Laskeuduin Ouluun klo. 7.10. Oulun piirin Kokoomuksen nuori toiminnanjohtaja Nina Palonheimo oli vastassa. Loistotyyppi, joka on tuonut vauhtia piirin toimintaan. Kokoomus tarvitsee lisää Ninan kaltaisia dynaamisia (ja liberaaleja) toiminnanjohtajia.
Lentokentältä siirryimme YLEn radiohaastatteluun. Leppoisan mukava aamuhaastattelu, jossa puhuimme Turkin EU-jäsenyydestä, Hägglund avauksestani ja meppikiertueesta yleensä.
Radion jälkeen vuorossa oli Oulun Kalevan haastattelu. Nostin esille Hägglundin hyviä puolia ja kehuin häntä Suomen ”Colin Poweliksi”. Ihmettelin myös Jyrängin kolumnia, jossa hän piti Hägglundia sopimattomana presidentiksi. Onneksi emme elä yhteiskunnassa, jossa emeritusprofessorit määräävät kuka saa asettua ehdolle presidenttivaaleissa. Demokratiassa lopullinen päätös tehdään kansanvaalissa.
Olen aika yllättynyt runsaasta Hägglund-palautteesta. En ole koskaan saanut yhtä paljon palautetta tekemistäni EU-aloitteista…no, sen kai ei pitäisi olla yllätys. Jopa minä ymmärrän, että EU ei ole maailman seksikkäin aihe.
Viestejä on nyt tullut yhteensä 29. Niistä vain kaksi ovat olleet negatiivisia. Yksi niistä tuli eräältä upseerilta ja toinen puolustusministeriön virkamieheltä. Heitin molemmille vastakysymyksen: Halonen vai Hägglund? Molemmat vastasivat heti, että Hägglund. ”I rest my case”.
Muutenkin on ollut hienoa saada myönteistä palautetta aloitteesta puolueen ulko- ja sisäpuolelta. Muutamalla ensireaktio on ollut ehkä vähän empivä, mutta tarkemman pohdinnan jälkeen ajatusta on pidetty vähintäänkin mielenkiintoisena.
Median vastaanotto on ollut päällisinpuolin myönteinen. Keskisuomalaisen Erkki Laatikainen taisi haukkua ehdotusta, mutta sehän on vain myönteinen asia…
Keskustelu Hägglundista jatkuu. Veikkaan, että kohta siihen tulee pieni tauko, mutta kunnalisvaalien jälkeen, tai viimeistään Halosen ilmoituksen myötä, keskustelu lähtee liikkeelle uudestaan.
Kalevan haastattelun jälkeen meillä oli avoin tilaisuus Kokoomuksen piiritoimistolla. Kävin läpi syksyn EP-agendaa ja EU:n haasteita. Porukkaa oli hyvin paikalla. Taas osoitus siitä, että meppikiertue toimii. Piitu on Oulussa iltapäivällä. Minä hoidin aamupäivän.
Lensin takaisin Helsinkiin ennen puolta päivää. Olin lounasvieraana puheenjohtajamaa Hollannin suurlähetystössä, jossa puhuin EU-maiden suurlähettiläille. Kaikki EU-maat olivat paikalla.
Pidin tilannekatsauksen ja nostin esille viisi keskeistä EU-haastetta: Turkki, perustuslaki, Agenda 2007 neuvottelut, kilpailukyky ja unionin yhteinen puolustus. Suurlähettiläiden kynät sauhusivat.
En myöskään säästellyt näkemyksiäni Suomen nykyisestä EU-politiikasta. Siinä ei sinänsä ollut mitään uutta. Olen jo tuonut kritiikkini esille julkisuudessa.
Yleinen teesini oli, että EU:n tämän hetken kohtalonkysymykset ovat Turkki ja perustuslaki. Ei vähintään Ranskassa, jossa nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä. Oli myönteistä todeta, että vimeisimmässä gallupissa 67% ranskalaisista kannattavat uutta perustuslakia, Turkista riippumatta.
Tuntui hienolta saada esittää omia suoria mielipiteitä ilman pelkoa siitä, miten asiat raportoitaisiin pääkaupunkeihin. Virkamiehenä tätä vapautta ei ollut…siis ainakaan täyttä vapautta.
Nyt istun koneessa matkalla Helsngistä Brysseliin. Edessä on touhuntäyteinen viikonloppu. Suzanne on menossa Ranskan rannikolle työn puolesta. Heidän toimistolla on ”hengenkohotusviikonloppu”. Minä jään kotiin hoitamaan Emilietä ja Oliveria. Saa nähdä luottavatko Suzanne ja au pairimme Darja minun kapasiteettiin hoitaa kahta pientä lasta yksin. Pelkään pahoin, että he ovat laatineet jonkinlaisen valvontamekanismin….
