Hyvää Eurooppa-päivää. Tänään vauhti näytti tältä:

5.45. Poikkeuksellisen aikainen herätys. Olin lupautunut Ylen radiohaastatteluun. Piti olla parlamentin studioilla kello 7.00. Perheen aamutoimet jäi tällä kertaa väliin.

6.30. Aamujuna Brysseliin on normaalia tyhjempi. Saa rauhassa selailla Financial Timesia ja International Herald Tribunea. Kummassakaan ei ollut juttua eilisestä tulevaisuuskeskustelusta. Ehkä huomenna.

7.00. Odottelen radiostudion ulkopuolella. Ketään ei ole paikalla. Huolestuttaa. Ohjelma alkaa kohta.

7.08. Radioteknikko ilmestyy paikalle.

7.15. ”Aamun aikainen” alkaa. Helsingin studiossa ovat Satu Hassi ja Reino Paasilinna. Toimittaja Petri Kejonen on laatinut erinomaisen kysymyspatteriston. Hän esittää väitteitä – esimerkiksi ”EU kielteisyys johtuu siitä, että EU on etäinen byrokratiajärkäle”. Me vastaamme väitteisiin. Formaatti toimii. Erinomainen idea.

7.45. Toimistolla. Käyn läpi sähköpostin ja kotimaan median. Tarja Halosen näkemys perustuslain ratifioinnista näyttää puhuttavan. Muutama rohkaiseva palaute eilisestä Bettina S.-ohjelmasta. Positiivinen palaute voittaa kahvin.

8.30. Viimeistelemme Teron kanssa tulkkausraportin. Lähetämme sen kommenteille. Kielet ovat aina herkkä asia.

9.00. Parlamentaarinen foorumi jatkuu. Ryhmien raportöörit esittävät omat yhteenvetonsa. Teen muistiinpanoja. Saan eniten irti Jari Koskisen ja Lord Grenfellin yhteenvedoista. Koskinen käsittelee oikeus- ja sisäasioita. Grenfell käsittelee unionin rahoitusta.

10.00. Keskustelu alkaa. Puheenvuoropyyntöjä on 50. Jokaiselle on annettu 3 minuuttia. Meidän ryhmä saa 10 puheenvuoroa – joukossa Jari Vilén ja allekirjoittanut. Ihan hyvä prosenttiluku kokoomukselle ja Suomelle.

10.15. Paavo Lipponen pitää puheenvuoron. Ehdottaa, että samanlainen parlamenttien välinen kokous järjestetään Suomen puheenjohtajuuskauden aikana 4-5.12. Salissa taputetaan.

10.45. Saliin tuodaan tieto, että Viron parlamentti on juuri ratifioinut perustuslain. Taputuksia.

12.00. Allekirjoittanut örisee. Sanon, että perustuslaki elää. Sanon ei ydin-Euroopalle ja ehdotan, että nyt siirryttäisiin reflektiovaiheesta analyysiin. Puheenvuroni jälkeen salissa on enemmän lasittuneita kuin liikuttuneita katseita…

12.30. Työlounas alkaa. Istun samassa pöydässä mm. entisen kreikkalaisen komissaarin kanssa. Seurueessa on myös meppejä ja italialaisia kansanedustajia sekä KD-lehden toimittaja Samuli Rissanen. Keskustelemme mm. Pangaloksesta, Kreikan legendaarisesta Eurooppa-ministeristä, joka johti puhetta Suomen jäsenyysneuvottelujen loppumetreillä. Eli samainen ministeri, joka karjaisi Esa Härmälälle, että ”sit down!”.


Parlamentaarisen foorumin työlounas

13.45. Nappaan lounaskahvin parin tutun toimittajan kanssa. Aina yhtä mukavaa. Oppii paljon uutta. Taitava toimittaja on usein paremmin perillä asioista kuin esimerkiksi meppi. Näin tälläkin kerralla.


Outi Ojala lounaskeskustelussa.


Suomalaispöydässä mm. Jari Vilén ja Paavo Lipponen.

14.10. Parlamentaarinen foorumi jatkuu. Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel ja komission puheenjohtaja José Manuel Barroso alustavat. Molemmilla sama teesi. Tuumaustauko jatkuu, mutta se ei voi pysäyttää unionia. Juna kulkee. Tarvitaan konkreettisia ehdotuksia.

