Pysäyttävä aamu. Tapasin Kansainvälisen rikostuomioistuimen eli ICC:n alaisen uhrirahaston johtaja Pieter de Baanin. Avasin myös kansainvälisten rikosten uhrien asemaan keskittyvän seminaarin. Meidän oma Elisabeth Rehnimme on tämän uhrirahaston puheenjohtaja. Ja tekee aivan fantastista työtä!
Samoin kuin de Baan tiimeineen tekee vaikuttavaa työtä sotien uhrien keskuudessa eri maanosissa. He kohtaavat sellaisia julmuuksia, joita on vaikea edes ymmärtää.
Suomi on uhrirahaston keskeisimpiä tukijoita, mikä on loistojuttu. Olemme toimineet aktiivisesti sen puolesta, että kansainvälisten rikosten uhrien asemaan kiinnitetään lisääntyvää huomiota.
Painotamme erityisesti naisten ja lasten oikeuksia. Valitettavasti juuri naiset ja lapset ovat erityisen suojelun tarpeessa. Kaikkein vakavimpien rikosten seuraukset ovat uhrien kannalta usein pysyviä. Näiden rikosten jälkiä ei ole edes mahdollista korjata. Tulee silti pyrkiä siihen, että uhrit saavat arvokkuutensa takaisin. Heidän tulee pystyä jatkamaan ihmisarvoista elämään konfliktin jälkeen. Heille tulee myös antaa mahdollisuus antaa oma panoksensa yhteisönsä rakentamisessa.
Kaikki lähtee ICC:n Rooman perussäännöstä. Rikosten uhreilla on tämän Rooman statuutin ansiosta mahdollisuus osallistua oikeudenkäynteihin ja hakea hyvitystä kärsimästään vahingosta. Tässä mielessä ICC:n mandaatti on ainutlaatuinen. On tärkeää, että perussäännössä annetut oikeudet toteutuvat käytännössä.
Suomi on eräs uhrirahaston keskeisimpiä taloudellisia tukijoita, ja tuki jatkuu myös tulevaisuudessa. Rahasto antaa uhreille ja heidän perheilleen myös yleisempää tukea, fyysistä ja psykologista kuntoutusta sekä materiaalista apua. Rahaston tekemä työ saavuttaa hankkeiden kautta satoja tuhansia uhreja ja heidän perheenjäseniään.
Uskon, että rahaston työ auttaa myös rakentamaan kestävää rauhaa. Ei silti riitä, että kiinnitämme huomiota entisten sotilaiden sopeuttamiseen takaisin yhteiskuntaan. Sekään ei riitä, että entiset lapsisotilaat riisutaan aseista. Entiset lapsisotilaat ovat rikoksen kohteeksi joutuneita uhreja itsekin. Tulee huolehtia myös siitä, että rikosten uhrit palautetaan omien yhteisöjensä täysivaltaisiksi jäseniksi.
Suomi vastustaa johdonmukaisesti rankaisemattomuutta. Korostamme, että kaikkein vakavimpiin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan. ICC valvoo, että oikeus toteutuu, vaikka ensisijainen vastuu on valtioilla itsellään.
Tavoitteena on kestävä rauha konfliktin jälkeen. Tämän varmistamiseksi myös uhrien on tunnettava, että heitä on kuultu ja että oikeus on tapahtunut. Epäonnistuminen lisää riskiä, että konflikti uusiutuu.
Huh, aamu veti aika mietteliääksi. Heräisikö tästä keskustelua?
.JPG)
(Kuva: Eero Kuosmanen)
