Ostimme uudet sohvat Suomesta. Tilasimme ne Lommilan Askosta. Ne tulivat perille tänne Belgiaan viime viikolla.

Halusin tässä tyytyväisenä kuluttajana kiittää erityisesti Leena Alhonpäätä Askosta. Harvoin saa niin loistavaa palvelua. Leena on todellinen tähti! Kiitos.

For those of you who might struggle with Finnish: we bought a sofa from Finland. It was deliverd to here to Belgium last week. 

And I wanted to extend a special thanks to Asko (the store) and Leena Alhonpää (the salesperson) for superb service.

Unfortunately I cannot say the same for the deliver firm, Schenker. Everything worked well at the Finnish end, but when the sofas arrived in Belgium everything started to go wrong.

The delivery ended up being five days late and the service of Schenker Belgium was rude and inefficient. It took me two hours to chase down the sophas by phone.

This is not a criticism of Belgium, I merely wonder how international companies like Schenker can survive with such appalling services. Last time I used them, that’s for sure.

 

What an afternoon. Just finished watching Finland v. Azerbaijan, our second to last qualifying match for Euro 2008. We had to win in order to have a shot at the finals.

A nailbiter. We dominated the game, but Azerbaijan scored with their only chance in the match. As I was starting to tear my hair out Mikael Forssell scored, around the 80th minute. Shefki Kuqi added the winner a few minutes before the end.

We have never made it to the European Championships, nor to the World Cup for that matter. If we beat Portugal away on Wednesday we may just make it. The dream is still alive.

Jostain syystä pejantain blogimerkintä jäi väliin. Pahoittelen.

Kävin Otaniemen Dipolissa leunnoimassa PK-täsmä seminaarissa luennoimassa osaamisesta. Kyseessä oli Länsi-Uudenmaan TE-keskuksen hanke.

Luennon otsikkona oli ”Investoi osaamiseen”. Päätin lähestyä aihetta puhtaasti henkilökohtaisesta näkökulmasta, eli siitä mitä osaaminen ja oppiminen minulle merkitsevät.

Lähdin liikkeelle omista koulukokemuksista ja toin kaaren yliopistomaailman kautta nykypäivään.

Tämän blogin lukijoille luennossa ei ollut mitään uutta. Olen elinikäisen oppimisen kannattaja. Aristoteleksen hengessä oppiminen on oleellinen osa onnellisuutta.

Pitää aloittaa pyytämällä anteeksi. Pahoittelen jos olen viime päivien aikana vaikuttanut ainakin blogin välityksellä jotenkin poissaolevalta.

Vauhti on ollut sen verran kova, että en ole ehtinyt paneutua blogiin normaalilla tarmolla. Mielestäni ihmisellä on rajattu määrä energiaa jokaista päivää kohti, ja viimeisten päivien aikana raja on tullut vastaan.

Meillä on tällä hetkellä kolme isompaa projektia, joissa kaikissa on ikäänkuin tilanne päällä.

1. Tavarapaketti, eli meidän kohdalta vastavuoroista tunnustamista käsittelevä asetus menee valiokuntaäänestykseen 27.11. Kompromisseja rakennetaan joka suuntaan. Puhelimet käyvät kuumina. Kokoustetaan. Draftataan. Lobataan. Pohditaan.

Eilen panin muutamissa kohdissa kovan kovaa vastaan. Se tuotti tuloksia tänään kun tapasin Verheugenin ja Kunevan kabinettipäälliköt. Yritän samalla pitää kaikki varjoraportöörit ja paketin kaksi muuta mietinnön laatijaa briiffattuna. Avustajani Tuomas Rautanen on ollut tämän projektin kingi. Hyvältä näyttää.

2. Komission vastuuvapausraportti, joka julkaistiin maanantaina. Toimin varjoraportöörinä. Avustajani Henrik Ruso on tehnyt töitä kellon ympäri. Hän on käytännössä pitänyt pääni vedenpinnan yläpuolella. Paketti on iso ja ensi viikolla aloitamme komissaarien tenttaamisen. Ensimmäisenä kehään astuu maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel.

3. Lentoliikenteen päästökauppa. Se vei lähes kaiken ajan viime viikolta ja tämän viikon alussa. Lopputulos olisi voinut olla parempi. Lobbaus ei kuitenkaan lopu tähän.

Näiden kolmen projektin lisäksi olen jatkanut hääräämistä Itämeristrategian ympärillä. Parin viikon kuluttua tapaan Carl Bildtin. Kaikki näyttää hyvältä ja joulukuun huippukouksessa on odotettavissa edistystä.

