat eivät ole perustaneet suurlähetystöjä tai pääkonsulinvirastoja.

Ehdotus 11. Sotilaallinen yhteistyö kuljetus-, terveydenhuolto-, koulutus-, kalusto- ja harjoitusasioissa

Pohjoismaiden on vahvistettava sotilaallista yhteistyötään kuljetus-, terveydenhuolto-, koulutus-, kalusto- ja harjoitusasioissa. Useita näistä yhteistyöalueista käsitellään myös Suomen, Norjan ja Ruotsin puolustusvoimien komentajien raportissa.

Ehdotus 12. Amfibioyksikkö

Perustetaan pohjoismainen amfibioyksikkö, joka perustuu olemassa oleviin yksiköihin ja nykyiseen suomalais-ruotsalaiseen yhteistyöhön. Yksikkö voidaan sijoittaa kansainvälisiin operaatioihin. Pitkällä aikavälillä yksikön on hankittava tarvittava osaaminen arktisissa asioissa.

Ehdotus 13. Pohjoismainen solidaarisuusjulistus

Pohjoismaiden hallitusten on annettava vastavuoroinen turvallisuuspoliittinen solidaarisuusjulistus, jossa ne velvoittavasti selvittävät, miten aikovat reagoida, jos jokin Pohjoismaa joutuu ulkoisen hyökkäyksen tai asiattoman painostuksen kohteeksi. Pohjoismaiden hallitukset antavat yhdessä vastavuoroisen turvallisuuspoliittisen takuujulistuksen. Julistuksessa maat voivat velvoittavasti selvittää, miten ne aikovat reagoida, jos jokin Pohjoismaa joutuu ulkoisen hyökkäyksen tai asiattoman painostuksen kohteeksi. Pohjoismaiden hallitusten yhteinen julistus mahdollistaa huomattavasti nykyistä tiiviimmän sotilaallisen yhteistyön. Julistus on muotoiltava siten, ettei se ole ristiriidassa niiden sitoumusten kanssa, joita Pohjoismailla on YK:ssa, EU:ssa ja Natossa. Mahdollistamalla tiiviin sotilaallisen yhteistyön julistus luo tärkeän perustan toimenpiteille, joilla vahvistetaan pohjoismaiden kykyä täyttää velvoitteensa ja antaa resursseja näiden järjestöjen käyttöön. Tämä yhteistyö täydentää mutta ei korvaa Pohjoismaiden nykyisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia sitoumuksia.

Today I met with my Nordic colleagues in Oslo. We discussed further development of Nordic foreign and security policy cooperation.

The meeting received an independent report on the topic compiled by Thorvald Stoltenberg, former defence minister and foreign minister of Norway. In June 2008 we appointed Stoltenberg to investigate the possibilities for Nordic cooperation in the field of foreign and security policy in a 10?15 year perspective.

In compiling the report, Stoltenberg was assisted by a high-level Nordic working group. The group members from Finland were former MP, researcher Ulla Anttila and Professor Tuomas Forsberg.

I consider the report a valuable input in the discussion of further development of Nordic cooperation. The importance of Nordic cooperation in foreign, security and defence policy is also stressed in Finland?s newly released security and defence policy report.

How do you see the 13 proposals in the report (link to the report can be found here)?