Piti kirjoittaa muutama matkahavainto perjantaina. Siitä ei valitettavasti tullut mitään, koska sain matkamuistoksi jonkun vatsapöpön. Onneksi ei mitään sen vakavampaa. Heikotti vähän, ja sekin meni päivässä ohi.

Viikonlopun vietin Brysselissä, josta lennän maanantaina Tallinnan kautta Helsinkiin. Tiistaina Berliiniin. Keskiviikkona Brysselin kautta Pariisiin. Ja torstaina takaisin Helsinkiin. Perjantaina ja lauantaina onkin sitten puoluekokous Tampereella. Onneksi tähän matkustusrumbaan tulee tauko juhannuksen jälkeen…

Siis muutama havainto Keski-Aasian matkalta:

1. Matkailu avartaa. Kyllä teki hyvä nähdä taas paljon uutta. Nyt sitä hahmottaa paljon paremmin mistä on kyse kun puhutaan esimerkiksi EU:n Keski-Aasia strategiasta tai Etyj:n toiminnasta alueella.

2. Etyj:n rooli. Ety-järjestöllä on keskeinen rooli Keski-Aasiassa. Kaikki – presidentit, ulkoministerit, parlamentaarikot, jne. – tunsivat Etyj:n läpikotaisin. Kaikilla oli siitä mielipide. Näin ei ole Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Tuntuukin siltä, että Etyj:n tulevaisuus on nimemomaan Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella.

Tadzhikistanin kartta (CIA World Factbook)

3. Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio. Parempaan suuntaan mennään, mutta paljon on vielä tekemistä. Mentaliteetti on aivan erilainen. Uskotaan vahvoihin johtajiin ja järjestykseen. Tai annetaan ainakin uskoa…Esimerkiksi sananvapaus tuntui olevan perin eriskummallinen konsepti monelle.

4. Keski-Aasian maissa on eroja. Tadzhikistanilla ja Kirgistanilla on vettä, mutta ei öljyä eikä kaasua. Uzbekistanilla, Kazakstanilla ja Turkmenistanilla taasen on energiavaroja vaikka muille jakaa. Etyj-suhtautumisessa on myös eroja. Tadzhikistanissa väännettiin kättä jatkomandaatista, mutta homma hoitui tyylikkäästi. Uzbekistanissa Etyj:iin suhtauduttiin paljon nuivemmin kuin Turkmenistanissa.

Turkmenistan (CIA World Factbook)

5. Henkilökultti voimissaan. Ne kolme maata, joissa vierailin, ovat erittäin presidenttivetoisia. Jokaisen presidentin ympärille on rakennettu vahva henkilökultti. Turkmenistanissa se oli vahvimmillaan jättiläismäisine kuvineen ja Ruhname-kirjoineen. Presidentit olivat vahvoja isä(nmaa)-hahmoja.

6. Kansainväliset ulkoministerit. Kaikki ulkoministerit, jotka olen tavannut Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella (Kirgistanin ja Armenian kollegoja en ole vielä tavannut) ovat olleet kielitaitoisia, kansainvälisesti suuntautuvia ammattilaisia. Enää ei nimitetä vain paikallisessa politiikassa meriittejä hannkineita poliitikkoja. Ulkoministereiden kanssa puhutaan englantia, presidenttien kanssa keskustellaan tulkkien välityksellä.

7. Tervettä kilpailua. Keski-Aasian maiden välillä on jatkuvaa köydenvetoa. Kazakstan on suurin ja muiden maiden näkemykset sen keskeisyydestä ovat sen mukaiset. Onhan meillä Pohjolassakin aina omat näkemyksemme naapureista. Venäjä on on Venäjä, Ruotsi on Ruotsi ja Viro on Viro – kaikki hyvine ja hassuine puolineen.

Uzbekistan (CIA World Factbook)

8. Eurooppa ei ole Keski-Aasia. Presidentti Karimovin kanssa käyty keskustelu kristallisoi entisestään, että kaikki lähtee liikkeelle toisen osapuolen ymmärtämisestä. Euroopan ja Keski-Aasian välillä on eroja. Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio ovat ainakin periaattellisella tasolla osa eurooppalaista arvomaailmaa. Keski-Aasiassa ne eivät aina ole yhtä keskeisessä asemassa. Meillä on siis kaksi lähestymisvaihtoehtoa: voimme joko painostaa tai käännyttää. Diplomaattinen keppi yhdistettynä taloudelliseen porkanaan tuntuu olevan toimiva resepti.

9. Teetä, teetä ja teetä. Keski-Aasiassa juodaan paljon sellaista laimeata vihreää teetä. Minne tahansa mennään, niin teetä on tarjolla. Itseni kaltaiselle vähän kärsimättömälle hemmolle tekee välillä tiukkaa kun pitää aina vaan kohteliaisuussyistä istahtaa sohvalle juomaan teetä. Se ei ole helppoa ainakaan silloin, kun on juuri laskeutunut ja haluaisi mennä nopeasti hotelliin nukkumaan.

10. Urheilu, ravinto ja lepo. Mitä enemmän matkustan, sen tärkeämmäksi nuo kolme asiaa muuttuvat. Ne ovat symbioosissa. Päivät menevät paljon paremmin kun olen nukkunut hyvin, syön terveellisesti ja saan urheiltua. Jos jostain päästä vuotaa niin pakka ei pysy kasassa.

 

Blogikuvauksista otos perjantaina: vas.  Eka Ruola, Pekka Mustonen ja Mikael Siirilä

Comment

required