Hyvä viikko takana. Maanantaina ja tiistaina Brysselissä, keskiviikko normaalissa työntouhussa valtioneuvostossa, eduskunnassa ja puheet sekä Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa Wanhassa Satamassa että Helsingin edistyskokoomuksen tilaisuudessa Wanhan kuppilassa, torstaina arvokas ja iloinen päivä uuden presidentin virkaanastujaisissa ja perjantai Tallinnassa puhumassa taloudesta sekä tapaamassa presidentti Toomas Hendrik Ilvestä ja ulkoministeri Urmas Paetia.
Brysselissä yleisten asioiden neuvostossa käytiin kova vääntö Serbian EU-ehdokasmaa-asemasta. Se päättyi onnellisesti ja Serbiasta tuli ehdokasmaa. Tämä on tärkeää koko länsi-Balkanin vakaudelle. Eurooppa-neuvoston valmistelussa väänsimme kasvusta. Suomen linja asiassa on selvä: kuri on euroalueen kasvun edellytys. Ilman velkaantumisen kääntämistä kestävälle uralle ei Eurooppa ole luotettava eikä kasvuakaan voi syntyä.
Tänään puhuin Tallinnassa Postimees -lehden ”Suomen ja Viron talousliitto?” -seminaarissa yhdessä Viron ulkoministeri Paetin kanssa. Seminaarin nimi heijastelee Suomen ja Viron muodostaman talousalueen luomaa erityissuhdetta – toimiihan Virossa n. 4000 suomalaisyritystä ja vastaavasti Suomessa arvioidaan työskentelevän n. 40000 virolaista.
Omassa puheenvuorossani, jossa keskityin talouden näkökulmasta EU:n kriisinjälkeiseen elämään, peräänkuulutin ensin tiukempia sääntöjä, jotta talousjärjestelmämme uskottavuus palautuisi ja sitten fokusta kasvuun sisämarkkinoiden potentiaalia hyödyntämällä, digisisämarkkinoihin panostamalla ja vapaakauppaa suosimalla. Lainasin myös Paetin helmikuussa Viron parlamentissa pitämää puhetta, jossa hän kertoi edesmenneen presidentti Lennart Meren sanoneen: ”Muuttuvassa maailmassa voittaja on se, joka liikkuu samaan suuntaan maailman kanssa, mutta jonka tahti on hiukan muuta maailmaa vikkelämpi.” Viisaita sanoja, jotka kelpaavat ohjenuoraksi meille pienille ja vikkelille myös tänä päivänä.
Lähetin myös terveiset koti-Suomeen, jossa Timo Soinin populismi on huipussaan. Katsotaanpa ensin lukuja. Velkakriisin hoidossa Suomi on tähän mennessä:
1. antanut lainaa Kreikalle 1 mrd euroa
2. saanut lainakorkoja noin 40 miljoonaa euroa
3. toisen Kreikka-paketin myötä antanut takauksia 8,75 mrd euroa
On vastuutonta antaa ymmärtää, että lapioimme rahaa Kreikkaan. Olemme tehneet mainitut toimet siksi, että se on Suomen ja Euroopan etu. Tukipaketteja vastustavat tahot vastustavat myös tiukempia taloussääntöjä ja tiiviimpää talousyhteistyötä. Missä on vastuu? Heidän yhtälönsä ei yksinkertaisesti toimi.
Seminaarin jälkeen kävin keskustelut ulkoministeri Paetin kanssa. Esillä olivat muuan muassa jatko yhteisille vienninedistämismatkoille, ajatusharjoitukset siitä, miten Viro voisi toimia läheisemmässä yhteistyössä Pohjoismaiden kanssa sekä ajankohtaiset Euroopan unioniin liittyvät asiat. Työlounaalla presidentti Ilveksen kanssa keskustelimme muun muassa Rail Baltica -hankkeesta, joka toteutuessaan tarjoaisi nopean ja ympäristöystävällisen junayhteyden Tallinnasta Varsovaan. Se olisi myös suomalaisen elinkeinoelämän ja työpaikkojen kannalta tärkeä, sillä se monipuolistaisi yhteyksiämme manner-Euroopan markkinoille.
Virossa tuntuu melkein siltä, kuin kotona olisi. Tätä naapuruussuhdetta kannattaa vaalia.