Jossain vaiheessa olen saanut väännettyä kolme kolumnia: Blue Wings, Aamulehti ja Suomen Lehtiyhtymä. Näistä viimeinen perustui toki blogimerkintöihin lentoliikenteen päästökaupasta. Putkessa on vielä kaksi isompaa kolumnia, joista toinen meneen Svenska Dagbladetiin.

Jossain vaiheessa pitäisi vielä valmistella ensi viikon Bryggen luennot. Sitä ennen kuitenkin Suomeen luennoimaan osaamisesta.

Onneksi lenkkeilytahti on pysynyt hyvänä. Se antaa sitä paljon kaivattua lisäenergiaa.

Tänään osallistuin Siim Kallaksen tilaisuuteen, jossa keskustelimme arvovaltaisten suomalaisten toimittajien kanssa lobbaamisesta. Hyvä keskustelu. Olen alustanut monen eri EU-maan toimittajaporukoille. En halua kuullostaa liian nurkkapatrioottiselta, mutta mielestäni suomalaisten toimittajien EU-tietämys on erittäin hyvä, ellei paras.

En tiedä mistä se johtuu, mutta näin se vain on. Ehkä siitä, että suomalaiset tomittajat osaavat kieliä ja voivat näin ollen seurata EU-keskustelua myös muualla kuin kotimaassa.

Tulin kotiin päivää normaalia aikaisemmin, koska tapaan huomenna joukon suomalaisia toimittajia yhdessä komissaari Siim Kallaksen kanssa täällä Brysselissä. Meillä on aiheena lobbaaminen.

Huomiset äänestykset jäävät siis väliin. Jälleen kerran osoitus siitä, että tämä kahden paikkakunnan politiikka on aivan järjetön.

Yhtäkaikki tänään mentiin taas lujaa. Työstämme ”tavarapakettia” ennen 27.11. valiokuntaäänestystä. Sukkuloimme asian tiimoilta lähes kaikkialla. Tänään keskustelin pitkään komissaari Kunevan ja komissaari Verheugen kanssa. Kyllä tässä vielä ratkaisu syntyy.

Tarkoituksena oli kirjoittaa Nicolas Sarkozyn eilisestä puheesta, mutta päätinkin heittää pallon arvon blogikommentaattoreille. Puheen yhteenveto löytyy oheisesta linkistä.

French President, Nicolas Sarkozy, gave a speech in the European Parliament yesterday. In today’s Financial Times I said the following about the speech: ”As an economic liberal, I would have hoped for a more vigorous defence of the free movement of goods, services, capital and labour”.

I would be interested to hear your views on the speech. What do you think about it? Or what do you think about Sarko in general? You can find the speech from the link above.

Tässä minuutti sitten päättyneen äänestyksen tulokset lentoliikenteen sisällyttämisestä päästökauppaan:

Esitän tässä tulokset niiden keskeisten kohtien osalta, joista kirjoitin blogimerkinnän 6 marraskuuta eli viime tiistaina.

Aloitusvuosi: 2011

Päästökatto: 90%

Vertailuvuodet: 2004-2006

Huutokaupattava osuus: 25%

Ei-huutokaupattavien oikeuksien jakomalli: RTK (todellisten kustannusmäärien mukaan laskettavat päästöallokaatiot)

Huutokauppatuottojen käyttökohde: Ilmailualan tutkimukseen, bussi- ja junaliikenteen tukemiseen, päästökauppajärjestelmän hallinnointiin ja vaikeasti saavutettavien alueiden liikenteen varmistamiseksi.

Huh, mikä äänestys. Meidän osaltamme keskeisimmäksi osaksi nousi ei-huutokaupattavien oikeuksien jakomalli. Tässä ns ATK (average tonne kilometer) malli hävisi täpärästi 306-344. Voiton vei yllä mainitsemani RTK-malli. Käänsimme kuitenkin tilanteen lähes 50-50 tulokseen viime viikon tilanteesta, jossa ATK mallilla ei ollut juuri ollenkaan kannatusta. Soittelin koko päivän muita ryhmiä ja niiden MEPejä läpi ja lobbasin tämän puolesta.

%video%

Sarko täykkärissä

Todennäköisesti koko paketti menee toiseen lukemiseen – eli direktiivialoite tulee uudestaan neuvoston ja parlamentin käsittelyyn ensi vuonna ennen lopullista läpimenoa. Jatkan sitkeää lobbausta ATK jakomallin puolesta.

Ympäristön kannalta ei ole juurikaan merkitystä kumpi malli menee läpi. Ero on ainoastaan siinä, miten tulevat päästöoikeudet jakautuvat lentoyhtiöiden kesken. ATK malli olisi tasapuolisempi sekä myönteisempi syrjäisten jäsenmaiden lentoyhtiöille.

