Suomi on monien suurten muutosvoimien edessä. Eurooppa on kasvukriisissä. Väestömme ikääntyy. Työvoiman määrä vähenee. Julkisten palveluiden tarve kasvaa. Kilpailukykymme on heikentynyt. Elinkeinorakenteemme on murroksessa.

Näihin muutosvoimiin vastaaminen edellyttää Suomelta jämäköitä rakenteellisia uudistuksia. Rakenteita on kyettävä uudistamaan, jotta saamme Suomeen uusia työpaikkoja, parempia palveluita ja lisää hyvinvointia.

Monet meitä kohtaavista haasteista eivät ole syntyneet yhdessä yössä. Olemme vuosikausia tienneet, että väestön ikääntymisestä seuraa julkisen talouden kestävyysvaje. Olemme tienneet, että työuria on pidennettävä, että julkisten palveluiden tuottavuutta on parannettava ja että työmarkkinoita on uudistettava. Silti useamman hallituskauden ajan tarvittavat uudistukset ovat edenneet liian verkkaisesti.

Yksi syy tähän on se, että Suomen poliittinen järjestelmä on ollut rikki.

Ensinnäkin, puolueilla ei ole ollut yhtenäistä tilannekuvaa Suomen talouden haasteista. Useat hallitusohjelmat ovat perustuneet liian ruusuisille odotuksille Suomen talouden kehityksestä. On kuviteltu, että horisontissa siintävä kasvu peittää alleen Suomen rakenteelliset ongelmat.

Toiseksi, hallitukset eivät ole kyenneet tilannekuvan pohjalta asettamaan strategisia tavoitteita. Koko vaalikauden päätökset on yritetty sopia kerralla hallitusohjelmaneuvotteluissa. Maailman muuttuessa hallitusohjelmat ovat vanhentuneet yhä nopeammin. Hallitusohjelmat ovat venyneet yhä pidemmiksi. Strategisten tavoitteiden sijaan niissä on lyöty lukkoon joukko keinoja, jotka ovat olleet osittain ristiriidassa keskenään. Tutkimustiedon, asiantuntijavalmistelun ja virkakoneiston hyödyntäminen on jäänyt vaillinaiseksi.

Kolmanneksi, sovittujen uudistusten toimeenpano on jäänyt puolitiehen. Tärkeimpien hankkeiden läpiviemiseen ei ole käytetty riittävästi poliittista työtä ja voimavaroja.

Valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian valtion ohjausjärjestelmän kehittämistä selvittänyt yhteishanke (ns. OHRA-hanke) luovutti tänään loppuraporttinsa. Siinä ehdotetaan korjauksia Suomen poliittiseen järjestelmään.

Työryhmä ehdottaa uudenlaista toimintatapaa hallituspolitiikkaan. Hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittaisiin strategisesta hallitusohjelmasta, jossa nimettäisiin selkeästi hallituksen keskeiset politiikkatavoitteet. Näitä olisi kolmesta viiteen.

Hallitusohjelman pohjalta hallitus valmistelisi toimintasuunnitelman, joka annettaisiin eduskunnalle selontekona alkusyksystä. Tätä toimintasuunnitelmaa tarkistettaisiin vuosittaisiin kevätkaudella samaan aikaan julkisen talouden suunnitelman kanssa.

Toivon, että kaikki puolueet tutustuisivat huolellisesti loppuraportissa esitettyihin muutoksiin ja arvioisivat, voitaisiinko esitetyn mallin pohjalta edetä jo seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Seuraavan hallituksen ohjelman muoto ja toimeenpano on seuraavan hallituksen käsissä. Pidän itse esitettyä mallia askeleena oikeaan suuntaan. Valtion ohjausjärjestelmää kehittämällä voimme saada Suomeen uutta liikettä. Sitä Suomi nyt tarvitsee.

20 Comments
  1. asko järvinen
    09.01.2015 14.48

    Tere!
    Yritysverotus käytäntöön siten, että veroseuraamus tulee vasta sitten kun yrityksestä viedään pois varallisuutta. Niin kauvan kun se on oman oman pääoman ehtoisena yrityksen käytössä uusiin investointein ja korvausinvestointeihin niin veroperintää ei ole.

    Perintövero poistettava.

