Sushi-baarissa Kööpenhaminan lentokentällä. Odottelen koneen lähtöä. Edessä viikonloopu. Takana hektinen täysistuntoviikko.
 
Tänään luennoin Kööpenhaminassa Euroopan parlamentin järjestämässä tilaisuudessa. Olin päässyt hyvään seuraan. Seminaaria johti professori Lykke Friis, vanha tutkijakaveri, Tanskan Esko Antola.
 
Alustajina olivat José Manuel Barroso, pääministeri Anders Fogh Rasmussen, komissaari Margot Wallström, Hollanin liberaalipuolueen puheenjohtaja Lousewies van der Laan, Financial Timesin Quentin Peel, Tanskan EU-valiokunnan puheenjohtaja Elisabeth Arnold ja allekirjoittanut.
 
Yleisöä oli noin 200, koko Tanskan EU-kerma. Tapasin monta vanhaa tuttua diplomaateista toimittajiin. Kaikin puolin hyvä keikka. Tällä kertaa tuntui siltä, että alustukseni sai hyvän vastaanoton.
 
Minulle oli annettu aiheeksi ”A Finnish/EP roadmap out of the constitutional confusion”. Heitin pöytään neljä pointtia:
 
1. Perustuslaki ei ole missään nimessä kuollut. Sitä ja sen tarjoamia ratkaisuja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Enemmin tai myöhemmin ne astuvat voimaan.
 
2. Esitin viisivaiheista tiekarttaa: reflektio (2005), analyysi (2006), ehdotus (2007), neuvottelu (2008) ja ratifiointi (2009). Reflektiovaiheesta on nyt siirryttävä analyysiin. Mikä on hinta sille, että meillä ei ole perustuslaki? Ranskan vaalien jälkeen tarvitaan konkreettisia ehdotuksia etenemistavasta. Sen jälkeen neuvotellaan todennäköisesti muutoksista ja lopuksi uusi sopimus tulisi ratifioida vuoden 2009 aikana.
 
3. Väitin, että pöydällä kuusi vaihtoehtoa (liputin d-vaihtoehdon puolesta):
(a) status quo, eli sopimus sellaisenaan;
(b) julistus, jolla rauhoitellaan ranskalaisia ja hollantilaisia;
(c) minisopimus, eli hyväksytään ensimmäinen ja toinen osa, mutta unohdetaan kolmas;
(d) neuvotellaan kolmas osa uudestaan, mutta ei kosketa ensimmäiseen tai toiseen osaan;
(e) julistetaan sopimus kuolleeksi;
(f) poimitaan osia, jotka voidaan saattaa voimaan ilman sopimusta (esimerkiksi avoimuus, läheisyysperiaate tai ulkosuhdepalvelu.
 
4. Lopuksi veikkailin mitä seuraavien kuukausien aikana tapahtuu. Kesäkuussa päätetään, että mietintäjakso jatkuu. Puheenjohtajamaa Itävalta valmistelee toimeksiannot Suomelle ja Saksalle (seuraavat puheenjohtajamaat). Pohditaan konkreettisia toimenpiteitä, joita voidaan tehdä ilman sopimusmuutoksia. Valmistellaan Messinan julistusta unionin tulevaisuudesta ja muuten vain odotellaan Ranskan vaaleja.
 
Lopuksi totesin vielä, että perustuslakiprosessi on kaikkea muuta kuin kuollut. Se jatkuu. Toivoin, että syyttelypeli loppuisi. Parlementti syyttää jäsenmaita. Jäsenmaat syyttää komissiota ja komissio syyttää parlamenttia. Kaikkien on otettava vastuunsa.
 
Viimeisenä sinettinä toivoin vielä, että Ruotsi ja Tanska ratifioisivat perustuslain mahdollimman pian.
 
Se siitä semmasta ja nyt viettämään historiallista viikonloppua, jona Suomi voittaa Euroviisut ja jääkiekon maailmanmestaruuden. Hyvä me!

Ruuhkassa matkalla Strasbourgista Brysseliin. Liikenne ei liiku minnekään.

Aika raju viikko takanapäin. Väsyttää. Perheen jälleennäkeminen pitää hereillä.