 

Terveisiä täysistuntosalista. Iltaa pukkaa. Aloitimme juuri lentoliikenteen päästökauppaa käsittelevän keskustelun. Oma puheenvuoroni on näillä näkymin kello 23.00 tienoilla.

Äänestämme Lentoliikenteen päästökaupasta huomenna. Pistän äänestystuloksen blogiin heti kun äänestykset päättyvät.

taykkari

Iltaistunnoissa ei ole väenpaljoudesta pulaa…

Viikko on kaikenkaikkiaan ihan mielenkiintoinen, joskaan ei maata järisyttävä. Huomenna Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy pitää puheen täysistunnossamme. Odotan puhetta mielenkiinnolla. Sarkozy on aina täynnä yllätyksiä…

Viikon aikana käymme myös läpi komission ensi vuoden työohjelman. Äänestämme myös maaperän suojeludirektiivistä ja päätöslauselmasta, jossa käsitellään EU:n ja Venäjän suhteita.

Näistä siis enemmän myöhemmin. Nyt pitää valmistella puheenvuoroa…

 

 

Takana on erinomaisen tiivis meppikiertuepäivä. Laskeuduin Turun kentälle vähän keskiyön jälkeen.

Tarkoituksena oli vetäistä aamulenkki Aurajoen varrella, mutta tihkusade ei paljon innostanut. Päädyin hotellin juoksumatolle, josta ihailin Turun torin heräämistä.

Päivän ensimmäisenä ohjelmanumerona oli kaksi Turun radion (Yle) haastattelua. Ensimmäisessä puhuimme ruoasta. Toisessa enemmän EU:sta.

Haastattelujen jälkeen oli vuorossa viiden lukion (Etelä-Tapiola, Kupittaa, Lovisa Gymnasium, Mäkelänrinne ja Ålands Lyceum) Euromittakilpailun semifinaali.

 

Euromittakilpailun urheat osallistujat.

Hieno tilaisuus. Oppilaat osasivat hommansa. En kerro kuka voitti, koska ohjelma kuullaan Turun radiossa huomenna.

Radiosta suuntasimme J-P Nurvalan kanssa Naantaliin, jossa alustin ravitsemusammattilaisten tilaisuudessa viime vuonna hyväksytystä asetuksesta, jossa käsitellään terveys- ja ravitsemusväittämiä. Ammattilaisten porukka. Piti oikein opiskella vanhoja papereita niin, että muistin, mistä tuolloin päätimme.

Sen jälkeen luennoin Naantalin lukiossa. Oli kyllä mahtava tilaisuus, vaikka itse sanon. Omasta osuudestani en tiedä, mutta oppilaat olivat fantastisia. Alusta saakka oli sellainen hytinä, että nyt mennään eikä meinata. Koulu sijaitsee kauniilla paikalla, meren rannassa.

Naantalin lukion opiskelijaporukka.

Naantalista suuntasimme taas takaisin Turkuun, jossa osallistuin Henrik Laxin ja Hannu Takkulan kanssa Eurooppalaisen Suomen järjestämään keskustelutilaisuuteen. Paikkana Verkahovi. Yleisönä ja keskustelukumppaneina varttuneempaa väkeä.

Kaikenkaikkiaan loistava meppikiertuepäivä. Nyt takaisin Brysseliin, ja huomenna koko perheen voimin Tukholmaan viettämään parhaan kaverin synttäreitä.

Tänään piti kirjoittaa tapaamisesta Koillis-Helsingin lukion oppilaiden kanssa.

Piti kirjoittaa lentoliikenteen päästökaupan tilanteesta.

Piti kirjoittaa tapaamisesti Olavi Ala-Nissilän kanssa.

Piti kirjoittaa luennoosta Liettualaisille opiskelijoille.

Piti kirjoittaa saksan radion haastattelusta.

Piti kirjoittaa EK:n työlounaasta.

Piti kirjoittaa Lisbon Council-järjestön panelikeskustelusta.

Piti kirjoittaa ryhmäkokouksesta, jossa puhuin tavarapaketista.

Piti kirjoittaa neuvoston ja komission kanssa käydyistä neuvotteluista, joissa puimme tavarapakettia.

Piti kirjoittaa, että väsyttää.

Piti. Niinpä. Mutta kun ei vaan voi. Olo on tyhjä.

Tuusula, koeta jaksaa.

 

 

Tämän ja ensi viikon kuuma peruna täällä Euroopan parlamentissa on lentoliikenteen päästökauppa. Seuraavassa lyhyt tilannekatsaus siitä, missä mennään.

