EU-johtajien epävirallinen tapaaminen keskiviikkoiltana oli tärkeä monestakin syystä. Akuutein kysymys liittyi Kreikan tilanteeseen, mutta oleellisinta oli löytää yhteinen sävel keskusteluun kasvusta, joka sai uutta tuulta François Hollanden vaalimenestyksestä Ranskassa. Yhteinen sävel näyttää myös löytyneen. Eniten keskustelua taisivat herättää Hollanden ajamat eurobondit. 

Viime viikkojen keskustelu talouskasvusta on ollut äärimmäisen tärkeä, mutta jollakin tapaa myös hieman omituinen. Ensinnäkään keskustelu kasvusta ei ole mitenkään uutta. Talouskasvusta ja kilpailukyvystä EU:ssa puhutaan aina ja erityisen paljon niistä on puhuttu viime kuukausina. 

Toiseksi, tuorein keskustelu ?kasvusta? on itse asiassa ollut pääosin  keskustelua talouskurin löyhentämisestä. Kyse on ollut siitä, voivatko EU-maat käyttää enemmän julkista rahaa taloutta elvyttäviin hankkeisiin, vaikka se merkitsisi lipsumista tavoitteesta saada taloudet tasapainoon. 

Suomen pitkäaikainen linja on ollut vahva kyllä kasvulle ja jyrkkä ei velkaantumiselle. Tässä ei ole mitään ristiriitaa. Vahvan julkisen talouden tuoma markkinoiden luottamus on itse asiassa edellytys talouskasvulle. Kasvu syntyy rakenteellisista uudistuksista, EU:n sisämarkkinoista ja entistä vapaammasta maailmankaupasta.  

Keskiviikon päämiesillalliselta tuli ulos vahva viesti, joka oli hyvin pitkälti Suomen linjan mukainen: vakaus ja kasvu kulkevat käsi kädessä. 

EU hakee kasvua nimenomaan sisämarkkinoiden vahvistamisesta ja vapaakauppasopimuksista. Työkaluista mainittiin mm. sisämarkkinapaketti, energiatehokkuusdirektiivi, EU:n laajuinen patentti, digitaaliset sisämarkkinat ja palveludirektiivi. 

Toki EU tarvitsee myös fiksuja investointeja. Keskustelussa nousivat esiin mm. rakennerahastojen kohdistettu käyttö, Euroopan investointipankin sijoitukset ja nk. projektibondit. Nuorisotyöttömyyteen päätettiin kiinnittää erityishuomioita. 

Media nosti toki esiin sen, mistä EU-pomot olivat eri linjoilla eli eurobondit. Ranskan tuore presidentti ajaa yhteisiä velkakirjoja voimakkaasti. Näistä nyt keskustellaan, mutta päätöksiä tehdään vasta Ranskan parlamenttivaalien jälkeen.

Todennäköistä kuitenkin on, ettei eurobondeista päästä sopuun, koska niin monet maat ? Suomi mukaan lukien – niitä vastustavat. Eikä yhteisvastuu veloista auttaisi EU-maita nykyisessä talouskriisissä. EU-taloudet nousevat vain laittamalla julkinen talous tasapainoon ja uudistamalla rakenteita niin, että pärjäämme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.