Aamu alkoi aikaisin papereiden tankkauksella. Erinomaisia rapsoja oli taas iso pino.
Tämän päivän ulkopoliittinen tapahtuma oli Israelin kollegan Avigdor Liebermanin vierailu. Viime vuonna ministeriksi tullut Liberman on maailman ulkoministerien joukossa tunnetuimpia hahmoja. Ensin keskustelimme kahdestaan. Tätä seurasi työlounas valtuuskuntien kera.
Tämä oli jo toinen tapaamisemme. Keskustelu oli nytkin antoisa ja avomielinen.
Hyvähenkiset keskustelut Israelin ulkoministerin Avigdor Liebermanin kanssa. (Kuvat: Raino Heinonen)
Keskeisimpiä keskusteluteemoja olivat Lähi-idän rauhanprosessin eteneminen, Israelin ja Turkin suhteet sekä Iran.
Lähi-idän rauha on kansainvälisen yhteisön pitkäaikaisimpia ja tärkeimpiä tavoitteita. Siksi Suomikin tukee vahvasti käynnissä olevia ns. proximity-keskusteluita. Toivomme neuvotteluprosessin etenevän uskottavasti ja ripeästi. Liberman näki prosessi pidempikestoisena, mutta yhtä kaikki tärkeänä.
Israelin ja Turkin suhteet ovat kiristyneet. Tämä on luonnollisesti huolestuttavaa, mutta kyse on näiden kahden maan välisestä asiasta. Totesin omasta puolestani pitäväni maiden suhteita tärkeänä koko alueen kannalta.
Kysymys Iranin ydinohjelmasta herättää huolta kaikkialla. Oli tärkeä kuulla Israelin näkemys tilanteesta. Osana EU:ta Suomi on voimakkaasti tukenut YK:n päätöslauselmaa pakotteista sekä EU:n autonomisia pakotteita.
Se tuli todettua, että Suomen ja Israelin kahdenväliset suhteet ovat hyvällä tolalla. Niin kuin pitääkin.
…ja pressiä riitti.
Avigdor on muuten alunperin kotoisin Moldovasta ja pitää sinne edelleenkin yhteyksiä. Tästä sainkin hyvin jutun juurta, sillä juuri Moldovaan olen huomisaamulla lähdössä. Avigdor antoi hyvän briiffin!
Päivääni sisältyi myös Unkarin suurlähettilään András Hajdun jäähyväistapaaminen. Ansiokkaasti palvellut suurlähettiläs, maansa entinen valtiosihteeri, on ammattitaidon lisäksi hyvä tyyppi. Kiitin häntä panoksesta Suomen ja Unkarin suhteiden kehittämiseksi.
