YK:n turvallisuusneuvosto äänesti eilen ilallla kello 21.15 alkaneessa istunnossa Gazan kriisiä käsittelevästä päätöslauselma 1860:sta. Lopputuloksena 14 maata äänesti päätöslauselman puolesta, Yhdysvallat pidättäytyi. Päätöslauselma antaa tukensa Egyptin presidentti Mubarakin ja Ranskan presidentti Sarkozyn suunnitelmalle rauhanjärjestelyistä Israel-Palestiina -kysymyksessä.

Päätöslauselma (lisätietoa YK:n sivuilla) muodostaa tiekartan suunnitelman etenemiselle. Tekstissä mainitaan mm. 1. välitön ja kestävä tulitauko, 2. Israelin vetäytyminen Gazasta, 3. humanitaarisen avun perilletoimittaminen sekä 4. rajanylityspaikkojen normaali toiminta ja avaaminen. Päätöslauselmassa ei suoraan mainita monitorointijoukkojen perustamista.

Onnittelut kaikille New Yorkissa kolmen vuorokauden ajan uurastaneille kollegoille! Turvaneuvoston jäsenet ja paikalle matkustaneet arabiministerit osoittivat sitkeyttä ja olivat valmiit pidentämään läsnäoloaan paikanpäällä New Yorkissa kunnes lopputulokseen päästiin. Tulosten aikaansaaminen vaati paitsi aikaa myös joustavuutta ja poliittista tahtoa.

Päätöslausemavalmistelujen aikana tilanne kentällä paheni hetki hetkeltä. Turvallisuusneuvostokäsittelyn aikana Gazan alueella kuoli yli 400 henkilöä, joukossa paljon siviilejä. Myös YK joutui taas osalliseksi: YK:n avustusautoihin kohdistui iskuja iltapäivätulitauon aikana Gazassa. Nämä tapahtumat eivät varmaan jääneet vaille merkitystä ÝK:n päämajassa ja osoittivat läsnäolijoille miten tärkeeä oli saada päätöslauselma aikaan.

Suuri kysymys on se, miten sitova päätöslauselmasta tulee. Pysäyttääkö se Israelin sotakoneiston, lopettaako Hamasin rakettien ampumiset ja asesalakuljetukset? Loppuvatko siviilien kärsimykset? On vielä mahdollista, että YK:n yleiskokouksen hätäistunto kutsutaan koolle, mikäli tilanne perjantaina Gazassa ei osoita laantumisen merkkejä ja sotatoimet jatkuvat.

Kansainvälinen yhteisö jatkaa tilanteen seuraamista, mm. pääsihteeri Ban Ki-moon matkustaa alueelle ensi viikolla. Suomessa keskustelimme tänään tilanteesta Tasavallan presidentin johdolla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Vaihdoin myös puhelimessa näkemyksiä kvartetin erityisedustaja Tony Blairin kanssa.

Kaasua

Venäjän ja Ukrainan kaasukiista on viime päivinä aiheuttanut kirjaimellisestikin kylmiä väreitä EU:ssa. Kaasutoimitusten pysähtymisellä keskellä kireää pakkaskautta on ollut vakavia seurauksia muun muassa Bulgariassa, Slovakiassa, Romaniassa ja Unkarissa. Todellinen hätätilanne onkin edessä, ellei kaasutoimituksia saada pian jatkumaan. Tämän vuoksi EU on koettanut aktiivisesti vauhdittaa ratkaisua, vaikka asiassa onkin kyse ennen muuta Venäjän ja Ukrainan välisestä kiistasta. EU-maana myös Suomi pitää tilannetta vakavana ja tukee EU:n puheenjohtajan ja komission toimia. Unionin kaasutarkkailijoiden lähettäminen Ukrainaan on toivottavasti askel, joka tukee nopean ratkaisun löytymistä. Aikaa ei nimittäin ole paljoa.

Pidän selvänä, että EU:n sisällä käydään uusi vakava energiakeskustelu. Edellinen, vuoden 2006 alkupuolen toimituskiistan seurauksena käyty debatti sysäsi unionin energiaulkopolitiikkaa merkittävästi eteenpäin. Jotain on kuitenkin jäänyt tekemättä, kun uhkakuva toteutui jälleen. Keskustelu tulee nyt varmasti koskemaan muun muassa energian lähteiden ja kuljetusreittien lisäämistä. Tilanne korostaa entisestään yhteisen EU:n energiapolitiikan kehittämisen tarvetta.

Comment

required