15.00. Keskustelu jatkuu. Budjetinvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Fazakas tulee moikkaamaan. Juttelemme tulkkausraportistani ja Strasbourgin tapauksesta. Molemmat etenevät.

15.15. Kollegani Ona Jukneviciene pitää tiukan puheenvuoron. Tivaa miksi jäsenmaita kohdellaan eri tavalla? Miksi itä-Eurooppalaiset eivät saa hakea töitä Itävallassa? Miksi Ukrainassa on helpompi perustaa palvelualan firma kuin Saksassa? Miksi muutamat euromaat rikkovat vakaussopimuksia, mutta Liettualta evätään eurojäsenyys, koska sen inflaatio on liian korkea? Miksi Venäjän ja Saksan välisestä kaasuputkesta sovittiin salassa? Ovatko uudet maat ylipäätään tervetulleita Euroopan unioniin? Ona sai taputukset. Schüssel ja Barroso yrittivät vastata kieli keskellä suuta.

15.20. Odottelen omaa puheenvuoroni. Tuskin saan sitä, vaikka minut on merkitty yhdeksi ryhmämme kolmesta puhujasta. Aika käy vähiin. Jos saisin puhua niin toistaisin teesini siirtymisestä reflektiovaiheesta analyysiin. Lisäisin, että Eurooppa-päivä pitää brändätä uudestaan. Ehdottaisin, että Euroviisut ja mestareiden liigan finaali järjestettäisiin Eurooppa-päivänä.

15.40. Saan puheenvuoron. En tiedä oliko puhemies Borrellin tarkoitus antaa minulle puheenvuoro. Hän yritti saada edeltävää puhujaa lopettamaan ja totesi moneen otteeseen, että ”Senior Stop”. No sitten vieruskaverit sanoivat, että hän pyytää ”Senior Stubbia” puhumaan. Borrel äntää usein nimeni vähän hassusti, eli hän sanoo ”Stapp”. Niinpä ponnahdin pystyyn. Sain salin nauramaan. Myös ehdotukseni Euroviisuista ja Mestareiden liigasta taisivat hymyilyttää. Vahvistan istunnon jälkeen, että Borrell tarkoitti ”Stappia”, eli puhuin oikeaan aikaan.

15.50. Khol ja Borrel pitävät loppupuheenvuorot. Borrel toteaa, että nyt on siirryttävä reflektiosta seuraavaan vaiheeseen. Perustuslaki olisi vastaus moneen ongelmaan. Yhteistyö kansallisten parlamentaarikkojen ja meppien välillä toimii. Henki on hyvä.

16.00. Kokous päättyy. Jäikö käteen muutakuin ”hyvä fiilis”? Kyllä. Perustustuslakiprosessi jatkuu. Pallo siirtyy nyt Suomelle. Lipponen ja eduskunnan virkamiekunta ottaa kopin. Niissä käsissä seuraava kokous on ensimmäistä parempi.

16.30. Piti osallistua paneeliin unionin tulevaisuudesta. Vieressä Latvian ja Slovenian kiekkofanit seurasivat matsia niin kovaäänisesti, että paneeli peruuntui. Tottahan toki lätkän MM-kisat voittaa paneelin. Siis urheilu voittaa Eurooppa-päivän. Ymmärrän miksi.

17.00. Byroopalaveri Laurin, Helin ja Teron kanssa. Nyt olen taas kärryillä, missä maailmalla mennään. On aika kova viikko menossa.

18.00. Junassa Suzannen kanssa. Matkalla kotiin. Vihdoin voi ottaa iisisti.

18.30. Megarutistuksia. Emilie ja Oliver aina yhtä innoissaan kun tulemme kotiin.

19.00. Saan luvan vetää pikalenkin. 25 minuuttia myöhemmin olen karistanut työpölyt. On iltakylpyjen aika.

21.00. Lapset nukkuvat. Minun kokkivuoro. Yritän lisätä väriä ja makua pestopastaan. Valkosipuli ja mozzarella auttavat. Hyvä valkoviini ei ole pahitteeksi.

22.00. Istun kotona, työhuoneessa. Viimeiset silaukset blogiin. Aamu oli aurinkoinen. Nyt ulkona ukkostaa ja salamoi. Ehkä tässä on jotain symbolista.