    Kuntalakiuudistus aloitettava uudelta pohjalta aivan samoin kuin soteuudistuskin, koska toimeen on tartuttu kuulematta kuntia ja asiantuntijoita vaan uholla on menty eteenpäin: kyllä me poliitikot osaamme…

    Reply
  2. Annikki Klaver
    09.01.2015 15.03

    Olen sinun kanssa aivan samaa mieltä, nyt se on tehtävä eikä kuuluisana (viidestoista päivänä) se OHRA -hanke on kyllä aika hyvä lääke että päästään taas elämän alkuun, ja sinä ALEX STUBB olet siihen oikea mies viemään sitä läpi sillä sinua Suomi tarvitsee myös olet osaava ja taitava kun sinun annetaan olla oma itsesi eikä mennä sinne turhiin ja typeriin kommentteihin mitä silloin tällöin näkyy. Olet mies paikallasi
    , meillä ei ole parempaa ja osaavampaa Pääministeriä kuin sinä olet !!!!

    Reply
  3. Osmo Räisänen
    09.01.2015 15.06

    Hyvä ja arvostettu pääministeri Alexander Stubb

    , Teidän arvovaltaisessa vetovastuusanne on valtionhallinnon tietoliikennejärjestelmän kehittäminen, ja se voi olla jo muissa hankkeissa sisältyneenä ohjelmiin, joten johtajien vastuulla on jakaa tietoa, tarkentaa tietoa, ja asettaa päämääriä uudelta pohjalta … … …

    Teidän vastuullanne on, ystävällisin terveisin Osmo Räisänen

    Reply
  4. Tommi Nieminen
    09.01.2015 15.38

    Rakenteiden uudistamisessa olisi lähdettävä sen seikan myöntämisestä että monet tahot menettävät niissä omia nykyisiä etujaan ovat ne sitten oikeutettuja tai eivät. Vastarinta olisi varmaankin laimeampaa kun voitaisiin osoittaa että menetettävät edut kompensoidaan jollain tapaa joka olisi etukäteen tiedossa. Näin toimien voinee olettaa että avoimuus asiassa helpottaisi kaikkien ymmärtämistä.

    Samoin olisi mietittävä yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden verokohtelun avaaminen ja muutos, verohelpotusten tulisi kohdistua vain yleishyödylliseen toimintaan ei kaikkeen toimintaan. Kunkin yhdistyksen siis tulisi osoittaa kuinka paljon käyttävät koulutukseen, kasvatukseen tai muuhun selkeästi yleishyödylliseen.

    Seuraavan hallituksen kokoamisessa olisi ensiarvoisen tärkeää myös keskinäinen luottamus ja sen näkyminen kansalle. Turhanpäiväiset julkiset irtiotot ja loanheitot on kitkettävä pois eikä niihin tule antaa aihetta. Keskinäinen kinastelu valtakunnan johtopaikoilla on paitsi noloa myös luottamusta heikentävää.

    Reply
  5. Marja Eskelin
    09.01.2015 15.52

    Liikaa säännöksiä, liikaa esteitä. Kukaan ei viitsi siinä viidakossa. Kansa nukkuu.
    Esim. lääkäreille väkisin tuotu E-resepti, pakollinen ainoana maana maailmassa. Vaikeuttaa potilaiden hoitoa , kallis vapaalle ammatinharjoittajalle,siis, että paperireseptiä ei saa kirjoittaa vaan pitäisi olla tietokone käytössä ja ostettuna ohjelma jne. Potilas siis menköön terveyskeskusjonoon reseptinsä kanssa. Tämä sotii ammattietiikkaa vastaan.
    Risikon ajama, miksi? Näitä asioita kyllä riittää kerrottavaksi. Veroja maksavia työntekijöitä pitäisi suosia. Toivon sinulle menestystä ja oikeudenmukaisuutta.

