Komissio julkaisi eilen strategiansa EU:n laajentumisesta. Pakettiin kuuluivat myös maakohtaiset lausunnot Turkista ja Balkanin maista. Suurin uutinen oli, että Makedoniasta (jota vastaan Mikael Forssell teki hattutempun) tuli hakijamaa.
Mitä muuta nämä raportit sitten sisältävät?
Laajentumisstrategiassa korostetaan, että on pidettävä kiinni jo tehdyistä sitoumuksista, mutta ottaa myös huomioon EU:n kyky ottaa vastaan uusia jäseniä. Tämä linja on vastaus yleiseen pelkoon, että laajentumisessa on edetty liian nopeasti. Veikkaan, että perustuslain hyväksymisestä tulee jossain vaiheessa ehto esimerkiksi Turkin jäsenyydelle. Eli ilman perustuslakia Turkkia ei voi ottaa jäseneksi.
Länsi-Balkanin osalta komissio korostaa, että ”alueen tulevaisuus on EU:n piirissä”. Hyvä. Laajentumiskeskustelussa onkin keskitytty liikaa Turkkiin. Länsi-Balkan pruukaa unohtua. Alue on edelleen epävakaa. EU-porkkana tuo vakautta.
Vakaus- ja assosiaatiosopimus on keskeinen virstanpylväs Länsi-Balkanin maiden tiellä jäsenyyteen. Tämän sopimuksen osalta Albania on päättämässä neuvottelut, Serbia ja Montenegro on juuri aloittanut ja Bosnia ja Herzegovina aloittanee neuvottelut vielä tänä vuonna. Kosovo, eli Martti Ahtisaaren temmellyskenttä, otetaan mukaan kaikkiin mahdollisiin alueellisiin tukiohjelmiin.
Kävin tänään salilla. Olo oli kuin Hannu Tihisellä, Anderlechtin jäävuorella.
Makedonian osalta komissio siis ehdottaa hakijamaa-statuksen myöntämistä, mutta ei vielä neuvottelujen aloittamista. Jäsenyyshakemus jätetettiin 22.3.2004. Raportti korostaa, että Makedonia on nopeasti kehittynyt vakaaksi, monietniseksi demokratiaksi. Poliittisten kriteerien täyttäminen onnistunee lähitulevaisuudessa. Ongelmia on vielä kilpailukyvyssä sekä oikeuslaitoksen ja poliisin toiminnassa. Korruptiota löytyy edelleen. Komissio arvioi edistymistä uudestaan vuoden 2006 lopussa.
Turkin ja Kroatian kohdalla jäsenyysneuvottelut ovat alkaneet. Niin sanottu lainsäädännön ”screening”, eli läpikäynti aloitettiin 20.10.2005. Kroatia saa tänä vuonna erilaisia jäsenyyttä edeltäviä tukia yhteensä 105 miljoonaa. Ensi vuonna 140 miljoonaa.
Komissio ehdottaa, että Turkki julistettaisiin niin sanotuksi ”markkinatalousmaaksi”. Turkki saa tänä vuonna tukia yhteensä 300 miljoonaa ja ensi vuonna 500 miljoonaa.
Tältä pohjalta siis laajentuminen etenee.
