– 1,3 miljardia asukasta

– BKT 7318 miljardia dollaria

– valtion velka 650 miljardia dollaria

– valuuttareservit 3254 miljardia dollaria

– yli 100 miljoonakaupunkia taajamineen (arvio)

– 25 yli 25 miljoonan asukkaan kaupunkia vuonna 2025

– noin 11% maailman BKTsta

Nämä ovat tietenkin vain lukuja. Ei tätä skaalaa näkemättä ja kokematta ymmärrä. Kävin viidessä surkaupungissa: Peking, Shanghai, Kunshan, Chengdu ja Chongqing.

Kaikkialla rakennetaan. Nostureita, pilvenpiirtäjiä, 60% maailman hissimarkkinoista, luotijunia, rata- ja tiehankkeita, lentokenttiä. Ajattele jotain suomalaista hanketta, vaikkapa 51-tien jatkoa Kivenlahdesta Kirkkonummelle, ja kerro se sadalla…

Ajattele Jätkäsaarta, Kalasatamaa, Keilarantaa, Suurpeltoa ja keski-Pasilaa. Kerro ne tuhannella. Ajattele Olympiastadionin remonttia ja länsi-metroa. Hienoja juttuja meille, mutta Kiinassa niitä tuskin huomattaisiin.

Olenko näkemästäni sekaisin. Varmaan olen. Jään kuitenkin miettimään, kuka tämän kaiken maksaa? Voiko tälläinnen investointibuumi jatkua loputtomasti. Olen juuri lukenut Michael Lewisin viihdyttävän tarinan finanssikriisistä. Siinä keskitytään Islantiin, Kreikkaan, Irlantiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin.

Jää jotenkin pelottava tunne. Mitä jos Kiinassa käy samalla tavalla? Kiinteistökupla? Lainamarkkinat? Pankkikriisi? Siinä tapauksessa en edes uskalla veikata kertoimia.

Kiinan hallitus on ymmärtänyt, että on investointi- ja vientivetoinen kasvu ei voi jatkua loputtomiin. Mutta miten tämä toteutetaan maassa, jossa provinssit kilpailevat keskenään megahankkeiden suurudella? Esimerkkinä Chengdun Global Centre, yksi maailman suurimmista rakennuksista. Hienoa sinänsä, että rakennuksessa on Koneen hissit!

Suomalaiset ovat hyvin mukana Kiinan markkinoilla. Meillä on yli 300 yritystä Kiinassa. Investoinnit noin 10 miljardia euroa, ja lisää tulossa. Avasin Koneen tehtaan Kunshanissa. Uskomattoman hieno paikka. Koneella 40000 työntekijää, joista 8900 Kiinassa.

Finnair lentää Aasiaan 80 viikossa. Kiinaan lentoja 21 jokaiseen viikkoon. Niistä Hong Kong 9, Peking 7, Shanghai 7, Chongqing 4 ja Xian 3. Lisää on luvassa, toivottavasti.

Ajatus, että Kiina on halpatyövoiman ja halpojen tuotteiden maa, on vähän mennyttä maailmaa. Kiinasta alkaa jo siirtyä tuotantoa pois halvempien kustannusten maihin Aasiaan ja Afrikkaan. Kiinalaiset rakentavat omia brändejään Huaweista Volvoon. Kyseessä on myös valtava kuluttajamarkkina.

Reissu oli rankka, mutta palkitseva. Kuusi päivää, viisi kaupunkia, neljä hotellia, viiden tunnin aikaero, yli 30 esiintymistä (luentoja, haastatteluja, kokouksia), 40 suomalaista yritystä mukana.Lähden kotiin tyytyväisenä ja paljon oppineena. Ovien avaaminen suomalaisille yrityksille on palkitsevaa.

Kiina on selvästi noussut EUn ja USAn rinnalle globaaliksi toimijaksi. Kiinasta on tullut niin iso tekijä, että sen on pakko ottaa globaalia vastuuta. Ei vähintään ympäristöstä ja ilmastoasioista. Maassa poltetaan 2 miljardia tonnia hiiltä vuodessa! Ja sen kyllä näkee, haistaa ja hengittää ilmanlaadussa. Satunnainen matkailija sen kyllä kestää, mutta pitkän päälle se ei toimi.