Tuntuu jotenkin vapauttavalta, että EU-puheenjohtajuus on ohi ja vaalit lähestyvät. Sordiinot on poistettu ja yhteiskuntakeskustelu on taas päässyt vauhtiin.
Viikonlopun avauksesta vastasi ulkoministeri Erkki Tuomioja, jonka mielestä ”Kokoomus on siirtynyt voimakkaasti oikealle. Se on lisäksi siirtynyt oppositiopuolueeksi myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa”.
Ulkoministerin heitto on tietenkin provokaatio, mutta mielestäni hyvä sellainen. Se sisältää kaksi väitettä, joita ajattelin lyhyesti kommentoida.
Väite numero yksi: ”Kokoomus on siirtynyt voimakkaasti oikealle”. Väite ei pidä paikkansa. Jos Kokoomus on jonnekin siirtynyt niin entistä maltillisempaan suuntaan, keskelle.
Sen sijaan demarit ovat ovat siirtyneet kaksi loikkaa vasemmalle. Paavo Lipposen ajama moderni sosiaalidemokratia on poistunut takaoikealle. Puoluetta johtaa tällä hetkellä aatteellinen ja pragmaattinen vasemmisto, eli Tuomioja ja Heinäluoma. He ovat Vasemmistoliiton viikonloppuna julkaistun vaalislogaanin mukaa: ”Oikeasti vasemmalla”.
Väite numero kaksi on jo sitten mauton. Miten henkilö, joka on jossain vaiheessa vastustanut tai suhtautunut varauksellisesti EEC-vapaakauppasopimukseen, Suomen EFTA- ja EU-jäsenyyteen, ETA-sopimukseen, euroon, EU:n perustuslaillistamiseen, määräenemmistöpäätöksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, turvatakeisiin ja ylipäätään kaikkeen, joka on vienyt Suomea kohti länsimaailaisia instituutiota, kehtaa osoittaa sormella sellaista puoluetta, joka on näitä kaikkia ajanut.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on aina ollut oppositio. Useinmiten tuo oppositio on ollut Erkki Tuomioja. Hänellä on uskomaton kyky ensin vastustaa ja sitten käntää takkinsa ikäänkuin mitään ei olisi tapahtunut.
Jos Suomi olisi seurannut Erkki Tuomiojan kansainvälistä politiikkaa niin Erkki Tuomioja ei olisi ollut EU:n ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja vuonna 2006.