    Reply
  6. Eero Niskanen
    09.01.2015 15.59

    Hei,

    yritysten verottaminen muutettava Eestin malliin, jos aiotaan saada kasvua aikaan. Pienyritykset ovat liemessä, hankinnat ja laajentaminen on jäissä. Rahat menevät veroihin ja kassakriisi on arkipäivää. Nyt tarvitaan suuria vetoja.
    Alkoholivero alas ravintoloissa isolla kädellä ja alkossa hieman pienemmällä.
    Syntyisi paljon töitä nuorille.
    YEL-kertymää tulee saada käyttää asunto-osakkeiden hankkimisessa vakuutena.
    Sijoitus toimisi vanhuuden turvana.
    Jälkipantti eläkeyhtiölle. Vilkastuttaisi rakentamista läpi maan ja vuokratasot tippuisivat. Alv-tulos vastaavasti kasvaisivat kun kulutukseen jäisi enemmän rahaa. Kauppa piristyisi.
    Yli miljoona euroa tienaavien veroprosentiksi 10%. Saisimme paljon rikkaita suomalaisia takas kotiin kirjoille ja runsaasti rahaa valtion kassaan. Ei ne prosentit elätä vaan ne eurot.
    Yrittäjien tulee perheineen päästä samaan sosiaaliluokkaan työntekijöiden kanssa eli kaikki rajoitukset pois ja yrittäjyys kunniaan. Virkamiesten valtaa kontrolloitava ja yrittäjien kiusaaminen lopetettava. Eesti vie muuten ison palan yrittäjistä.
    Siinä aluksi tekemistä.

    Reply
    • Tarya Korhonen
      28.01.2015 20.59

      yrittäjyys kunniaan.? yrittäjyyttä ei tueta vaan vedetään alas jos joku vain uskaltaakin alkaa toteuttamaan itseään. tätä tuhoamista toteuttaa verohallinossa tuloksellisuutta janoava virkamiesporras! heidän keinot eivät aina ole edes päivänvalon kestäviä!

      Reply
  7. Leena Merisaari
    09.01.2015 16.44

    Hyvä. Vaikuttaa, että politiikanteossakin ymmärretään tehostamisen tarve. Toivottavasti myös tuottavuuden. Osaoptioita keräilevät sanailut, joissa isot ja pienet asiat nähdään samassa mittakaavassa, vaikuttaa enemmän kapean edun ajamiselta kuin valtakunnan tason politiikanteolta. Hallituksen pitää ymmärtää kaikissa oloissa vastuunsa koko maasta, sen toimijoista ja kansalaisista.
    Hallitusohjelmaneuvotteluissa keskusteltaviksi valikoituvat strategiset tavoitteet pitäisi puhua niin syvästi, avoimesti ja suoraan auki, että joka ikinen osallistuja ymmärtää neuvottelujen lopuksi tavoitteiden olevan todella kaikille yhteisiä. Henkisesti eheän hallitusohjelman pohjalta luotava vuositainen toimintasuunnitelma antaisi tarvittavan jouston lähiajan teoille, mutta antaisi tarvittaessa (kriisitilanteissa) jouston myös jo valittujen strategisten tavoitteiden tarkentamisille.
    Hallituksen päätösten vaikutuksia tulisi myös seurata. Eli arvioitava tavoitteiden toteutumisen asteita seuraavan hallitusohjelman lähtötiedoiksi ja lähtöarvoiksi. Siksikin, että peruspyörää ja kuinka sitä poljetaan, ei aleta suunnitella joka ikinen neljäs vuosi uudestaan. Uusihan rakentuu parhaimmillaan vanhan päälle tai pohjalta. Harvoin meillä on täysin puhdasta pöytää edessämme.
    Huono politiikantekotapa syö ylimääräistä energiaa paitsi poliitikoilta, etenkin kansalaisilta. Siksi, että kansalaisen usko omasta tulevaisuuden teosta latistuu sitä mukaa kun politiikot näyttävät askartelevan yksittäisissä ”eletään päivä kerrallaan” -tason asioissa. Viihdemediakaan ei saisi aina hakemaansa draamaa, jos politiikka alkaa tehdä itsensä suoraan kansalaiselle ymmärrettäväksi. Suoria vuorovaikutuskanavia kyllä löytyy.

    Reply
  8. Jari Lilja
    09.01.2015 17.12

    Perustilanne lienee selvä: Poliittinen järjestelmä ja puolueet ovat ihan avuttomia talouden edessä. Yksikään poliitikko ei ole esittänyt selvää suunnitelmaa. Kaikki ehdotukset koskevat jotain pientä yksityiskohtaista asiaa tai toimintamallia. Kokonaisuus tarvitsee luontaisen keinon uudistua. Lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta on kaikinpuolin tullut liian sitovaa ja seikkaperäistä, se estää lähes kaikki uudistushankkeet. Kun hallituksistakin nykyjärjestelmässä tulee laajapohjaisia ei ole odotettavissa mitään muutosta. Minusta pitäisi tehdä koko järjestelmää koskeva suurremontti.

