Koneessa matkalla Helsingistä Brysseliin. Tänään oli aika erilainen meppikiertuepäivä, jos sitä nyt sellaiseksi voi kutsua. En puhunut EU:sta laisinkaan.

Aamulla tapasin kirjailija-toimittaja Juha Vuorisen. Kyseessä oli eräänlainen sokkotreffi. Eräs yhteinen kaverimme ehdotti, että Vuorisen ja Stubbin kannattaisi tavata.

Kaveri veikkasi meidän tulevan hyvin toimeen. Oikeassa oli. Juttu luisti kuin vanhoilla frendeillä konsanaan. Meillä taitaa olla yhtä pervo huumorintaju…Puolitoista tuntia vierähti huomaamatta.

Sain mukaani kolme Juhan neljästätoista kirjasta. Aion aloittaa jo kulttikirjan statukseen nousseesta Juoppohullun päiväkirjasta. Kirjoista lisää tästä linkistä.

Vasemmalta Henri, Sanna, Christian, allekirjoittanut, Krisse ja Miklu.

Loppupäivä meni sitten futista pelatessa. Väärinkäsitysten välttämiseksi lienee tarpeen kertoa vähän tarkemmin mistä oli kyse.

Osallistuin Aki Riihilahden järjestämään hyväntekeväisyysotteluun. Vastakkain ”Team Special” ja Kehitysvammaisten maajoukkue. Tavoitteena kerätä varoja kehitysvammaisten urheilulle.

Kehitysvammaisten Special Olympics-joukkueen tähtisikermään kuuluivat Heimo Kaartinen, Esa Peltonen, Christian Hautala, Jarmo Koivisto, Kima Salin, Tatu Salin, Antti Strömberg, Henri Kouhia, Juha Jääskelä ja Andreas Carena.

Ossi Väänäsen ja Jarkko ”Rudi” Ruudun välissä oli aika turvallinen olo.

Meidän joukkuueessa pelasivat Mikael Forssell, Arto Nyberg, Vappu Pimiä, Aki Riihilahti, Ringa Ropo-Junnila, Janne Saarinen, Krisse Salminen, Sanna Sepponen, Kirsi Alm-Siira, Jarkko Tamminen, Juha Tapio ja Ossi Väänänen. Jarkko ”Rudi” Ruutu oli armoton tuomari.

Niinhän siinä tietenkin kävi, että turpiin tuli 1-0. Matsin jälkeen pidettiin vielä rankkariskaba. Onneksi edes se päättyi noin suunilleen 3-3 tasuriin.

 

Akin ja Miklun mielestä olin pelin jälkeen niin puhki, että piti kantaa pukukoppiin. Huom uudet plääkät, joista kasvavat pohkeet ovat kuin tanskalaisella työhevosella…

Oli todella mukava pelata futista pitkästä aikaa. Tässä tapauksessa ”pitkästä aikaa” on 29 vuotta. Viimeksi pelasin jalkapallo-ottelun legendaarisen Lehtisaaren Hiidet-nimisen jalkapallojoukkueen paidassa kymmenen vuotiaana.

Oli myös hienoa saada olla mukana hyväntekeväisyystapahtumassa. Tuli mieleen yliopistoajat jenkeissä, jolloin vedin kaksi vuotta ryhmää, joka järjesti kerran viikossa ohjelmaa kehitysvammaisten aikuisten kanssa. Pelasimme lähinnä erilaisia pelejä koripallosta baseballiin.

Jälleen kerran pitää nostaa hattua Aki Riihilahdelle, joka oli tilaisuuden promoottori. Futismatsi oli vasta alkusoittoa. Toivottavasti mahdollisimman moni voi osallistua hyväntekeväisyyskonserttiin, joka järjestetään Finnair stadionilla 8.6. Lisätietoja tästä.