Olen keskustellut viimeisten päivien aikana paljon Euroopan nykytilasta sekä tulevaisuudesta ja päätynyt niiden pohjalta kymmenen kohdan listaan. Tänä päivänä on kymmenen syytä olla euro-optimisti:

1. EKP:n viimeaikaiset toimet

2. Alankomaiden euromyönteiset vaalit

3. Saksan perustuslakituomioistuimen päätös

4. Pyrkimys luoda pankkiunioni

5. Barroson puhe unionin tilasta

6. Van Rompuyn EMU-raportti

7. Rahoituskehysneuvottelut

8. Irlannin paluu markkinoille

9. Rakenteelliset uudistukset monissa EU:n jäsenmaissa

10. Kohtuulliset talouden näkymät

Eurooppalaiset ovat saaneet kuulla paljon hyviä uutisia syyskuun aikana. Euroopan keskuspankin (EKP) päätös käyttää koko arsenaaliaan tilanteen vakauttamiseksi on laskenut Italian ja Espanjan valtionvelkakirjojen korkotasoa. Hollantilaiset äänestäjät tyrmäsivät vaaleissaan euro-populismin selkeästi ja antoivat vahvan mandaattinsa Eurooppa-myönteiselle hallitukselle.

Saksan perustuslakituomioistuin antoi vihreää valoa maan osallistumiselle Euroopan vakausmekanismiin (EVM) ja Euroopan komissio ehdotuksensa pankkiunionin pystyttämiseksi. Jälkimmäisen tehtävänä on siirtää vastuuta sinne minne se kuuluukin – veronmaksajilta pankeille.

Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ehdotti taas osuvasti, että kaikki eurooppalaiset puolueet asettaisivat ehdokkaansa Euroopan komission uudeksi puheenjohtajaksi tulevissa europarlamenttivaaleissa. Itse uskon, että sama logiikka voisi soveltua myös komissaareihin, jotka valitaan Europarlamentin jäsenten keskuudesta.

Van Rompuyn EMU-raportti osoittaa uudenlaista visiota ja johtajuutta taloudellisen ja poliittisen unionin syventämiseksi. Syksyn rahoitusneuvottelut ovat taas osaltaan viestineet tehostuneesta päätöksenteosta.

Kesän aikana Irlanti on hiljalleen palannut markkinoille kahden onnistuneen velkakirjamyynnin jälkeen. Portugalin jatkaa rakenteellisia uudistuksiaan ja onnistuessaan se voi hyvin seurata Irlannin esimerkkiä jo ensi vuonna. Arvostan itse paljon myös Espanjan vaikeita päätöksiä budjettitasapainon saavuttamiseksi ja taloudellisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Olemme saavuttamassa nykykriisissä taitekohdan, joka saattaa vihdoin kääntää sivun eurokriisin historiassa. Kriisin alkamisesta, eli vuodesta 2008 lähtien euro-alueen valtionvelan kasvu on saatu paremmin hallintaan kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Euroopan suunta on siis oikea, mutta töitä vahvemman Euroopan eteen on edelleen jatkettava määrätietoisesti. En väitä, että tämä tulee olemaan helppoa, mutta oikeilla toimilla tilanne on täysin mahdollista saada käännettyä parempaan. Eurotalkoiden keskellä on kuitenkin lupa olla euro-optimisti.