Matkalla poikkesimme Luxemburgissa. Kävin pitämässä alustuksen Sauli Niinistön porukalle, joka koostui suomalaisesta yritysjohdosta.


Saksan television haastattelussa.

Äänestysten jälkeen annoin haastattelun Saksan telkkarille (ARD) Euroopan parlamentin sijaintipaikasta. Haastattelu tehtiin ensin englanniksi ja sitten saksaksi. Saapa nähdä julkaisevatko saksankielistä osiota ollenkaan. Kyseinen kieli kun tuntui vähän takkuavan tällä kertaa…

Huomiseksi pitää hankkia jostain lisävirtaa. Agendalla on puhe Kööpenhaminassa. Aiheena EU:n tulevaisuus. Samassa seminaarissa alustavat Tanskan pääministeri Rasmussen ja komission puheenjohtaja Barroso. Pääsee ainakin itseään parempaan seuraan.

PS. Nyt kotona. Suomi on juuri voittanut Valko-Venäjän lätkässä ja Eurooviisukarsinnat ovat menossa. Veikkaus: Suomen puheenjohtajuus alkaa sillä, että voitamme kultaa jääkiekon MM-kisoissa ja Lordi voittaa Euroviisut. Viimeksihän puheenjohtajuus alkoi sillä, että Martti Ahtisaari neuvotteli rauhan Länsi-Balkanille. Näin toivottavasti tälläkin kertaa…

Päivä alkoi vodkalla (siis kokouksella vodkadirektiivistä), jatkui Euroopan tulevaisuudella, lobbaripalavereilla, BBC-haastattelulla, A-studiolla ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolustamisella. Kohta kiirehdin katsomaan mestareiden liigan finaalia. Todellista mepin arkea…

Tänään vietettiin parlamentissa IDAHOa eli kansainvälistä homofobian vastaista päivää. Merkkipäiväksi on valittu juuri 17. toukokuuta, koska tasan 15 vuotta sitten homoseksuaalisuus poistui WHO:n mielenterveyshäiriöiden listalta. Paljon on saatu aikaan pienessä ajassa. Mutta paljon on vielä tehtävää.

Päivän päätapahtuma oli GLBT-intergroupin järjestämä seminaari otsikolla ”Vihalle loppu”. Seminaarin päätavoitteena oli lisätä tietoisuutta homofobiasta, poistaa seksuaalivähemmistöjä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja ja tehdä kansainvälinen homofobian vastainen päivä tunnetuksi.

Meikkaus ennen BBC:n ohjelmaa. Aiheena Strasbourg.

Ennen seminaaria osallistuin lehdistötilaisuuteen yhdessä seksuaalitasa-arvoverkoston muun puheenjohtajiston, IDAHO-päivän perustajan ja LIBE-valiokunnan puheenjohtajan kanssa. Lehdistön joukossa oli toki myös asiaan vähemmän avarakatseisesti suhtautuvia.

Seminaari onnistui yli odotusten. Paikalla oli väkeä ainakin 150 henkeä ja keskustelu oli vilkasta. Ja mikä tärkeintä: tunnelmasta puuttui takakireys. Aihe on vakava, mutta se ei tarkoita, ettei siitä voisi keskustella huumorin kera.

Mahdanko tässä sanoa jotain kummallista?

Parlamentin puheenjohtaja Borrell lausui alkusanat alleviivaten parlamentin vastuuta näyttää asiassa esimerkkiä ja tuomita kaikenlainen syrjintä kaikilla elämänä osa-alueilla. Jokaisella EU:n kansalaisella on yhtäläiset oikeudet – asia on ehdoton.

Myös LIBE-valiokunnan puheenjohtaja, Itävallan puheenjohtajuuskauden edustaja ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen komissaari pitivät vakuuttavat puheenvuorot.

Oma tehtäväni oli lausua seminaarin loppusanat. Kehuin parlamenttia ja patistelin jäsenmaita ja komissiota. Tammikuussa kaikkien poliittisten ryhmien tukemana parlamentissa hyväksytty homofobian vastainen resoluutio on upea saavutus.

