Seuraavassa Strasburgin tiistai sanoin ja kuvin:

 

6.15. Herätys. En suosittele kuvaa…

 

6.40. Hotellilta parlamenttin. Mielenosoittajat eivät ole vielä heränneet.

 

7.00. Pikainen sähköpostikatsaus. Ei mitään liian kiirellistä.

 

7.15. Ystävänpäivä alkaa radiostudiossa yhdessä Esko Seppäsen kanssa. Vilkas keskustelu palveludirektiivistä. Voiko aamu enää paremmin alkaa?

 

7.30. No kyllä voi, koska haastattelun jälkeen mennään Eskon kanssa kahville. Esko täyttää huomenna 60 vuotta. Ennenaikaiset onnittelut!

 

 

8.00. Palaan toimistoon. Pikapalaveri Laurin kanssa. Valmistelen pressiaamiaista – siis sanomaa, en syötävää.

 

8.30. Pressiaamiainen alkaa. Annan tilannekatsauksen palveludirektiivista. Veikkaan, että tulos syntyy, joskin vesitettynä. Kaksi keskeistä kysymystä: alkuperämääperiaate ja soveltamisala. Hyvä keskustelu.

 

 

9.15. Annan haastattelut ruotsinkieliselle TV:lle ja radiolle.

 

9.30. Takaisin toimistolle. Nopea tilannekatsaus. Hyviä uutisia. Ryhmämme vetäytyy sosialistien kanssa tehdystä kompromissista, tai no ainakin muutamista sanamuodoista. Nyt on liikettä. Hyvä.

 

10.00. Annan haastattelut Neloselle ja Ranskan TV:lle.

 

 

10.30. Ryhmämme sisämarkkinaporukan kokous alkaa. Keskitymme alkuperämaaperiaatteeseen.

 

10.45. Esittelen neljä vaihtoehtoa parhaasta huonoimpaan: 1. sisämarkkinavaliokunta, 2. EPP-ryhmä, 3. 16-artikla ilman 3-kohtaa ja 4. sosialistiryhmä. Saan tukea.

 

11.30. Lisää hyviä uutisia. Lasken eri delegaatioiden kannat ryhmän sisällä. Näyttää olevan kolme ryhmää: 1. Markkinoiden vapauttajat: Espanja, Puola, Unkari, Tsekki, Slovakia, Slovenia, Viro, Liettua, Latvia, Suomi, Ruotsi, Tanska, Luxemburg, Irlanti, Britannia ja Hollanti. 2. Epävarmat: Portugali, Italia, Saksa, Malta, Kypros ja Kreikka. 3. Protektionistit: Ranska, Belgia ja Itävalta. Jännitän illan ryhmäkokousta jo nyt.

 

12.00. Päivän äänestykset alkavat. Äänestämme mm. broilereiden suojelusta (tässä siis kyseessä kana, ei poliittinen broileri), valtiontukien uudistamisesta, autojen takavarikoimisesta Kreikassa, globalisaation vaikutuksista sisämarkkinoihin, rajaliikenneluvista, ihmisoikeuksista ja energiasta.

 

12.45. Äänestykset loppuvat. Käyn toimistolla. Luen läpi kansainväliset lehdistökatsaukset. Palveludirektiiviä kaikkialla. Puhelimet soivat jatkuvasti.

 

 

13.30. Nappaan nopean lounaan ja yritän samalla kirjoittaa kolumnia Turun Sanomien formulaliitteeseen. Olen luvannut tekstin huomiseksi. Viereisessä pöydässä istuu brittimeppi. Hänen nelivuotias tyttärensä on mukana matkassa. Sydäntä kirpaisee. Tulee koti-ikävä. Miksi meidän pitää reissata tänne Strasburgiin?

 

14.00. Tapaan brittiministerin. Vaihdamme ajatuksia palveludirektiivin viimeisimmistä käänteistä. Aaltoliike jatkuu. Kukaan ei tiedä lopputulosta.

 

14.30. Takaisin toimistolla. STT kertoo ilouutisen: Aino-Kaisa Saarinen ja Virpi Kuitunen ovat voittaneet pronssia sprinttiviestissä.

