Euroopan komissio julkisti tänään arvionsa Suomen talouden tilasta ja antoi suosituksensa jatkoa varten. Valtiovarainministerinä olen tyytyväinen, ettei Suomi joutunut liiallisen alijäämän menettelyyn ja suositukset tukevat hallituksen uudistuslinjaa. Suomelle tuli kiitosta jo tehdyistä uudistuksista mutta myös kristallinkirkas viesti siitä, että työtä on jatkettava määrätietoisesti.
Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis ja komissaari Pierre Moscovici ehtivät varoittaa Suomea niin sanotusta liiallisen alijäämän menettelystä ellemme pääse yhdessä sovittuun julkisen talouden sopeuttamistavoitteeseen. Olen keskustellut aiheesta molempien kanssa.
Huhtikuun kehysriihessä näytimme, että Suomen talouslinja pitää ja velkaantuminen laitetaan kuriin. Se vakuutti myös komission, joka toteaa, että Suomi edelleen täyttää vakaus- ja kasvusopimuksen velkakriteerin. Onnistuimme välttämään hankalan ja käsiä sitovan prosessin käynnistämisen ja nyt työtä talouden tasapainottamisessa on jatkettava määrätietoisesti.
Suomella on yhä tehtävää julkistalouden rakenteellisen alijäämän painamiseksi 0,5 prosenttiin bkt:stä, joka on keskipitkän aikavälin tavoitteemme. Komissio patistaa Suomea edistymään tavoitteen saavuttamisessa.
Komissio näkee riskejä vuosittaisen sopeutuksen saavuttamisessa tänä ja ensi vuonna ja katsoo, että lisätoimia tarvitaan. Syksyn budjettiriihen yhteydessä pohdimme, miten suositukset on syytä huomioida.
Isoista rakenneuudistuksista komissio toteaa, että eläkeuudistus on toteutettu ja sote- ja aluehallintouudistus ovat työn alla. Nämä ovat tärkeitä toimia, jotta väestön ikääntymisen vuoksi kasvavat menot pysyvät kurissa. Komissio suosittaa uudistusten nopeaa toimeenpanoa.
Suomen talous on siis kääntymässä, varovaisia positiivisia merkkejä on näkyvissä, mutta nyt tarvitaan lisää vauhtia. Komissio kantaa huolta Suomen alhaisesta työllisyysasteesta ja suosittelee paikallisen sopimisen laajentamista sekä työmarkkinoiden jäykkyyksien purkamista. Lisäksi Suomea kehotetaan uudistuksiin, jotka kannustavat työn vastaanottamiseen ja tukevat etenkin maahanmuuttajien työllistämistä. Suositus tukee hallituksen pyrkimyksiä edistää kilpailukykysopimuksen hyväksymistä myös liittotasolla.
Komissio kiinnittää huomiota myös keinoihin parantaa Suomen talouden kilpailukykyä. Suosituksena on lisätä kilpailua palvelusektorilla, etenkin vähittäiskaupassa. Hallituksen päätös vapauttaa aukioloajat on tärkeä askel, mutta ei vielä riitä.
Hallitus tukee yrittäjyyttä ja investointeja mm. muuttamalla työttömyysturvan käyttöä aktiivisemmaksi ja joustavoittamalla palkkatuen käyttöä. Kevennämme hallinnollista taakkaa muun muassa uudistamalla postilainsäädäntöä ja kehittämällä liikennekaarta.
Mitä väliä sillä sitten on, mitä Euroopan komissio meille suosittelee? Ensinnäkin on hyvä tunnustaa rehellisesti, että joskus asioiden kokonaisuus hahmottuu paremmin hieman kauempaa. Neuvot, joita saamme komissiolta tai vaikkapa OECD:ltä ovat arvokkaita siksi, että ne eivät ole sidoksissa päivänpolitiikkaan, mutta näkevät Suomen tilanteen suhteessa muihin vastaaviin maihin ja tuntevat myös maiden erityispiirteet. Vaikka talouspäätökset tehdään aina Suomen edun näkökulmasta, ei ole haitaksi ottaa opiksi muiden maiden onnistumisista ja epäonnistumisista.
Tässä linkki komission arvioon.
Jouni Pulli
18.05.2016 16.44On olennaista, että meillä on valtiovarainminsiteri, jolla on avoin suhde EU:n komission tärkeisiin henkilöihin. Ilman tällaista suhdetta olisimme nopeasti ilman tukea EU:sta. Komission ehdotus lisätä kilpailua varsinkin vähittäiskaupassa on varmasti kaikille suomalaisille kuluttajille tervetullut viesti. On myös arvokasta tunnustaa, ettemme kaikessa ja aina ole Suomessa parhaita asiantuntijoita – muidenkin katsantokannat kannattaa huomioida.
Juha Rannisto
24.05.2016 14.52Verkkouutiset 23.5.2016:
“Ifo-instituutti kävi läpi, miten hyvin euromaat ovat noudattaneet alijäämäkriteeriä vuosina 1999–2015. Selvityksen mukaan alijäämäsääntöä rikottiin tuona aikana yhteensä 165 kertaa.
Rikkomusten määrä on hämmästyttävä. Ilmeisesti säännöt eivät toimi. Missään näistä tapauksista ei langetettu sanktioita, niin kuin olisi määrä. Tämän takia tarvitaan muita mekanismeja, Ifon johtaja Clemens Fuest sanoi.” No sh**, Sherlock.
http://www.verkkouutiset.fi/talous/sanktiot%20eu-50856