Nyt jatkamme komission painostusta: horisontaalinen syrjinnänvastainen laki on luvattu ja siitä on pidettävä kiinni. Ihmisoikeusasioista vastaava komissaari Frattini on luvannut ottaa askeleita eteenpäin. Seuraavaksi komissio työstää nykyistä tilannetta kartoittavan vihreän kirjan.

Yleensä ei naurata, että ollaan Strasbourgissa.

PS. Ruotsalainen meppi, Cecilia Malmström, kirjoittaa kauniisti Suomesta. Tsekkaa http://www.gp.se/gp/jsp/Crosslink.jsp?d=114&a=274470.

Tänään mentiin taas niin kuin tiistaisin Strasbourgissa mennään:

Pressiaamiainen, puhe täysistunnossa, ylimääräinen valiokuntakokous, äänestykset, Abbasin puhe, lisää äänestyksiä, punttisali, sänkkärilounas, delegaatiokokous, valiokuntien valmistelukokouksia, Puolan TV:n haastattelu, seksuaalivähemmistöryhmän valmistelukokous ja ryhmäkokous.

Onneksi Heli, Lauri ja Tero hoitivat kaiken välissä niitä oikeita töitä…Ei näitä hommia yksin saisi ikinä hoidettua.

Päivän kaksi pääjuttua olivat komission Bulgarian ja Romanian jäsenyyden edistyminen ja terveysväittämät. Laajentumiskomissaari Olli Rehnin teesi oli selvä: kyseiset maat voivat liittyä vuonna 2007, mikäli ne hoitavat hommansa. Raportissa nostetaan esille erityisesti kaksi asiaa: oikeuslaitoksen uudistaminen ja korruption vastainen taistelu.

Veto on fiksu. Komissio heittää pallon jäsenmaille. Useat maat pelaavat nimittäin kaksilla korteilla: Bulgarialle ja Romanialle sanotaan, että ”tottakai tuemme teidän jäsenyyttä vuonna 2007”. Komissiolle sanotaan, että ”vetäkää ’pliis’ mahdollisimman tiukkaa linjaa”. Rehnin viesti on siis selkeä: molempien osapuolten pitää ottaa vastuunsa.

Päivän toinen iso juttu olivat terveysväittämät. Tein aiheesta lausunnon sisämarkkinavaliokunnalle ensimmäisellä käsittelykierroksella. Mistä olikaan kyse?

Terveysväittämäsetus on taas yksi hyvä esimerkki todellisesta kompromissista. Parlamentin päätös joutui neuvostossa kovakouraiseen käsittelyyn, lähes kaikki komission alkuperäisessä ehdotuksessa olevat kohdat ravintosisältöprofiilista lupamenettelyyn otettiin toistamiseen sisään asetukseen.

Pitkän väännön jälkeen parlamentti ja neuvosto pääsivät sopimukseen. Asetus määrittelee selvät yhteiset eurooppalaiset säännöt, miten väitteitä ”vähärasvainen”, ”kolesterolia alentava”, ”runsaskuituinen”, jne. saa käyttää.

Tämä kompromissi meni kirkkaasti läpi äänestyksessä -onneksi. Benecolin ja muiden funktionaalisten ja innovatiivisten tuotteiden markkinoillepääsyn edestä kaatui muureja.

Vaikka hyväksytty versio on vesitetty – se on selkeä askel kohti aidosti yhteisiä sisämarkkinoita. Yksi paremman lainsäädännön periaate on lainsäädäntökoneiston tehokkuus. Tämän asetuksen kohdalla tuo periaate ei valitettavasti ainakaan toteutunut.

PS. Päivän hauskin maili tuli yhdeltä kaverilta. Jos kaipaat itsetunnon kohotusta, niin klikkaa www.matti.meikalainen.youaremighty.com. Eli korvaa ”matti.meikalainen” omalla nimelläsi.

Päivä alkoi kello 6.00. Piti viedä auto tarkastukseen Waterloohon. Kello on nyt 24.00. Paikallista aikaa.
 

Kuva perjantailta: laatikot matkalla Strasbourgiin.
 
Siinä välissä on viety lapsia kouluun, ajettu Strasbourgiin, käyty lenkillä, istuttu ryhmäkokouksessa, pidetty kaksi puheenvuoroa täysistunnossa ja puitu parlamentin vuokrasoppaa yhdessä Strasbourgin pormestarin kanssa.
 