22.05. Suomi pelaa tasan Tsekin kanssa. Alkulohdon voitto on kotona. Se siitä Eurooppa-päivästä. 

 

Tällä viikolla EU:n perustuslain ympärillä tapahtuu paljon.
 
Tänään Brysselissä alkoi kansallisten parlamentaarikkojen ja meppien yhteiskokous EU:n tulevaisuudesta.
 
Huomenna, Eurooppa-päivänä, Virosta tulee viidestoista jäsenmaa, joka on ratifioinut perustuslain. Keskiviikkona komissio julkaisee visionsa unionin tulevaisuudesta.
 
Torstaina Saksan liittokansleri, Angela Merkel, pitää kuuleman mukaan puheen unionin tulevaisuudesta. Perjantaina Suomen eduskunta hyväksynee perustuslain ratifiointia puoltavan mietinnön.
 
Parlamenttien välinen kokous alkoi parilla juhlapuheella. Niiden jälkeen hajaannuimme työryhmiin. Osallistuin työryhmään, jossa käsiteltiin EU:n ulkopolitiikkaa ja rajoja. Muissa ryhmissä käsitellään mm. terrorismin vastaista taistelua, EU:n rahoitusjärjestelmää ja globalisaatiota.
 
Keskustelu työryhmässämme aaltoili laidasta laitaan. Välillä keskityttiin asiaan, välillä mentiin sen vierestä. Kuuleman mukaan paras keskustelu käytiin rahoitustyöryhmässä.
 
Tulevaisuusfoorumin logo.
 
Omassa puheenvuorossani nostin esille kolme pointtia:
 
1. Perustuslaki antaa paljon vastauksia unionin ulkopoliittisiin ongelmin. Sen myötä unioni saisi yhteisen puolustuksen, turvatakeet, presidentin, ulkominsterin, diplomaattikunnan ja oikeushenkilöllisyyden.
 
2. Laajentuminen on EU:n onnistuneinta ulkopolitiikkaa. Mieleen ei tule yhtään laajentumista, josta olisi ollut enemmän haittaa kun hyötyä. Ei olisi pahitteeksi jos poliittisilla päättäjillä olisi hiukan enemmän selkärankaa seistä päätöstensä takana, eli tässä tapauksessa puolustaa laajentumisia.
 
3. EU:n rajat on jo määritelty sopimuksissa: jokainen eurooppalainen maa, joka täyttää kriteerit, voi liittyä unioniin. Samalla unionin pitää olla valmis ottamaan uusia jäseniä. EU:n rajat perustuvat arvoihin ja maantieteeseen.
 
Kaikein kaikkiaan jäi kuva, että laajentumisella oli enemmän kavereita kuin vastustajia. Tämäntyyppisten kokousten parasta antia on, että tapaa parlamentaarikkoja kaikista EU-maista, myös niistä, jotka kolkuttelevat jäsenyysovia.
 
Juuri nyt näyttää siltä, että Suomi järjestää samantyyppisen kokouksen 4-5.12. Tässä muodossa jatketaan vielä huomenna.

 

 Kokouksen alkuhässäkkää.

 

Jari Vilén ja Elmar Brok johtajvat puhetta EU:n rajoista.

Lauantaina kaikki EU-instituutiot avasivat ovensa yleisölle. Erinomainen perinne. Pitäisi harrastaa useammin. Alla muutama kuva.

Muuten viikonloppu meni rauhallisesti. Avattiin grillikausi ja tehtiin puutarhatöitä. Brysseliinkin on tullut kesä, joskaan ei yhtä lämmin kuin Suomeen.

Edessä on tiukka viikko. Huomenna ja ylihuomenna pohdiskellaan EU:n tulevaisuutta kansallisten parlamentaarikkojen kanssa. Komissiolta on tulossa oma visiopaperi keskiviikkona. Kuuleman mukaan Angela Merkel pitää myös linjapuheen ensi viikolla.


Neuvoston päärakennus Justus Lipsius.

 


Neuvoston ovet avoinna.

 


Suljetuista suljetuin, neuvoston kokoushuone avoinna. Yksi kokoushuoneista kantaa Antti Satulin nimeä.

 


Komission päärakennus Berlaymont.

 


Komissio avoimin ovin.

 


Rock soi, aurinko paistaa ja instituutiot avoinna.

 


Euroopan Parlamentti

 


Parlamentti avoimin ovin.

Pari tiukkaa päivää takanapäin. Viikonloppu tulee kreivin aikaan.
 
