Tarmokkaasti on tehtävä sellaista uudistustyötä, joka kohottaa vähäväkisiä kansankerroksia.”

Jo monet suomalaiset sukupolvet ovat saaneet aikansa parhaan mahdollisen koulutuksen. Se on tärkein asia, joka meidän on pystyttävä mahdollistamaan tulevaisuuden kunnassa.

Viime vuosina koulutukseenkin on kohdistettu leikkauksia. En ole siitä ylpeä. Jokainen koulutuksesta leikattu euro on hukattu euro. Mutta on myös niin, että ellemme saa julkista taloutta tasapainoon, erinomainen koulutusjärjestelmämmekin on vaarassa murentua.

Kunnilla on uudistusten jälkeenkin vastuullaan tärkein pääomamme: lasten ja nuorten osaaminen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka. Uuden sivistysfokuksen pitää näkyä ja kuulua myös kuntien budjeteissa. Meidän on huolehdittava, että normin- ja byrokratianpurku etenevät ja resursseja ohjautuu osaamisen vahvistamiseen

Tulevaisuuden kunta – sivistyskunta – on myös oiva tilaisuus kirkastaa kokoomuslaista sivistysajattelua. Se on kuin paluu juurille, paluu kokoomuslaisuuden ytimeen. Ajatus siitä, että tulevaisuuden kunnassa sivistys on kaiken ytimessä, kuulostaa valtavan hienolta.

Kokoomuslaisen sivistyskunnan tärkeimpänä lähtökohtana on mahdollisuuksien tasa-arvo. Se tarkoittaa sellaista koulutuspolkua, jossa jokaisella on työllä ja ahkeruudella mahdollisuus päästä niin pitkälle kuin tahtoa on. Polkua, jossa on into oppia, osallistua ja kokea kulttuuria. Sivistyskunnassa vahvuudet valjastetaan vauhdittamaan kasvua ihmisenä, sillä jokainen meistä on hyvä jossakin.

Oppimisen polku alkaa lapsuudesta ja jatkuu elinikäisenä oppimisena kansanopiston eläkeläiskursseille asti. Sivistyskunnassa tunnustetaan, että mahdollisuuksien tasa-arvon puitteet luodaan jo varhaiskasvatuksessa. Pedagogista varhaiskasvatusta arvostetaan. Mahdollisuuksien tasa-arvon vahvistamiseksi korkeaa osaamista varhaiskasvatuksessa lisätään.

Oppimisen intoa ja uteliaisuutta korostetaan. Tulevaisuus ei saa olla tasapäistävä, sillä jokainen lapsi, nuori ja aikuinen on ainutlaatuinen – omine vahvuuksineen ja erityispiirteineen. Oppimisvaikeuksissa olevaa tuetaan, lahjakkuudet tunnistetaan. Tulevaisuuden koulutuspolku tukee jokaisen lapsen ja nuoren yksilöllistä kasvua ja kehitystä ihmisenä.

Sivistyskunta tarkoittaa sivistyksen määrittelemistä nykyaikaan. Niin paljon muuttuu niin nopeasti, että olisi helppo vain takertua entiseen. Ja juuri siksi, tässä ajassa vaikein tehtävämme on vanhan ja arvokkaan säilyttäminen, ja samalla entisten rakenteiden voimakas uudistaminen.

Ulkoa luvun aika on ohi, mutta se ei tarkoita, ettei oppimisen eteen pitäisi ponnistella. Jo nyt kaikki maailman tieto on vain käden mitan ulottuvilla. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa tarvitsemme laaja-alaisempia taitoja kuin ennen. Tulevaisuuden sivistyksen olennaiset osat ovat kriittinen ajattelu, monilukutaito, tiedon hankinta ja käsittely sekä vahvat sosiaaliset taidot. Tärkein taidoista on oppimaan oppimisen taito.

Talon peruskivi, tärkein säilytettävä asia, on korkeasti koulutetut opettajamme ja laaja pedagoginen vapaus. Me suomalaiset luotamme opettajiin. Tiedämme, että he osaavat hommansa. Suomalaiset opettajat ovat maailman parhaita ammattilaisia, joilla on vapaus tehdä työtään omia aivojaan käyttäen, omaa ammattitaitoaan hyödyntäen. Kokoomuksen tehtävä on huolehtia siitä, että sivistyskunnassa opettajan ammatti on arvostettu korkean osaamisen ja maailman parhaiden tulosten kautta.

Suomen tavoitteena on oltava koko osaamispotentiaalin hyödyntäminen. Sivistyksen pitää olla saavutettavissa. Siksi tärkein pohja sille luodaan lähellä. Tulevaisuuden sivistyskunnassa on kaikki edellytykset maailman osaavimman kansakunnan rakentamiselle.

Aate, johon tulevaisuuden sivistyskunta pohjaa, on peruja jo J.V. Snellmanin ajoilta. Snellman sanoi aina, että Suomen kansa voi saavuttaa kansakunnan roolin ainoastaan koulutuksella, ei voimalla. Me suomalaiset olemme saaneet tämän maan. Nykysukupolvilla on aina viestikapula vietävänä eteenpäin, sillä maailma on meiltä lainassa. Me kokoomuslaiset teemme siitä paremman sivistyksen kautta.

2 Comments
  1. Juhana Herttuala
    22.05.2016 08.49

    Kävisikö vapaakunta?

    Reply
  2. Vilho Partanen
    22.05.2016 16.20

    Väistämättömien säästötoimien edessä akateeminen maailma nousi takajaloilleen jopa etuajassa ja päästi ilmoille surkean älämölön. Tässä voinee soveltaa vanhaa ensiapuohjetta, minkä elvyttäjän on huomioitava onnettomuuspaikalla.

    Ne, jotka parkuvat pahiten, eivät ole suurimmassa hädässä vaan ne hiljaiset.

    Reply

Comment

required