    Reply
  9. Seppo-Juha Pietikäinen
    09.01.2015 17.40

    Selkeää puhetta pääministeriltä.

    Parlamentaarinen komitea (määräaika 31.01.2015) arvioi parhaillaan yhtenäisen valtioneuvoston rakenteita. Ehtiikö tämän vaalien jälkeisen hallituksen uudeksi organisoinniksi. Vai meneekö peräti vuoteen 2020 pakkkeille. Vahinko, jos menee.

    Komitean tehtävänä on pohtia valtioneuvoston uudistustarpeita ja keinoja hallituksen strategisen päätöksenteon toimintaedellytysten parantamiseksi.

    Uudistukset edellyttävät muutoksia lainsäädäntöön. Mikäli uudistukset edellyttävät perustuslain säännösten muuttamista, ne tulisivat käytännössä voimaan aikaisintaan 2020.

    Komiteatyön asiakokonaisuudet ovat

    – valtioneuvoston oikeus päättää organisaatiostaan ja resursseistaan
    – valtioneuvoston kokonaisuus ja tehtävärakenteet
    – valtioneuvoston suhde eduskuntaan
    – valtioneuvoston ja sen ministeriöiden johtamismalli
    – pääministerin asema ja hallituksen johtaminen
    – muiden ministereiden asema ja toimivaltasuhteet
    – poliittisen ja virkamiesjohtamisen suhde

    Muutoin olen sitä mieltä, että pitää arvioida poliittisten valtiosihteereitten tarpeellisuus ja ministereitten avustajien nykyinen runsas lukumäärä. Tulee sellainen kuva, että ministeriöitten virkavastuulla toimivan henkilöstön ja ministereitten avustajien toimenkuvat on mennyt epäselväksi. Eduskunnan tarkastusvaliokunta ja myös valtiovarainvaliokunta on kiinittänyt asiaan huomiota jo aiemmin.

    Reply
  10. aila friman
    09.01.2015 17.44

    ihana kun joku uskaltaa oikeesti tehdä jotain vielä kun saisi pätkätyöt sallituiksi eli ammattiliitot tulisi mukaan myönteisellä mielellä eikä laittaisi kiviä tekevän rekeen eli päivärahojen maksatus saataisiin sujumaan eikä tarvitsisi odotella kuukaisia jos on työssä alkukuusta palkan saa loppukuusta ja liitto pitkittää ja vaatii lisä selvityksiä kuin olisi rikollisen teon tehnyt ja toinen punanen vaate osaaika työ nyt olen ilolla seurannut että olisi tulossa palkkoihin nolla ratkasu vielä kun keksittäisiin jotain muutakin mikä helpottaa pien yrittäjien asemaa ja löytyisi uskallusta toteuttaa suunnitelma yksityisyrittäjä on suomessa tosi kusessa isot kartellit jyrää alleen esim, kuntien urakka ja siivous tarjoukset niiden ehdot kolmen vuoden tulot työn tekijöiden rikosrekisterit jne.. pitäs olla mahdollisuus myös tunti taksaan ..

    Reply
  11. Pekka Simelius
    09.01.2015 17.44

    ”Tutkimustiedon, asiantuntijavalmistelun ja virkakoneiston hyödyntäminen on jäänyt vaillinaiseksi.”
    Tätä lainatakseni, olisin samaa mieltä sillä näin ei oltaisi nykytilanteessa jossa kaikki yrittää ulosmitata heikommalta puolelta itselleen lisää hyvää.
    Myöskin se että julkisenpuolen tuottavuus vaje ei tarkoita sitä että siellä tuottavassa työssä olevat on syyllisiä julkisenpuolen tuottavuus vajeeseen. Myöskin se että moni jatkaisi julkisella puolen työuraa loppuun asti jos siihen annettaisiin mahdollisuus, mutta siihen ei ole mahdollisuutta näillä julkisenpuolen rahoituksien leikkauksien.

    Reply
  12. Jouni Pulli
    09.01.2015 18.16

    Ohra-ehdotus on ilman muuta askel oikeaan suuntaan, joskin monen monta vuotta myöhässä, mutta parempi nyt kuin ei koskaan. Saapa nähdä, päästäänkö asiasta tosiasiassa yksimielisyyteen. Hallitusohjelmahan on ollut verrattavissa vaikkapa yrityksen osakassopimukseen tarkoittaen yhteistyötä, joka on voimassa rajatun ajan, tässä tapauksessa esim. kokopitkän hallituskauden.

