Terveiset Jakartasta! Olen kolmatta päivää Indonesiassa vienninedistämismatkalla yhdessä Viron ulkoministeri Urmas Paetin ja kolmikymmenpäisen suomalais-virolaisen yritysvaltuuskunnan kanssa. Erittäin miellyttävä ja mielenkiintoinen kokemus.
Indonesia on maailman kolmanneksi suurin demokratia, maailman neljänneksi väkirikkain valtio ja maassa asuu maailman suurin muslimiväestö. Indonesia on Kaakkois-Aasian suurin talous. Indonesian väkiluku on lähes 240 miljoonaa ja pelkästään Jakartassa asuu kaksi kertaa niin paljon ihmisiä kuin Suomessa ja Virossa yhteensä. Olemme silti saaneet täällä paljon näkyvyyttä.
Matkaohjelmani on ollut erittäin tiivis. Suomen Jakartan-suurlähetystö on tehnyt loistavan pohjatyön suurlähettiläs Kai Sauerin johdolla. Olen tavannut Indonesian ulkoministeri Marty Natalegawan, energia- ja mineraalivarantojen ministeri Jero Wacikin ja kauppaministeri Gita Wirjawanin. Lisäksi tapasin metsäministeriön johtoa.
Osallistuin myös suomalaisen startupin, Blaastin sekä Nokian ja Rovion mediatapahtumiin, joissa näkyi sekä suomalaisten ICT-yritysten valtava draivi että indonesialaisten ylitsevuotava innostus modernin teknologian käyttöön. Indonesiassa on Yhdysvaltain jälkeen eniten Facebookin ja Twitterin käyttäjiä. Se on luonnollista, koska lähes puolet Indonesian väestöstä on alle 29-vuotiaita.
Indonesia on alueellinen suurvalta. Se on G20:n jäsen ja toimi ASEANin puheenjohtajana vuonna 2011. Indonesia on myös Euroopan unionin strateginen kumppani. Indonesia on noussut politiikan ja talouden raskaaseen sarjaan johdonmukaisen työn tuloksena. Indonesia on tällä hetkellä maailman 17. suurin talous, ja sen talous on kasvanut keskimäärin 5 % vuodessa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Indonesia on selvinnyt myös finanssikriisistä monia paremmin, ja sen kasvun ennustetaan jatkuvan yli kuuden prosentin vauhtia vuosina 2011-2012. Indonesian vahvuudet löytyvät hyvästä taloudenpidosta. Maan velkataakkaa on leikattu rajusti, ja valtionvelkaa on alle 30 % BKT:sta. Indonesian kilpailukyky on G20:n kärkeä.
Indonesian talouskasvun perustana ovat laajat kotimarkkinat ja raaka-ainevienti. Suomelle täällä on valtavasti potentiaalia. Suomen vienti Indonesiaan kasvaa, mutta sen osuus Suomen kokonaisviennistä on vielä vaatimaton (0,2 %). Eniten kasvupotentiaalia suomalaisille yrityksille tarjoutuu ns. perinteisillä sektoreilla (puu, paperi, koneet ja kemia), cleantechissa, jossa Indonesian tarpeet ovat valtavat, sekä uuden teknologian alueella esim. mobiiliviestinnän sovelluksissa.
Suomella ja Indonesialla on myös mutkattomat poliittiset suhteet, jotka liittyvät muun muassa läheiseen yhteistyöhömme Acehin rauhanprosessissa. Indonesia tukee Suomen ja Turkin aloitetta rauhanvälityksen kehittämisestä YK:ssa, ja Suomi on tukenut ASEANin rauhanvälityskapasiteetin kehittämistä. Yhteistyömme on tiivistä myös kriisinhallinnan kehittämisessä. Hyvät ja läheiset poliittiset suhteet tukevat osaltaan kauppasuhteiden vahvistamista.
Ohjelmani päättyi seminaariin, jossa pohdittiin Aasian ja Euroopan suhteita. Totesimme, että Eurooppa ja Aasia tarvitsevat toisiaan. EU:n näkyvyyttä Indonesiassa voisi vielä vahvistaa.
Tämän matkan innovaatio oli Suomen ja Viron potentiaalin esittely rinnakkain. Ideaa testattiin nyt ensimmäisen kerran ja kokemukset olivat hyviä. Suomi ja Viro ovat käytännössä samaa talousaluetta, olemme molemmat euromaita, ja yrityksemme ovat läheisessä yhteistyössä. Jatkan mielelläni vienninedistämisyhteistyötä naapureidemme kanssa.
Ulkoministeriön Storify-kooste matkasta löytyy täältä.