Ensi viikolla äänestämme siis lentoliikenteen sisällyttämisestä EU:n päästökauppadirektiiviin. Parlamentilla on tässä päätöksessä jälleen kerran yhtä paljon päätösvaltaa kuin ministerineuvostolla, eli jäsenmailla.

Menossa on ensimmäinen lukeminen, joten lopullinen direktiivi valmistuu vasta ensi vuoden puolella. Jäsenmaat ovat vielä pattitilanteessa, joten parlamentti esittää kantansa ensin. Sen jälkeen lähdetään toiseen lukemiseen, eli tiukkoihin neuvotteluihin parlamentin ja jäsenmaiden välillä.

Euroopan parlamentti ei ole dinosaurusten hautausmaa, vaikka kyseinen museo onkin meidän päärakennuksen nurkilla…

Parlamentissa päävastuu kuuluu ympäristövaliokunnalle, jonka mietinnön on laatinut Peter Liese (hän kuuluu meidän EPP-ED ryhmäämme). Lausunnon olemme saaneet kolmesta valiokunnasta: liikenne, talous ja teollisuus.

Ensi viikolla pöydällä on kuusi keskeistä kysymystä. Alla nämä kuusi kysymystä, eri tahojen kannat ja mahdolliset kompromissit.

1. Milloin lentoliikenteen päästökauppa astuu voimaan?

a. Komission ehdotus – 2011 EU:n sisäisille lennoille ja 2012 EU:sta lähteville tai EU:iin laskeutuville lennoille.

b. Ympäristövaliokunnan kanta – 2010.

c. Euroopan lentoliikenneala – 2012.

d. Allekirjoittaneen näkemys – 2011.

e. Mahdollinen kompromissi – 2011.

2. Mikä katto asetetaan lentoliikenteen päästöille?

a. Komission ehdotus – 100% vertailukauden päästöistä.

b. Ympäristövaliokunnan kanta – 75% vertailukauden päästöistä.

c. Euroopan lentoliikenneala – 110% vertailukauden päästöistä.

d. Allekirjoittaneen näkemys – 95% vertailukauden päästöistä.

e. Mahdollinen kompromissi – 95% verailukauden päästöistä.

3. Mitä vuosia käytetään vertailukohteena?

a. Komission ehdotus – 2004-2006.

b. Ympäristövaliokunnan kanta – 2004-2006.

c. Euroopan lentoliikenneala – 2007-2009.

d. Allekirjoittaneen näkemys – 2005-2007.

e. Mahdollinen kompromissi – 2005-2007.

4. Millä keinoilla päästöoikeudet allokoidaan lentoyhtiöille?

a. Komission ehdotus – joku tietty pieni osa (laskukaavan mukaan noin 3%) huutokaupalla.

b. Ympäristövaliokunnan kanta – 50% huutokaupalla.

c. Euroopan lentoliikenneala – mahdollisimman matala huutokauppaosa.

d. Allekirjoittaneen näkemys – 25%.

e. Mahdollinen kompromissi – 25%.

5. Millä tavalla allokoidaan ne osat, joita ei jaeta huutokaupalla?

a. Komission ehdotus – sen mukaan, miten paljon lentoyhtiö on tosiasiallisesti kuljettanut tavaraa tai ihmisiä.

b. Ympäristövaliokunnan kanta – sen mukaan, miten paljon lentoyhtiö on tosiasiallisesti kuljettanut tavaraa tai ihmisiä.

c. Euroopan lentoliikenneala – ei kantaa.

d. Allekirjoittaneen näkemys – sen mukaan mikä on koneen maksimikapasiteetti.

e. Mahdollinen kompromissi – sen mukaan mikä on koneen maksimikapasiteetti.

6. Millä tavalla huutokaupan tuloja käytetään?

a. Komission ehdotus – ilmastotutkimukseen.

b. Ympäristövaliokunnan kanta – rahoittamaan projekteja, joilla vältetään kasvihuonepäästöjä EU:ssa ja kehitysmaissa.

c. Euroopan lentoliikenneala – lentoteollisuuden tutkimiseen.

d. Allekirjoittaneen näkemys – puhtaamman lentoliikenteen kehittämiseen.

e. Mahdollinen kompromissi – lentoliikenne ja muut ympäristöystävällisiin matkustusmuotohin.

Tässä siis keskeisimmät kiistankappaleet. Kyseessä on erittäin mielenkiintoinen ja todellakin ainutlaatuinen juttu maailmassa. Missään muualla ei olla toistaiseksi luotu vastaavaa järjestelmää lentoliikenteelle.

Kyseessä on siis direktiivi, jolla on pitkälle meneviä vaikutuksia lentoliikenteeseen Euroopassa, ja myös maailmanlaajuistesti.

Kuulisin mielelläni arvon blogikommentaattoreiden näkemyksiä.