Takana mukavan urheilullinen viikonloppu. Uintia, pyöräilyä ja cross-traineria. On nämä maratonharjoitukset ihmellisiä ilman juoksua…
Lupasin vastata muutamiin Maikkarille lähetettyyn katsojakysymykseen, joita emme ehtineet ohjelmassa käsitellä. Pahoittelen jos vastaukset ovat vähän lyhyen puoleisia.
1. Ninni kysyi Ollaankos EU:ssa ollaan tekemässä jotakin unionin lähentämiseksi kansalaisia kohtaan, ja jos niin mitä? Useat EU -kansalaiset kokevat edelleen unionin keskittyvän vain valtiotason ongelmiin, jotka jäsenet kokevat usein restriktio-ongelmiksi, ei kansalaisten elämää helpottaviksi ongelmiksi? Mitä uutta tällä saralla, kansalaisten etuja ja EU:n positiivisia kansalaissille käytännönläheisiä uudistuksia on viime aikoina saatu aikaan? Onko Kansalaisten Eurooppa jo unohtunut lähentymisapa?
Kyllä ja jatkuvasti. Koko EU:n perusajatushan on helpottaa meidän elämää. Esimerkiksi ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja rahan pitäisi ainakin teoriassa liikkua vapaasti. Käytäntö on sitten valitettavasti välillä vähän toinen, koska kansallisvaltiot ovat usein oikein kunnon vanhan ajan protektionisteja. Viimeaikojen projekteista mieleeni tulee verkkovierailujen (roaming) hinnanalennus, palveludirektiivi, kemikaaliasetus ja energiapaketti. Ne ovat kaikki omiaan helpottamaan meidän Eurooppalaisten elämää.
2. Anna-Maija Rintamäki kysyy: Mitä konkreettista olet saanut aikaiseksi europarlamentaarikon urallasi? Onko suomalaisilla politikoilla todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia euroopan parlamentissa? Sillä näyttää enemmänkin siltä, että parlamentissa isot jyräävät pienemmät. Esimerkiksi Suomen yritys vaikuttaa euroopan järkyttävän raakoihin hevoskuljetuksiin oli lähinnä säälittävä. Onko sekin asia käsitelty nyt vain olan kohautuksella, vai aiokooko Suomi nostaa asian uudelleen esiin. Onnea ja menestystä urallesi!
Kaikki konkreettiset aikaansaannokset liittyvät lainsäädäntöön, eli direktiiveihin ja asetuksiin, joihin olen muutoksia saanut tehtyä. Näistä mainittakoon esimerkiksi lentoliikenteen päästökauppa, palveludirektiivi ja vaikkapa oma-aloitemietintöni Itämeristrategiasta. Tästä viimeisimmästä on nyt tullut EU:lle uusi politiikka, josta komissio tekee vielä tämänvuoden aikana aloitteen. Olen usein kirjoittanut mepin vaikuttamismahdollisuuksista. Katso ystävällisesti esimerkiksi viime viikon merkintä ”Mepin duuni”. Kyllä suomalainen meppi vaikuttaa kunhan osaa hommansa.
3. Aamu-66 kysyi, että ”Jos sut näkee jossin niin uskaltaako tulla halaamaan ja antaan pusun?”
Taisinkin jo ohjelman aikana vastata, että kyllä vain. En ole sitä ujoa sorttia, mutta voitanemme pysyä poskisuudelmassa…
4. Kari Luotonen kysyi mistä johtuu, että Fortumin sijoittajille annetaan huomattavat summat osinkotuottoa ja samaan aikaan energia laskut nousevat jatkuvasti?
En ole mikään talousguru, mutta eiköhän osinkotuotot synny siitä, että firma, eli tässä tapauksessa Fortum pyörii hyvin ja on tuottoisa. Energian hinta nousee sitä vastoin, koska öljyn hinta on tällä hetkellä jo historiallisen korkealla.
Samuli Kaappola esitti tukun hyviä kysymyksiä: Miten EU:n komission tulisi vahvistaa ja kehittää yhteistyötä IASB:n kanssa tehostaakseen uusien tilinpäätösstandardien valmistelua Euro-alueelle? (IASB:n läpinäkyvyys toiminnassaan on ollut heikkoa sekä lopulliset standardiehdotukset eivät palvele loppukäyttäjää aina parhaalla mahdollisella tavalla). EU:n mahdollinen erkaantuminen IFRS-standardistosta tapahtuu, jos kaikkia standardiehdotuksia ei EU:ssa hyväksytä. Tämä on uhkana tulevaisuudessa globaaleille tilinpäätösstandardeille. Näkemyksiä ko. kehityksestä?