    Alexin kuvailemassa uudessa järjestelmässä hallitus pyrittäneen muodostamaan edelleen niin, että se toimisi koko neljän vuoden ajan, mutta niin, että toimintasuunnitelmasta pitäisi sopia uudestaan per joka vuosi (= toimintasuunnitelman vuosittainen mukautus). Hyvä asia on, jos kansanedustajat suostuvat tähän. Uusi systeemimuutos toisi mukanaan Suomen, joka paljon ripeämmin pystyisi elämään ajassa ja toimimaan kulloisenkin aktuellin tilannekuvan mukaisesti. Tässä ovat selkeästi tarjolla uuden kasvun eväät, poliittisella uudella järjestelmällä.

    Haluaako joku vastustaa tätä, siis kansakuntamme uudelleen luotavaa ja ajassa toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa?

    Reply
  13. Marko Tolonen
    09.01.2015 19.31

    Hyvä pääministeri ja puoluetoveri!
    Poliittisen järjestelmän uudistamisen yksi tärkeä asia olisi äänestäjän kuluttajasuojan parantaminen. Petteri Orpon avaus porvarihallituksesta ensisijaisena vaihtoehtona oli askel oikeaan suuntaan. Te kuitenkin kommentoitte hänen lausuntoaan sen sisältöisesti, että SDP on yhtä todennäköinen tai yhtä hyvä halllituskumppani, kun ohjelmasta sovitaan. Useimmilla meistä kokoomuslaisista on mennyt usko siihen, että vasemmistolaisten kanssa olisi mahdollista saada välttämättömät rakenneuudistukset läpi ja Suomi uudelleen nousuun. Olen melko varma, että kertomalle äänestäjille etukäteen tavoiteltavan hallituspohjan ja riittävän yksityiskohtaisen ohjelman, Kokoomuksen kannatus lähtee nousuun. Mielipidemittauksissa keskustan kannattajiksi ilmoittautuneet ja kokoomusta viime vaaleissa äänestäneet palaisivat kipin kapin kotiin.

    Reply
  14. Kari Maikkola
    09.01.2015 19.34

    Kyllä yksi syy monien toimenpiteiden viivästymiseen, epäonnistumiseen tai vesittymiseen oli liian laaja hallituspohja. Äänestykset järjestetään siksi, että kansalaiset voivat ilmaista mielipiteensä siitä, minkälaista politiikkaa seuraavan hallituskauden aikana pitäisi tehdä. Se varmasti pitänee paikkansa, että hallituspohjaa ei kannata tehdä liian pitkälle aikajaksolle ja samalla yksityiskohtaiseksi. Tämä taitaa luoda lähinnä otollista maaperää erilaisille lehmänkaupoille ja huonoille kompromisseille. Nyt näyttää siltä, että gallup-johtaja menestyy sen takia, että eivät ole mistään mitään mieltä. Suoraselkäisempää on rohkeasti ilmaista omat mielipiteet ja tavoitteet, vaikka se lyhyellä aikajänteellä johtaisi oppositioasemaankin. Oikean arvopolitiikankin aika tulee vielä.

    Reply
  15. Pertti Korhonen
    09.01.2015 23.51

    Erinomainen kirjoitus pääministeriltä, naulan kantaan. Tarvitsemme nyt uudenlaista toimintakulttuuria politiikkaan kun entisellä ei pystytä ratkomaan yhä suuremmiksi käyviä Suomen haasteita. Toive paremmasta lepää Kokoomuksen ja Keskustan ympärille rakentuvan seuraavan hallituksen varassa. Demareita ei sinne kestä ottaa enää jatkamaan jarrutuspolitiikkaa.

    Reply
  16. Timo Pylkkänen
    10.01.2015 02.10

    ALEX STUBB
    Perintövero on poistettava ehdottomasti.
    Siinä ei ole mitään järkeä kiristää omaisuuden kanssa, joka ollaan hankittu kovalla työllä ja maksettu kovat velat ja ikimuistoisesta synnyn kodista ja jopa monet sukupolvet ovat maksaneet verot monet kerrat samasta lahjasta. Onko siinä mitään järkee? Kaikista pahin on se, että työttömät eivät pysty lunastamaan itselleen vanhempien perintöjä verojen takia eivätkä saa edes lainaa sen maksuun, jos haluaisi säilyttää oman syntymäkotinsa. Stubb mieti sinä myös sitä, että sinullakin voi joku päivä olla lapsia ja pystyvätkö he sitten maksamaan? Kyllä verohelpotuksia pitäisi olla köyhille ja työttömille!

