Pitkin päivää saapuneet tiedot Kirgistanin väkivaltaisuuksista ovat hätkähdyttäneet. Levottomuudet alkoivat jo eilen Talasin kaupungista ja levisivät tänään kolmeen muuhunkin kaupunkiin, myös pääkaupunki Bishkekiin. Presidentti Kurmanbek Bakijevin eroa vaativien mielenosoittajien ja turvallisuusviranomaisten välisissä yhteenotoissa ei ole vältytty ihmisuhreilta. Loukkaantuneitakin on ilmeisesti useita kymmeniä.
Suomi on huolissaan Kirgistanin tilanteesta ja tuomitsee kaiken väkivallan. Kaikkien osapuolten tulisi pidättäytyä väkivallasta ja tilanteen kärjistämisestä sekä pyrkiä rauhanomaiseen ratkaisuun. Tilanne tulisi selvittää perustuslain ja oikeusvaltion periaatteiden pohjalta, kuten EU:n ulkoministeri Catherine Ashton toteaa lausunnossaan.
Kirgistanin tilanne on ollut jännittynyt jo pidemmän aikaa. Maan ihmisoikeus-, sananvapaus- ja demokratiatilanne on heikentynyt. Laaja korruptio lisää tyytymättömyyttä. Oppositiota on painostettu aina pahoinpitelyitä ja murhia myöten. EU-maat ovat ottaneet nämä huolestuttavat asiat toistuvasti esiin Kirgistanin edustajien kanssa.
Suomalaisia Kirgistanissa on tämänhetkisten tietojen mukaan vain kaksi eikä heillä ole välitöntä vaaraa.
Etiopian ulkoministeri Seyoum Mesfin (Kuva: Eero Kuosmanen)
Aamulla tapasin Etiopian ulkoministeri Seyom Mesfinin. Olimme tavanneet aiemmin YK-viikon yhteydessä New Yorkissa. Tänään keskustelimme Afrikan sarven tilanteesta, siis Etiopiasta, Somaliasta, Sudanista, Djiboutista ja Eritreasta.
Ulkoministeri Seyom keskusteli samoista aiheista myös meidän Afrikan Sarven edustajan Pekka Haaviston kanssa. Hän on alueen johtavia asiantuntijoita. Afrikan Sarvea pitäisi käsitellä tässäkin blogissa useammin. Se on vakioaihe myös EU-ulkoministerikokouksissa. Eikä syyttä.
Afrikan Sarvi kokonaisuutena ja pähkinänkuoressa:
1. Arabimaailman ja Afrikan kohtaamispiste.
2. Ilmaston, kulttuurin ja uskonnon rajavyöhyke.
3. Ääriliikkeitä, konflikteja, pakolaisuutta, merirosvoutta ja hauraita valtiota.
Somaliassa on vuodesta 2005 toiminut väliaikaishallitus (TFG). Hallituksen tuki on heikko. Maan sisäinen tilanne kireä. Erilaiset ryhmittymät, kuten sufilaiset nationalistit ahlu Sunna, islamilaiset nationalistit Hizbul Islam ja jihadistinenal-Shabaab, hakevat valtaa. Oman paineen muodostavan Somalimaa ja Puntmaa, josta ensimmäinen haluaa irti Somaliasta.
Etiopia on suhteellisesti katsottuna vakaa maa. Siellä järjestetään vaalit 23.5. Paikalla myös EU-vaalitarkkailijoita. Etiopan ja Eritrean välit ovat poikki – kyseessä Afikan ”jäätynyt konflikti”. Eritrea tekee kaikkensa hajoittaakseen Etiopian.
Sudan on keskeisessä asemassa alueen vakauden kannalta. Maassajärjestetään vaalit sunnuntaina. Ensi vuoden tammikuussa järjestetään myös kansanäänestys, jossa Etelä-Sudan äänestää itsenäisyydestään. Sudanin ja Tshadin tilanne erittäin jännittynyt. Presidentti al-Bashir johtanut maata itsevaltiaan ottein. Hän on myös etsintäkuulutettu kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.
Pekka Haavistolla on merkittävä rooli alueen erilaisissa rauhanvälitystehtävissä. Miksi? Koska hänellä on erinomaiset suhteet kaikkiin tahoihin.
Miksi Suomen kannattaa olla edesauttamassa Afrikan Sarven rauhanomaista kehitystä? Koska alueen lasku tulee myös meille maksettavaksi turvattomuuden, terrorismin uhan ja kasvavan humanitaarisen avun tarpeen kautta.
Miten arvon blogikommentaattoriet näkevät Afrikan Sarven tilanteen?