Kysymyksiisi parempi vastaaja olisi Piia-Noora Kauppi, joka on tällä alalla parlamentin ehdoton huippuasiantuntija. Piitulta saat kysymyksiisi vastauksen nopeammin ja tarkemmin suoraan, kuin jos minä toimin välikätenä. Piitun saa kiinni osoitteesta: piia-noora.kauppi@europarl.europa.eu.
5. Sain myös kysymyspatterin, joka kuului näin: Onko oikein että Suomen kansalaiset maksaa EU-jäsenyydestään noin viisi kertaa enemmän kuin saksalainen? Ja aiotaanko asialle tehdä jotain? Emme halua enää ”torjuntavoittoja” pelkkä voitto on meille parempi!
Väite ei pidä paikkansa. Saksa on EU:n suurin nettomaksaja. Saksalainen maksaa EU-jäsenyydestään monikerroin enemmän kuin suomalainen. Rikkaista maista Suomi on ylivoimaisesti pienin nettomaksaja. Ensimmäisen 11 jäsenyysvuoden aikana maksoimme nettoa vuosittain 31 euroa henkilöä kohti. Se on mielestäni aika kova voitto, ei ainakaan mikään torjuntavoitto.
6. Kysyttiin myös mitä järkeä on päättää EU:n laajuisesti sellaisista asioista, joista voitaisiin aivan hyvin päättää kansallisestikin?
Joka kerta, kun komissio tekee lakiehdotuksen, tehdään samalla analyysi, onko hyödyllistä päättää asiasta EU-laajuisesti. Näin pyritään varmistamaan se, että asioista, joista on tehokkainta päättää kansallisesti tai paikallisesti (kunnissa), päätös myös tällä tasolla tehdään.
7. Myös tätä kysyttiin: Suomalaisiin metsiin jää energiapuuta edelleen suunnaton määrä. Miten turvataan tunteita herättävässä ilmastomuutoskeskustelussa järki, ettei teollisuuden raaka-ainetta päädy kattiloihin (lakimuutos, kuka valvoo jne.)? Toisaalta ajatus peltojen biokäyttöön otosta kuulostaa erikoiselta, varsinkin kun maailamssa nähdään edelleen nälkää.
Uusiutuviin energialähteisiin haetaan ratkaisua tällä hetkellä: tavoitteet ovat ehdotustasolla ja niistä käydään keskustelua. Erilaisia ideoita lyödään pöytään. Varmaa on, ettei lopputulos tule olemaan sellainen, että siinä sivuutettaisiin kansakunnalle tärkeitä teollisuudenaloja.
8. Tiu kysyi miksi ihmeessä kierrät VAIN lukioita? Ammattikouluissakin olisi tiedonjanoisia nuoria.
Lukioiden ohella olen kiertänyt myös erinaäisissä opistoissa (myös ammattikouluissa), yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Helmikuun puolivälissä on esimerkiksi vuorossa Myyrmäen EVTEK. Ja kolmisen viikkoa sitten olin Kemi-Tornio-Rovaniemi kierroksella, jossa olin muun muassa amattaikouluvisiitillä.
9. Risto Marjomaa kysyi miksi Euroopan komissio antaa sellaisia päätöksiä, joita esim. Euroopan parlamentin suurimman ryhmän jäsenet välittömästi arvostelevat rajusti. Esim. kasvihuonepäästö- ja bionergiapaketti. Sehän on ”perseestä”. Kuuntelin eilen Eija-Riita Korholaa ja hänhän puhui täyttä totta. Eikö meppejä kuulla ollenkaan. Päättääkö EU:ssa kaikki asiat täysin jalat ilmassa oleva komissio. Se porukkahan pitää viedä ”saunan taakse”. Toinen täysin typerä päätös oli tämä postipäätös. Tämä järjestöhän (EU) on kamalampi kuin jo loppunut Neuvostoliitto.
Kasvihuonepäästö- ja bioenergiatavoitteista päättivät jäsenmaat, eivät komissio. Näiden jäsenmaiden tekemien päätösten mukaisesti komissio laati esitetyn lakialoitteen. Lakialoite tulee nyt meppien käsiteltäväksi, eli meppejä kyllä kuullaan. Nyt se taistelu vasta alkaa.
Postipäätös: Päätös postipalvelujen rakenteesta jättää edelleen päätösvallan Suomen hallitukselle. Näin ollen, jos hallitus päättää EU-direktiivin puitteissa luoda Suomeen sellaisen postimarkkinarakenteen, joka johtaa eri hintoihin eri alueilla, on tämä edelleen suomen kansallinen päätös.
EU:n ja Neuvostoliiton vertaaminen on sairasta. Neuvostoliitto tappoi ideologiansa nimissä konservatiivisesti arvioiden yli 20 miljoonaa ihmistä. EU on maailman toistaseksi onnistunein rauhanprojekti, jonka jäseniä ovat demokraattiset oikeusvaltiot. Se perustuu ihmis- ja perusoikeuksien kunniottamiseen ja jossa ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuu vapaasti.
