Osallistuin tänään AmChamin vaalipaneeliin yhdessä Paula Lehtomäen ja Mikael Jungnerin kanssa. Hyvä tilaisuus. Leppoisa keskustelu. 
Kävin myös Japanin suurlähetystössä allekirjoittamassa maanjäristyksen ja tsunamin muistokirjan. Vaikka Libyan tilanne on päällä, niin pitää muistaa, että Japanissa kaikki ei ole ohi. Neljä ydinreaktoria on edelleen huonossa kunnossa. Tilanne on äärettömän vakava.
Kaikkien kriisien keskellä Afganistan on jäänyt liian pienelle huomiolle. Tänään Presidentti Hamid Karzai kertoi, millä alueilla turvallisuusvastuun siirto eli transitio Afganistanin omille turvallisuusviranomaisille tullaan käynnistämään. Tämä koskee myös Suomea. 
Yhtenä alueena on Mazar-e-Sharifin kaupunki, joka sijaitsee Ruotsin ja Suomen vastuualueella. On hienoa, että paikallista vastuuta ja omistajuutta pystytään Afganistanissa pikku hiljaa lisäämään. 
Kansainvälisen yhteisön työ Afganistanissa kuitenkin jatkuu. Niin meidän kuin muidenkin rauhanturvaajat jatkavat tärkeää tehtäväänsä. Tehtävät vain muuttuvat enemmän afgaaniviranomaisten tukemisen, neuvonnan ja koulutuksen suuntaan.
Toisaalla toivon, että arvon blogin lukijat ovat huomanneet Unto Hämäläisen Perässähiihtäjä-blogikeskustelun Libyasta. Siitä tarkemmin huomenna Utvan jälkeen.

Comment

required