Koneessa matkalla Helsingistä Brysseliin. Matkaseurana Jari ja Janina Vilén. Aina yhtä mukava rupatella.
 
Jari tapasi eilen Elmar Brokin. Oli ollut hyvä tapaaminen. Valmistelivat maanantain ja tiistain Eurooppa-foorumia. Jari ja Elmar johtavat yhdessä puhetta työryhmässä, jossa käsitellään EU:n rajoja.
 
Tänään aamu alkoi Kulosaaren ruotsinkielisessä lukiossa ja Suomalais-Venäläisessä koulussa. Molemmat keikat olivat loistavia. Oppilaat tykittivät jälleen kerran erinomaisilla kysymyksillä. Opettajat olivat syystäkin oppilaistaan ylpeitä.
 
Olin myös lounaspuhujana Maneesin Rotaryille. Erinomainen tuokio tämäkin.
 
Luentokeikkojen jälkeen tapasin Eurooppa-ministeri Paula Lehtomäen. Juttelimme puheenjohtajuuskauden haasteista.
 
Paulahan melkein muuttaa Euroopan parlamenttiin puheenjohtajuuskauden ajaksi. Kaikki merkit viittaavat siihen, että hän hoitaa homman hienosti. Paulasta pidetään EP:ssä.
 
Tapasin myös Erkki Tuomiojan. Kävimme kahdestaan läpi puheenjohtajuuskautta ja varsinkin Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokuntaa, jossa Eki vierailee ainakin pariin otteeseen kuusikuukautisen aikana. Palaveri oli erittäin hyvä.
 
Emme ole Ekin kanssa kaikesta samaa mieltä, mutta olemme aina voineet keskustella asioista vapaasti ja hyvässä hengessä. Niin tänäänkin. Puheenjohtajuus on Suomelle tärkeä juttu. Sitä tuetaan täysillä.
 
Eilen illalla osallistuin Tuomiojan ja EP:n ulkoasiainvaliokunnan illalliselle. Koska positiivinen palaute on ehtyvä luonnonvara, niin voinen todeta, että Tuomioja oli vakuuttava. Mepit olivat tyytyväisiä ulkoministerin vastauksiin, eikä syyttä.
 
Olen vahvasti sitä mieltä, että Matti Vanhanen, Erkki Tuomioja ja Paula Lehtomäki ovat Suomen puheenjohtjuuskauden lukko. Virkamiehet hoitavat hommansa yhtä hyvin kuin vuonna 1999. Jos pääministerin, ulkoministerin ja Eurooppa-ministerin ”troikka” toimii, niin Suomen puheenjohtajuuskausi tulee olemaan menestys. En nä mitään syytä sille, etteikö se toimisi.

Huomaa, että Suomen puheenjohtajuuskausi lähestyy. Aamuisella lennolla Helsinkiin oli tusinan verran muiden maiden meppejä. Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta matkusti tapaamaan puheenjohtajamaan päättäjiä.
 
Helsinki näytti parhaat puolensa. Aurinko paistoi ja lämpötila pyöri 20 asteen kieppeillä. Mepit saivat hyvän ensivaikutelman. Tuli mieleen vanha hilseshampoon mainos: ”Head&Shoulders, because you never get a second chance to make a first impression”.
 
Meppejä oli Saksasta, Virosta, Ranskasta, Liettuasta, Sloveniasta, Belgiasta ja Britanniasta. Mukana oli mm. Slovenian entinen pääministeri Alojz Peterle, Viron entinen ulkoministeri Toomas Ilves ja Tuupovaaran lahja suomalais-ranskalaiselle yhteistyölle, Ari Vatanen.
 
Tänään parlamentin ulkoasiainvaliokunta tapasi Liisa Jaakonsaaren, Paavo Lipposen ja Erkki Tuomiojan. Valiokuntamme puheenjohtaja Elmar Brok ja varapuheenjohtaja Toomas Ilves tapasivat myös Tarja Halosen.
 
Keskusteluissa käytiin läpi Suomen puheenjohtajuuskauden agendaa. Esille nousivat mm. Venäjä, Valko-Venäjä, perustuslaki, transatlanttiset suhteet, pohjoinen ulottuvuus, Itämeri-strategia, energia ja avoimuus.
 