Strasbourgiin saapuminen ei innoittanut iloisia ilmeitä…
 

…tunnelman piristämiseksi räppäsimme ruotsalaismeppi Christofer Fjellnerin kanssa Petteriä.
 
Mehut eivät riitä pitkään tarinaan. Huomiseen blogiin pistän tarkan tilannekatsauksen Strasbourgin tapauksesta.
 

Strasbourgin pormestari Fabienne Keller valiokunnan piinapenkissä.
 
Muitakin jänniä aiheita pakkautuu tälle viikolle, ei vähintään komission raportti Bulgarian ja Romanian jäsenyystilanteesta.

HHyvää äitienpäivää!

Viimeisimmästä kirjavinkistäni on vierähtänyt muutama kuukausi. Seuraavassa muutama kursorinen vinkki viime viikkojen saldosta. Suurin osa kirjoista on ahmittu lentokoneessa ja junassa.

Puolivallaton puolue (2006), Tuomo Yli-Huttula (Otava). Kirja käsittelee Kokoomuksen lähihistoriaa Sauli Niinistön puheenjohtajuudesta tähän päivään. Se on hyvin kirjoitettu ja mukaansa tempaava. Eri henkilöiden kautta kumpuava tarina on mieluisaa luettavaa myös niille, jotka eivät seuraa politiikkaa päivittäin. Itselleni aukesi monta mielenkiintoista näkökulmaa Kokoomuksesta. Suosittelen.

Historian roolipeli – pistoja menneeseen ja tulevaan (2006), Risto E.J. Penttilä (Otava). Penttilää parhaimmillaan. Napakkaa tekstiä. Kirja käy läpi Suomen historian käännekohtia (varsinkin 1809, 1917, 1945 ja 1995) ja analysioi suomalaisten vaikuttajien tapaa reagoida maamme kansainvälisen aseman muutoksiin. Kaikissa muutoksissa on ollut sama kavaa: ensin vastustetaan, sitten sopeudutaan uuteen tilanteeseen ikään kuin koskaan ei muuta olisi haluttukaan ja lopuksi ajaudutaan mahdollisimman lähelle vallan ydintä. Käyköhän Nato-jäsenyydellemme samoin? Tämä kirja on ”must”.

Puhevalta – kuinka kuulijat vakuutetaan (2006), Juhana Torkki (Otava). Tämä kirja kannattaa lukea, jos haluaa oppia pitämään puheita tai on muuten vain kiinnostunut suomalaisen puhetaidon rappeutumisesta. Torkki osuu naulan kantaan argumentaatiossaan. Antiikin historian esimerkit sovellettuna tähän päivään tekevät kirjasta vakuuttavan. Koko kirja on kuin hyvä puhe – se pitää hereillä ja herättää ajatuksia. Suosittelen.

Ahne sukupolvi – suurten ikäluokkien perintö (2006), Osku Pajamäki (Ajatus kirjat). Pajamäelle pitää nostaa hattua, koska hän sai aikaan hyvän keskustelun. Tällaista lisää! Kirjalta odotin paljon, mutta valitettavasti petyin. Se on huonosti viimeistelty ja pomppiva. Argumentaatio toimii ajoittain, mutta välillä ajatus tuntuu katkeavan. Jäi jotenkin mariseva kuva – kaikki on kaikkien muiden paitsi Pajamäen ja meidän sukupolvemme syytä. Jos marisuttaa, niin kannattaa marista uskottavammin.

Brändövägen 8 Brändö tel. 35, etc. (2006), Henrik Tikkanen (Söderströms). Kirjaan on koottu kolme Tikkasen klassikkoa, edellämainitun lisäksi Bävervägen 11 Hertonäs ja Mariegatan 26 Kronohagen. Kirja on loistava trilogia suomenruotsalaisen porvariston sodanjälkeisestä elämästä. Fasadit tippuvat – teksti ei varmaan kaikkia aikoinaan miellyttänyt (se julkaistiin alunperin 1970-luvun puolivälissä). Tikkasen proosa on saumatonta ja ruotsinkieli selkeää. Samassa sarjassa julkaistaan myöhemmin Georgsgatan ja Henriksgatan. Suosittelen myös niille, jotka lukevat harvemmin ruotsinkielistä kirjallisuutta.