10. Anna kysyi ensin onko Suomi ajautumassa ns. konkurssiin kun kaikki suuret yhtiöt, joissa valtio on osakkaana lähtevät ulkomaille? Mielestäni näitä yrityksiä valtio voisi reilummin tukea jotta pysyisivät suomessa ja toisivat euroja maahan. Tuovatko nämä yritykset suomeen tuloja ulkomailta käsin?
Suomi ei suinkaan ole ajautumassa konkurssiin. Maassamme on tällä hetkellä Länsi-Euroopan maista yksi alhaisimmista työttömyysprosenteista ja samalla yksi korkeimmista BKT:n kasvuluvuista! Ulkomailta yritykset tuovat osinkojen kautta rahaa niin kauan kun ne ovat suomalaisessa omistuksessa.
Hän jatkoi: Näin autoharrastaja perheenä mieltä askarruttaa että pystyykö EU vaikuttamaan suomen päätöksiin ajoneuvojen verotukseen ja katsastukseen liittyen. Monien maiden käytäntö on fiksumpi kuin täällä. Esim.olen kuullut, että ruotsissa yli 60 vuotta vanha auto katsastetaan vain kerran rekisteröitäessä, olisiko tämä suomessakin mahdollista?
EY tuomioistuin on käsitellyt monia suomen autoverotukseen liittyviä epäkohtia viime vuosien aikana ja prosessit ovat osittain edelleen käynnissä. Mielestäni Suomen valtio on alusta asti toiminut tässä kysymyksessä vastoin EU:n perusperiaatteita, eli väärin.
11. Sari Nummelin kysyi onko brasilialaisen naudan/häränlihan tuontikielto mielestäsi todellakin tehty kuluttajan suojelemiseksi, vaikka samanaikaisesti EU:n alueella kohdellaan teuraseläimiä epäinhimillisesti? Vai onko päätös tehty eurooppalaisen lihakarjankasvattajan etua ajatellen tai muista poliittisista syistä?
En ole perehtynyt tarkemmin asiaan, mutta uskoisin että päätökselle on olemassa hyvät perusteet, koska muuten tällaiset asiat tulevat WTO:n käsittelyyn.
12. Juha Konttinen ihmettelee miksi Suomen pitää toimia venäläisten rekkojen läpikulkumaana? Eikö EU voi auttaa parempien reittien rakentamisessa?
Venäläisten rekkojen läpikulku on itse asiassa hyvä juttu: läpikulut tuovat Suomeen rahaa ja työllisyyttä samalla, kun tavaraa kulkee maamme läpi. Rajojen rekkajonot ovat toki hyvin ongelmallisia, ja näiden suhteen apua voidaan hakea EU:nkin taholta. Ratkaisua tulee hakea tiiviissä yhteistyössä EU:n ja Venäjän viranomaisten kanssa. Olen sitä mieltä, että rekoilta pitäisi veloittaa läpikulkumaksu.
13. Eläinten ystävä ja Sini kysyvät näenkö realistisena mahdollisuuden saada muutosta raakojen eläinkuljetusten nykytapoihin Keski-Euroopassa? Esim lakia teuraseläinten teurastamisesta kotimaassa?Olemme nähneet ohjelmassa 45 min. kamalaa katseltavaa hevosten teuraskuljetuksista. Onko sinulla mahdollisuus vaikuttaa asiaan ja saattaa asia muiden maiden päättäjien tietoon?
Asiaan olen pyrkinyt vaikuttamaan tekemällä yhdessä Satu Hassin kanssa asiasta kirjallisen kysymyksen komissiolle. Syksyn aikan asiasta on komissiolle tehty myös muita kirjallisia kysymyksiä, joiden seurauksena komissio harkitsee parhaillaan mm. eläinten matkustusaikojen rajoittamista entisestään ja vaatimusta nykyistä suuremman kuljetustilan järjestämisestä. Nämä uudistukset ovat suunnitteilla vuodelle 2009. Ongelmallista ei välttämättä ole niinkään lainsäädännön puute, kuin lakien puutteellinen valvonta. Nykyisen lainsäädännön puitteissa asiasta säädetään jo pitkälle. EU laati pari vuotta takaperin uutta eläinten hyvinvointiin kuljetusten aikana liittyvää säännöstöä (Asetus EY N:o 1/2005). Asetus koskee eläinkuljettajia, kuljetusten järjestäjiä, keräyskeskusten, markkinapaikkojen ja teurastamojen henkilökuntaa, sekä kasvattajia. Hevoskuljetusten osalta asetus esim. velvoittaa käyttämään yksittäispilttuita.
Tässä kaikki tällä kertaa.