 

15.00. Salikeskeskustelu alkaa. Raportin laatija Evelyne Gebhardt avaa pelin. Seuraa puheenvuorojen tulva: Barroso, McCreevy, Pöttering, Schulz, jne. Salikeskustelussa on aina ripaus teatteria. Yksityiskohtia ruoditaan käytävillä.

 

 

16.00. Sukkuloin täysistuntosalin ulkopuolella. eri nurkissa haetaan koalitioita. Mahdollisia sanamuotoja sinkoilee joka puolella.

 

16.30. Taas uutinen. Pöydällä on uusi kompromissi. Sosialistien neuvottelijat ovat hyväksyneet, että ”sosiaalipolitiikka” ja ”kuluttajansuoja” poistetaan 16 artiklan 3-kohdasta. En ole ihan varma, että tämä on vielä tarpeeksi iso vastaantulo.

 

17.00. Täysistunnossa vaihtuu aihe. Palveludirektiivin käsittely jatkuu kello 21.00. Pakenen punttisalille. Tarvitsen energiaa illan koitoksia varten. Katson ulos ikkunasta. Mielenosoittajia ei näy missään. Taitaa olla tiukemmat turvajärjestelyt kuin viime kerralla.

 

18.00. Viime hetken neuvotteluja ennen ryhmäkokousta. Porukkaa lappaa sisään ja ulos toimistostani. Toimiston molemmat puhelimet, kännykkäni ja Laurin kännykkä soivat taukoamatta.

 

 

18.45. Käyn hakemassa omenan ja kaksi laitticokista. Kaikki on valmista ryhmäkokousta varten.

 

19.00. Ilmapiiri on jännittynyt. Sali on täynnä. Puheenjohtaja Pöttering avaa pelin. Vetoaa kompromissin puolesta. Pääneuvottelijamme Harbour ja Thyssen tekevät samoin. Ville Itälä puhuu seuraavana. Hän tukee myös kompromissia, koska kaksi vaatimustamme (kts. klo. 16.15) on saavutettu.

 

19.15. Saan pitää ensimmäisen puheenvuoron ”lattialta”. Yritän pedata tilanteen mahdollisimman selkeästi. Nostan esille alkuperämaaperiaatteen, direktiivin soveltamisalan ja ryhmämme strategian.

 

19.30. Keskustelu aaltoilee. Kymmenestä ensimmäisestä puheenvuorosta viisi vastustaa ja viisi kannattaa kompromissia.

 

20.15. Saamme uutisen sosialistien ryhmäkokouksesta. He ovat hyväksyneet uuden kompromissin. Paine, että meidän pitäisi tehdä samoin, alkaa olla voimakas.

 

20.30. Liberaaliryhmästä tulee uutisia. Myös he ovat hyväksyneet kompromissin.

20.45. Jännitys kasvaa. Yleensä ryhmähuone on tässä vaiheessa tyhjillään. Ei tänään. Kaikki jäävät loppuun saakka, koska kohta äänestetään ryhmän linjasta.

21.00. Mitä lähemmäs äänestystä päästään, sen kuumemmaksi ilmapiiri muuttuu.

21.30. Ryhmämme puheenjohtaja pitää lopuksi tunteikkaan puheen. Vetoaa ryhmän yhtenäisyyteen. Taputuksia. Ei äänestetä. Kompromissi on syntynyt. Hm…Mitenköhän ryhmä reagoi siihen, että ei äänestetty?

21.40. Lähden täysistuntoon. Puheenvuoroni on noin puolen tunnin päästä. Raaputan paperille muutaman ranskalaisen viivan.

22.15. Pidän puheenvuoroni. Käyn läpi hyvät (päästään ainakin eteenpäin) ja huonot uutiset (protektionistinen ja nationalistinen ilmapiiri). Tuen kompromissia ja toivon, että terveyspalvelut saadaan takaisin direktiiviin.

22.30. Päivän viimeinen käynti toimistolla. Pistän päivän mittaan Commarilla nakutetun nettipäiväkirjan sisään. Lauri oli jo sisällyttänyt kuvat.

23.00. Nyt lähden hotellille. Iltapalan ja nukkumatin aika. Olihan tämä jännä päivä, mutta olisihan ystävänpäivän voinut toisinkin viettää…esimerkiksi Suzannen kainalossa.