Kaikesta näkee, että Suomi on valmistautunut puheenjohtajuuteen hyvin. Jopa katutyöt hoidetaan ennen puheenjohtajuuden alkua. Särmää.
 
Illalla kävin vielä Bettina S.-ohjelman nauhoituksissa. Hulvatonta menoa. Kutsu taisi tulla ikäänkuin Eurooppa-päivän kunniaksi. Ohjelma näytetään 8.5.

Piti kirjoittaa Eurobarometrista. Jää toiseen kertaan. Päivän kaksi pääjuttua olivat perustuslaki ja Strasbourg.
 
Ensi viikon maanantaina ja tiistaina Brysselissä pohditaan EU:n ja sen perustuslain tulevaisuutta. Pohtijoina meppejä ja kansallisten parlamenttien edustajia. Suomalaisista mepeistä paikalla olemme Esko Seppänen ja allekirjoittanut. Eduskunnasta ovat tulossa mm. Paavo Lipponen ja Jari Vilén.
 
Tänään viilasimme europarlamentaarikkojen valmistelukokouksessa tavoitteitamme konferenssiin. Tärkeintä olisi saada positiivinen ja yksituumainen viesti. Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten itkut on nyt itketty. On aika mennä eteenpäin, sillä Nizzan sopimuksen pohjalta EU ei voi kauaa toimia. Europarlamentti ja kansalliset parlamentit on tarkoitus saada puhaltamaan yhteen hiileen.
 
Konferenssin aiheena ei ole perustuslain artiklojen viilaaminen, vaan Euroopan tulevaisuus neljän aihealueen kautta:
 
1. Eurooppa maailmassa ja Euroopan rajat.
2. Globalisaatio ja eurooppalainen sosiaalinen ja taloudellinen malli.
3. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue.
4. Unionin tulevaisuuden rahoitusmahdollisuudet.
 
Pohjapapereihin ja konferenssin johtopäätöksiin voi tutustua netissäkin.
 
Toivottavasti ensi viikon konferenssi saa jatkoa Helsingissä. Ensi viikkoisesta tapaamisesta tulee vasta tunnustelua, loppuvuonna voisimme jo päästä pohtimaan tarkemmin perustuslain kohtaloa. Suomi on kaavailemassa vastaavan tilaisuuden järjestämistä.
 

Budjetinvalvontavaliokunnassa palattiin Strasbourg-keskusteluun. Tänään piti vain päättää menettelytavasta jatkon suhteen ja työryhmän perustamisesta. Helpommin sanottu kuin tehty. Ensin piti päättää ryhmän toimivaltuuksista, työkielistä, kokousaikataulusta, työskentelytavoista ja tavoitteista. Ei ihan helppoa, kun ranskalaiset pitivät koko työryhmän perustamista laittomana.

Puhuin ensimmäisenä. Puheenvuorossani esitin menettelytavaksi seuraavaa:

1. Budjetinvalvontavaliokunnan pitää olla kokonaisuudessaan vastuussa asian käsittelystä.

2. Nyt on keskityttävä itse asiaan, ei parlamentin sijaintikysymykseen. Sitä voidaan käsitellä myöhemmin.

3. On saatava tarkat faktat. Tällä hetkellä keskustelu pohjautuu lehtitietoihin, ei asianosaisten toimittamiin faktoihin. Tästä syystä Strasbourgin pormestari ja Euroopan parlamentin hallinto on kutsuttava valiokunnan kuultavaksi. Tämän lisäksi olisi kuultava Hollantilaista eläkerahaston edustajaa, joka omistaa pari parlamentti rakennusta Strasbourgissa.

4. Perustetaan työryhmä, joka valmistelee asiaa valiokunnalle. Työryhmä on epävirallinen ja mahdollisimman avoin. Ensimmäisen kokouksen on oltava mahdollisimman pian.

5. Työryhmä raportoi valiokunnalle jatkuvasti ja pitää sen ajan tasalla.

Taisin esittää itsestäänselvyyksiä, koska näin loppujen lopuksi päätettiinkin.

Ensin suoritetaan tutkinta ja kuuleminen parlamentin sisällä, sen jälkeen tarkastellaan Strasbourgin kaupungin roolia. Euroopan parlamentilta, Strasbourgin kaupungilta ja hollantilaiselta eläkerahastolta pyydetään kaikilta selvitykset tilanteesta.