Guide pratique de la photo – portraits et personnages (2002), Robert Caputo (National Geographic). Olen valokuvaajana todellinen amatööri. En uskalla edes kutsua itseäni alan harrastelijaksi. Hankin ensimmäisen kunnon kameran vasta vuonna 2000. Bloggaamisen myötä aloin kiinnittää enemmän huomioita yksityiskohtiin. Välillä jokunen kuva ihan onnistuukin. Sain kyseisen kirjan Suzannelta synttärilahjaksi (oletan, että se olemassa myös suomeksi). Jos blogikuvien laatu on mielestäsi parantunut, niin suosittelen kirjan hankkimista.

Paluulennolla Brysseliin. Myönnän, olen valkkarityyppiä. Koneessa tarjotaan aina pikkupullo. En väitä vastaan, se maistuu.

Päivän lehdet on luettu. Keskipenkillä on kasa: Iltalehti, Ilta-Sanomat, Hesari, Aamulehti, Husis, Turun Sanomat, Kauppalehti, Talous Sanomat, Financial Times ja International Herald Tribune. Olen lehtirohmu. Vapauttavaa.

Huomaan, että juttujen ohessa seuraan ”taiteellista vaikutelmaa”, eli valokuvia. Kuvat ovat osa kokonaisuutta. Ihailen valokuvaajien ammattitaitoa. Osaisinpa samalla tavalla.

Kuva sanoo enemmän kuin tuhat sanaa. Katso vaikka Markus Jokelan kuva Hesarin A3-sivulta tai Hans Paulin kuva Hufvudstadsbladetin 6-sivulta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Päivä meni ok. Aamulla pyörin eduskunnassa erinäisissä kokouksissa. Tapasin muun muassa Juhana Torkin, joka julkaisi äskettäin kirjan suomalaisen puhekulttuurin rappeutumisesta. Loistava teos! Suosittelen.

Osallistuin myös Euroopan parlamentin tiedotustoimiston paneliin Wanhalla ylioppilastalolla. Meitä meppejä oli viisi: Satu Hassi, Anneli Jäätteenmäki, Riitta Myller, Esko Seppänen ja allekirjoittanut.

Tällä kertaa tilaisuus ei mielestäni ollut erityisen hyvä. Syy ei ollut järjestäjien. Mielestäni me emme vain päässeet hyvään vauhtiin keskustelussa. Tilaisuus tuntui jotenkin jäykältä, ja se ei johtunut yleisöstä. Itse olin tönkkö.

Sain kuitenkin lisävirtaa iltapäivällä ruotsinkielisen Norssin luennolla. Aivan mahtava porukka. Ulkona paistaa aurinko ja silti oppilaat vaivautuvat kuuntelemaan isohampaista europarlamentaarikkoa. Kysymykset olivat rautaa.

Ennen paluulentoa tapasin Tuomo Yli-Huttulan, joka julkaisi äskettäin kirjan Kokoomuksesta. Loistava kirja sekin. Kannattaa hankkia. Itse opin siitä paljon. Kirja viehättää myös niitä, joita päivänpolitiikka ei välttämättä kiinnosta. Hyvä tarina.

Viikonlopusta on tulossa rauhallinen. Tapaillaan kavereita ja touhutaan kotona. Vain yksi stressinaihe: kesällä alkava keittiöremppa kaipaa päätöksiä. Apuva!

PS. Unohdin eilen mainita, että tapasin valtiotieteilijöiden porukan (SVOL) eilen. Mahtava porukka.

Istun koneessa matkalla Helsinkiin. Huomenna on erinäisiä tapaamisia, meppitilaisuus Wanhalla ja luento ruotsinkielisessä Norssissa.
 
 
Tänään tuntui harvinaisen pahalta lähteä meppikiertueelle. En ehtinyt hakea lapsia koulusta. Ehdin vain käväistä kotona. Emilie nukkui. Hänellä oli kuumetta. Oliver auttoi pakkaamisessa. Kun hän tajusi, että olin lähdössä, niin pääsi itku. Yritin lohdutella. Ei auttanut kumpaakaan.
 