    Reply
  17. Jussi Koskinen
    11.01.2015 22.40

    1. Poliittisessa keskustelussa listataan usein ongelmia ja ratkaisuista puhutaan yleisellä tasolla, jos ollenkaan. Uutta poliittista kulttuuria olisi jos sekä toimittajat että poliitikot puhuisivat käytännön ratkaisuista, talouden dynamiikasta ja vaihtoehtojen vaikutuksista 20 – 30 vuoden aikajänteellä. Siitä kuinka markkinatalouden luovuus ja tuottavuus saadaan toimimaan täysillä yhteiskunnan parhaaksi

    2. ”hallituspuolueilla ei ole ollut yhteistä tilannekuvaa. Muistellaanpa vuoden 2011 hallitusohjelmaneuvotteluita. Silloin riideltiin siitä, onko valtiovarainministeriön maalaama tilannekuva liian pessimistinen” Puhumme liikaa suhdannepolitiikasta, kun pitäisi puhua talouden dynamiikasta.

    Miten saadaan markkinatalouden luovuus ja tuottavuus toimimaan. Se on tehtävä suhdannekuvista riippumatta, jos Suomi haluaa tosissaan voittaa talouskilpailussa vai pitäisikö sanoa taloussodassa.

    3. Muuten, kilpailu on myönteinen asia. Se nostaa tuottavuutta ja siten lisää vaurautta. Yrityksissä, urheilussa ja jopa taiteessa pyritään tosissaan parhaaseen suoritukseen. Niin pitäisi tehdä talouspolitiikassakin.

    4. Jotta vastaan huutooni, tassä yksi tärkeä ja konkreettinen ehdotus:

    Kansantalouteen tulee vaurautta vain 1) omistamalla suomalaisia ja ulkomaisia kannattavia yrityksiä 2) viemällä kannattavasti tuotteita ja palveluita ja 3) toimimalla Suomessa sisäisesti tuottavasti.

    Kohtaa 1) voimme edistää luomalla suosiollisen ympäristön yritysten osakkeiden omistamiselle ja samalla myös yritysten pääkonttoreille. Tämä tarkoittaa yksinkertaista yrityksen osakkeiden omistamisen verotusta. Yhteisöveron ja pääomaveron yhteisvaikutus yksinkertaista verotusta vastaavaksi ja yhtä suureksi kaikkiin omaisuuslajeihin.

    Neutraali omistamisen verotus kohdentaa suomalaisia pääomia parhaiten tuottavaan omaisuuteen, yritysten osakkeisiin ja kehittää omistamisen taitoa. Sama omistamisen kokonaisvero omistajasta ja omistamisen kohteesta riippumatta.

    Toteutus: 75 % huojennus yritysten osinkojen ja osakkeiden myyntivoiton pääomaveroon.

    Rahoitus voidaan järjestää omistamisen veropohjaa laajentamalla.

    Reply
  18. Sami Nikula
    12.01.2015 07.15

    Kyllä hallituksella on ollut realistinen tilannekuva -tieto ainakin on ollut realistista. Se, miten hallituksen jäsenet tiedon ymmärtävät ja haluavat siihen poliittisista syistä uskoa, on toinen asia. Realistisia tavoitteita ei edllinen hallitus kyennyt asettamaan. Kysytäänpä näin…mistä tilannekuva tai tilakuva muodostuvat? Uskoisin, että kuka tahansa, ymmärtää, että kun tehtävät asiat jäävät puolitiehen, ei valmista voi tulla. Minusta tuo kirjoitus on älyn vähättelyä, kaikki kolme pointtia ovat `jos et pese sukkia, sinulla on likaiset sukat`-tasoisia näkemyksiä. Vaikeaa on tällä argumenttitasolla odottaa merkittäviä parannuksia, mitä kansantalouden tilanne vaatii.

    Reply
  19. Mika Kaakinen
    15.01.2015 18.27

    Kannatan.

    Reply

Comment

required