Esillä on nyt kolme kysymystä:

1. Onko toiminta ollut laillista?

2. Onko Strasbourgin toiminta ollut ystävällistä parlamenttia kohtaan!

3. Onko toimintatapa ollut fiksu?

Ensimmäisen kysymyksen selvittää OLAF. Toiseen ja kolmanteen tiedämme jo vastauksen: ei.

PS. Sain hauskan linkin tänään Nicolas-veljeltäni. Huipparibiisi löytyy tästä linkistä: www.huippukokous.org/go.jsp?id=144045bc080

PPS. Illalla korkattiin kesä. Söimme puutarhassa. Miksi ruoka maistuu aina paremmalta ulkoilmassa? Ehkä silläkin tavalla tuli selvittyä paremmin intissä.

 

Tänään oli taas sellainen päivä, että kaikkialle piti ehtiä, mutta mihinkään ei oikein kerennyt.

Aamulla sain viimeisteltyä huomisen IS-kolumnin. Kävimme myös Laurin, Helin ja Teron kanssa läpi viikon tärkeimpiä asioita.

Loppuviikosta Euroopan parlamentin ulkoasiainvalionta muuten vierailee Suomessa. Olen mukana osassa ohjelmaa. Tapaamme muun muassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan, puhemies Lipposen, pääministeri Vanhasen, ulkoministeri Tuomiojan, puolustusministeri Kääriäisen ja Eurooppa-ministeri Lehtomäen. Erinomaista toimintaa tulevalta puheenjohtajamaalta.


Ahtisaari tänään ulkosuhdevaliokunnassa. Hänen oikealla puolella Kai Sauer, kollegani UM:n ajoilta.

Iltapäivällä sahasin eri valiokunnissa. Ulkoasianvaliokunnassa kuuntelin Martti Ahtisaaren selvitystä Kosovon tilanteesta. Taas sai suomalaisena olla rinta rottingilla. Ahtisaari on erittäin arvostettu kansainvälisissä piireissä.

Komissaari Margot Wallström oli kuultavana erustuslakivaliokunnassa. Ei mitään mullistavaa. Joskus jää kuva, että perustuslakivaliokunta jyllää jotenkin paikallaan. Ehkä valiokunta on aikansa vanki.

Kevät kukkii Brysselissä…  

Huomenna julkaistaan Eurobarometri. Se ei tule olemaan mairitteleva EU:n ystäville. Pistän oman analyysini nettipäiväkirjaan huomenna.

…vihdoin.

Finland has many fun traditions. One of them takes place around the first of May. It is basically our carneval – a way to welcome spring time. We call it ”Vappu”.

On the 30th of April people hit the streets. The next day it is time for ”hearring breakfast” and more traditional family lunches.

If you want a piece of the action you might want to go to Grand Place in Brussels on April 30 next year. You will see an whole bunch of happy Finns in white hats. The hat has got nothing to do with sailing – you actually get one when you matriculate from high-school.

Below you will find some pictures from the weekend festivities. 


The inside of the hat shows you that five hats graduated from a Finnish speaking school, one from a French school and one from a Swedish school.


With friends in Waterloo.


Manneken Pisin gets his hat too. 


Interested spectators.

 
La Chaloupe d’Or was also taken over by the Finnish contingent.

Brysselissä on hauska suomalainen vappuperinne. Joka vuosi sadat suomalaiset valtaavat Brysselin keskustorin, Grand Placen. Kuudelta lakitetaan Manneken Pis.


Ylioppilaslakkeja suomalaisesta, ruotsalaisesta ja ranskalaisesta lukioista.

Lakituksen jälkeen keskustorin ravintolat täyttyvät suomalaisista. Olemme usein olleet juhlistamassa lakitusta. Tänän vuonna vietimme kuitenkin vappua kavereiden luona Waterloossa.


Vappuseurue vasemmalta Soile ja Lauri Kivinen, Tuula Kruth, Marja Aspelund, allekirjoittanut, Heli Lehtonen ja Henri Satuli.

Alla muutama kuva keskustasta, Tero Luoman kameralla nähtynä.


Manneken Pisin lakitus. 


Suomalaisia valkolakkeja.

 
Grand Placen La Chaloupe d’Or suomalaisten miehittämänä.

Illalla pitäisi vielä jaksaa vääntää keskiviikon Ilta-Sanomat kolumni. Taidan kirjoittaa Strasbourgista.