Me kaikki vävypojat tiedämme, miten tärkeätä on pitää anoppi iloisena. Kun heräsin tänä aamuna viiden tienoilla ehtiäkseni Lontoon koneeseen, niin tämä perusfilosofia joutui koetukselle…
Vältän kaikkea ylimääräistä matkustelua, mutta päätin tällä kertaa osallistua Brittien Eurooppa-liikkeen keskustelutilaisuuteen Sussexissa. Järjestäjänä oli anopin paras lapsuuden kaveri.
Varsinainen tapahtuma meni ihan mukavasti. Kolmen tunnin lounastilaisuudessa kuulijoina oli viisikymmentä EU-myönteistä brittiä. Siis kasaan oli kerätty lähes kaikki Kaakkois-Englannin EU-uskovaiset.
Kerroin Suomen puheenjohtajuudesta ja unionin tulevaisuudennäkymistä. Näitä puhetilaisuuksia ympäri Europpaa olisi niin paljon kun vain jaksaisi kiertää. Jonnekin on vain vedettävä raja.
Aina välillä tulee muuten mieleen, että lentoasemien turvajärjestelyissä ollaan menty vähän liian pitkälle, varsinkin Britanniassa. Otin lenkkikamat mukaan luentoreissulle. Aamulla, kun lähdin, piti päättää otanko deodorantin mukaan matkaan. Tiesin, että se takavarikoitaisiin paluumatkalla Gatwickin lentoasemalla, koska rollarissa on nestettä.
Vaihtoehtona oli siis hikinen luento tai menetetty dödö. Armahdin yleisöä ja uhrasin deodorantin. Arvasin oikein, deodorantti takavarikoitiin paluumatkalla.
