Afrikan-kiertueeni jatkui maanantaina ja tiistaina Sambiassa. Kaksikymmentuntisen matkan jälkeen saavuimme Lusakan talveen, joka säätilansa puolesta muistutti kesäistä Helsinkiä. Vastaanotto oli ylitsevuotavan lämmin. On aina hienoa saapua maahan, jossa Suomi tunnetaan ystävänä ja pitkäaikaisena yhteistyökumppanina.
Sambia oli ensimmäinen kohde, jossa vierailin yhdessä kehitysministeri Heidi Hautalan kanssa mutta ei taatusti viimeinen. Matkan teemana oli kauppa ja kehitys, joista on Suomessa ja maailmalla puhuttu jo pitkään. Me päätimme ryhtyä sanoista tekoihin. Tavoitteemme oli Heidin sanoin rakentaa siltoja kehitysyhteistyöstä taloudelliseen yhteistyöhön ja kumppanuuksiin. Aihe kiinnostaa selvästi myös suomalaista yrityselämää, joka oli paikalla 25 yrityksen voimin.
Sambian kasvu on jatkunut vahvana jo kymmenen vuotta ja saattaa nousta tänä vuonna jopa kahdeksaan prosenttiin. Kasvu halutaan kuitenkin saada kestävälle pohjalle monipuolistamalla talouden rakennetta, jakamalla kasvun hyötyjä tasapuolisemmin ja noudattamalla vihreän talouden periaatteita. Suomi voi tukea kaikkia näitä tavoitteita sekä taloudellisella että kehitysyhteistyöllä.
Halusimme tuoda suomalaista osaamista esille erityisesti sektoreilla, joilla osaamisemme tukee tehokkaimmin Sambian kehitystavoitteita. Siksi ohjelmaamme oli sisällytetty omat tilaisuudet vihreälle taloudelle ja cleantechille, uusiutuvalle energialle, ICT:lle, maa- ja metsätaloudelle sekä ympäristöystävälliselle rakentamiselle. Allekirjoitimme myös uuden yhteistyösopimuksen maidemme välillä.
Kaivossektorilla on kuitenkin edelleen tärkea rooli Sambian taloudessa. Sambia lepää merkittävien mineraali- ja vesivarantojen päällä. Sambia on maailman kuudenneksi suurin ja Afrikan suurin kuparintuottaja. Kolme neljäsosaa maan vientituloista tulee kaivossektorista.
Halusimme nähda omin silmin miten kaivosyhtiöt toimivat Sambiassa, joten käytimme vierailumme toisen päivän kokonaisuudessaan vierailuun Afrikan suurimmalla kuparikaivoksella. Tulin vakuuttuneeksi siitä, että kaivos tekee kaikkensa toimiakseen vastuullisesti. Se on erittäin merkittävä veronmaksaja, joka panostaa ympäristönsuojeluun. Kaivoksen rooli näytti olevan myös hyvin tärkeä koko oman toiminta-alueen paikallistalouden kehittämisessä ja hyvinvointipalvelujen tuotannossa. Esimerkiksi monet alueen kouluista ja sairaaloista olivat kaivosyhtiön ylläpitämia. Oli tietysti mukava huomata myös, etta kaivos käyttää laajasti suomalaista kaivosteknologiaa.
Sambia on hyvä testialusta pyrkimyksellemme siirtyä hallitusti kehitysyhteistyöstä kaupallis-taloudellisiin kumppanuuksiin. Siirtymää ei voi tehdä yli yön, koska kehitysyhteistyötä tarvitaan edelleen hyvän hallinnon, kestävän kehityksen ja luonnonvarojen vastuullisen käytön edistämiseksi. Ne ovat myös kaupallisten kumppanuuksien edellytyksiä. Siksi ei ole mitään syytä tehdä valintaa kaupan ja kehityksen välillä. Kauppa tukee kehitystä ja kehitys kauppaa.
Oli hienoa huomata, etta Sambian ministerit ottavat tämän haasteen tosissaan. He viihtyivät tilaisuuksissamme poikkeuksellisen pitkään. Varapresidentti Guy Scott tuli seminaariosallistumisensa lisäksi nautimaan kanssamme suomalaista villiruokaa iltavastaanotolle.
Sambialaiset elävät onnellisten tähtien alla. He eivät halua enää kuulla, että maassa on ?potentiaalia?. Tuo potentiaali on realisoitumassa silmiemme edessä. Ehkä yksi syy siihen tuli erään tapaamamme ministerin suusta ikään kuin vahingossa: tämä on maa, jossa ei ole lainkaan muukalaisvihaa.
