Pahoittelen blogiviivettä. Olin eilen Helsingissä hoitamassa lähinnä privaattiasioita. Tänään meillä on ollut täällä Brysselissä maanmainio vierasryhmä.
Sain juuri lapset nukkumaan. Rupattelu ja halailu sängyn laidalla on aina se päivän kaunein hetki. Ei sitä isä tai äiti siitä onnellisemmaksi muutu.
Lupasin kirjoittaa muutaman rivin Kosovon tilanteesta. Pienen taustatyöskentelyn ja muutaman puhelun jälkeen hahmottaisin tilanteen seuraavanlaiseksi:
Viikon kuluttua (7.9) järjestetään epävirallinen EU-ulkoministerikokous, nk. Gymnich, jossa keskustellaan Kosovosta.
Kosovo-Troikan (eli EU, USA, Venäjä) eurooppalainen edustaja Wolfgang Ishcinger kertoo tuolloin ulkoministereille tilanteen. Troikassa Yhdysvaltoja edustaa Wisner ja Venäjää Botsan-Kharchenko.
Osapuolten kannat eivät ole miksikään muuttuneet. Serbia puolustaa alueellista koskemattomuuttaan. Albaanit vaativat itsenäisyyttä Martti Ahtisaaren suunnitelmien mukaisesti. Molemmat ovat virallisesti torjuneet Kosovon mahdollisen jakamisen, jota on julkisessa keskusteluissa viime viikkoina väläytelty.
Kansainvälinen yhteisö, EU ja YK mukaanlukien, yrittävät parhaansa mukaan auttaa, mutta lopullinen vastuu on kuitenkin Serbialla ja Kosovolla. Tuo yllämainittu Troika raportoi YK:n pääsihteerille 10.12. Sen jälkeen asiaa käsitellään jälleen YK:n turvaneuvostossa, josta se vedettiin pois 19.7.
Venäjä on edelleen avainasemassa jos ratkaisua haetaan YK:ssa. Venäläiset haluavat pitkittää prosessia ja välttää, että neuvotteluille asetetaan takaraja. Serbia on samoilla linjoilla.
EU:n yhtenäisyys on tärkeä tässäkin kysymyksessä. Venäjä on käyttänyt EU:n epäyhtenäisyyttä hyväkseen. Juuri nyt vaikuttaa siltä, että Kosovon tunnustaminen EU:ssa ei ole mahdollista ilman statusratkaisua YK:ssa.
Näiden niin kutsuttujen statusneuvottelujen ohessa EU valmistelee kaikkien aikojen suurinta siviilikriisinhallintaoperaatiotaan nimenomaan Kosovoon. Operaation vahvuus tulee olemaan noin 1700 asiantuntijaa, siis siviilipoliiseja, ertyispoliiseja, juristeja, jne.
Suomella on ollut erittäin keskeinen asema Kosovoneuvotteluissa. Perussuunnitelman on laatinut Martti Ahtisaari (YK) ja EU:n linjaa on vetänyt Olli Rehn. Molemmat ovat rautaisia ammattilaisia, joita arvostetaan kansainvälisissä piireissä.
Jos ja kun Serbia liittyy Euroopan unionin jäseneksi, niin Kosovokysymys muuttuu meille kaikille EU-jäsenille entistä tärkeämmiksi. Rajat menettävät merkitystään, mutta uusia EU:n sisäisiä rajakonflikteja pitää välttää.
Itse en näe mitään muuta vaihtoehtoa kuin sen, minkä Ahtisaari on ehdottanut: eli Kosovo itsenäiseksi ja kansainvälinen yhteisö (lähinnä EU) valvomaan, että homma hoituu oikeusvaltion periaatteita kunnioittaen.