 
Päivä oli lyhyt, mutta vauhdikas. Aamulla tein jutun Euroopan parlamentin radiolle IDAHO:sta, eli kansainvälisestä homofobian vastaisesta päivästä, joka järjestetään ensi viikon keskiviikkona. Nauhoitin myös videotervehdyksen Saksassa järjestettävään seminaariin, jossa käsitellään seksuaalivähemmistöjen asemaa.
 
 
Päivän painopiste oli nk. Strasbourg-jupakassa. Sain faktapaketin parlamentin hallinnolta. Se sisältää asiakirjoja Strasbourgin kaupungin ja Euroopan parlamentin vuokra- ja ostosopimuksista. Kävin läpi asiakirjoja yhdessä ryhmämme neuvonantajan ja avustajani Tero Luoman kanssa. Juristin koulutuksesta ei olisi ollut haittaa…
 
 
Keskipäivän tienoilla pidettiin budjetinvalvontavaliokunnan yhteyteen perustetun työryhmän kokous. Kolmen tunnin ajan saimme lisäinfoa parlamentin hallinnolta. Kysymyksiä riitti. Vastauksiakin saimme tyydyttävästi.
 
 
Näyttää siltä, että Strasbourg ei ole pelannut reilua peliä. Toisaalta Euroopan parlamentin hallinto näyttää olleen aika sinisilmäinen. Katsotaan miten käy.
 
 
Seuraava työryhmän kokous pidetään Strasbourgissa maananataina. Sen jälkeen budjetinvalvontavaliokunta kuulee Strasbourgin pormestaria. Kokous alkaa maanantaina kello 21.00. Keskiviikkona pormestari tarjoaa mepeille perinteisen parsaillallisen. Tunnelma on varmaan aika lämmin…

Päivä oli jälleen täynnä Strasbourgia. Aamulla olin Center for Parliamentary Reformin järjestämässä Oneseat.eu-kampanjan julkistamistilaisuudessa. Kampanjan tavoitteena on kerätä yli miljoona allekirjoittajaa Euroopan parlamentin yhden istuntopaikan puolesta.  


Oneseat.eu- kampanjan lanseeuraus: Vasemmalta Chris Heaton-Harris, Piia-Noora Kauppi, Alexander Alvaro, Cecilia Malmström ja Anders Ekberg.

Kampanja toimii osoitteessa www.oneseat.eu. Sivuilta löytyy myös faktapaketti Strasbourgissa kulkemisen kustannuksista. Toivon, että mahdollisimman moni tämänkin blogin lukijoista käy allekirjoittamassa vetoomuksen. Myös kavereille saa vinkata.


Kampanjan pressitilaisuudessa.

Päätimme suomalaismeppien kanssa laatia yhteisen lehdistötiedotteen kampanjan puolesta. Enemmistö suomalaismepeistä lähti mukaan. Mukana olivat Satu Hassi, Piia-Noora Kauppi, Eija-Riitta Korhola, Henrik Lax, Lasse Lehtinen, Riitta Myller, Reino Paasilinna ja allekirjoittanut. Oli myös niitä suomalaismeppejä, jotka ovat samoilla linjoilla, mutta eivät syystä tai toisesta voineet olla mukana vetoomuksessa. Olen varma, että kaikki suomalaiset mepit vastustavat rekkarallia.

Haastoimme suomalaiset mukaan Strasbourg-talkoisiin. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni suomalainen allekirjoittamaan vetoomuksen. Jännä seurata, koska miljoona täyttyy.


CNN Worldin Report-haastattelu.

Olin myös CNN World Reportin haastattelussa. Asia koski Euroopan tulevaisuutta. Ohjelma tulee ulos viikon päästä lauantaina.

Today we launched a campaign for a single seat for the European Parliament. The aim is to get one million signatures to support the initiative.

It would be great if you could help us out and sign the petition. Just click here www.oneseat.eu.


At the launch: Chris Heaton-Harris, Piia-Noora Kauppi, Alexander Alvaro, Cecilia Malmström and Anders Ekberg.


At the launch with my colleague Frédérique Ries.