Eilen oli kaikin puolin hyvä päivä. Pidin Brygge-kurssini toisen luentosarjan. Viiden tunnin pamaus Tanskan, Ruotsin, Suomen ja Itävallan integraatiopolitiikkaa ja EU-koordinaatiojärjestelmiä. Jälleen kerran keskusteleva ryhmä. Vaikka eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen pitää suurta valiokuntaa ”EU-viemärinä”, niin uskalsin edelleen mainostaa Suomen parlamentaarista kontrollia erinomaisena.
Jani Johansson aloitti hommat ”harkkarina”, eli eräänlaisena kakkosavustajana täällä Brysselin päässä. On kiva päästä taas tekemään hommia Janin kanssa. Vaalikampanjan aikana meistä tuli lähes huonekaverit. Kierreltiin Suomea usein kimpassa.
Janin mukaantulo helpotti heti Laurin, Kain, Juhon ja minun työtaakkaa. Nyt meidän tiimi on täydessä kokoonpanossa ja se tulee varmaan näkymään. Yritetään aktivoitua entisestään.
Illalla olin ”treffeillä” Suzannen kanssa. Menimme pitkästä aikaa leffaan. Ystävänpäivänä ei ihan viitsinut mennä katsomaan sitä ”Hitler-leffaa”, joten päädyimme ”Aviatoriin”, jonka pääosaa näytteli Leonardo di Caprio. Kannatti käydä katsomassa. Erinomainen leffa, Martin Scorceesea parhaimmillaan.
Leffailta kuitenkin kostautui. Oliver ja Emilie päättivät heräillä pitkin yötä ja saimme nukuttua vaivaiset neljä tuntia. Perhe-elämän onnea…
Tänään on tullut juostua tapaamisesta toiseen. Palaveerasin EPP-ryhmämme pääsihteerin, tanskalaisen Niels Pedersenin kanssa poliittisten ryhmien rahankäytöstä. Hyödyllinen taustabriiffi. Nyt ymmärrän paremmin aiheen arkuuden.
Tapasin myös ”legendaarisen” Paul Van Buitenin kanssa alueiden komitean pääsihteerin. Van Buitenen halusi lisäinformaatiota alueiden komitean vastuuvapausraporttiin, joten päätin järjestää tapaamisen. Hyvin meni. Pahimmat väärinkäsitykset vältettiin keskustelemalla avoimesti.
Päivällä kävin myös ensi viikon täysistuntoa valmistelevien työryhmien kokouksissa. Omilta vastuualueiltani ei ole nyt tulossa mitään radikaalia esille. Pyysin kuitenkin täysistuntopuheenvuoron unionin strategisista tavoitteista. Katsotaan natsaako.
