Blogissa ollut taas pitkä tauko, pahoittelut siitä. Alla vieraskynäni tämän päivän Helsingin Sanomista, siinä ajatuksia näin Eurooppa-neuvoston alla. Arvostaisin näkemyksiänne. Nyt lentokentälle, ja kohti Brysseliä.

Vieraskynä Helsingin Sanomissa 28.6.2012

Eurokriisi vaatii eurooppalaista ratkaisua

Velkaelvytyksen kaltainen nopea tie kasvun edistämiseksi ei ole velkaantuneessa Euroopassa realistista.

Eu­roop­pa-neu­vos­to ko­koon­tuu tä­nään kä­sit­te­le­mään eu­ro­alueen krii­siä. Näi­tä eu­roop­pa­lai­sia pää­mies­ko­kouk­sia on pi­det­ty fi­nans­si­krii­sin al­ka­mi­ses­ta eli ke­säs­tä 2008 läh­tien jo 30 ker­taa. Eu­roop­pa-neu­vos­tos­ta on tul­lut erään­lai­nen krii­sin­hal­lin­nan joh­to­kes­kus.

Me­dian ja mark­ki­noi­den en­nak­ko-odo­tuk­set Eu­roop­pa-neu­vos­ton rat­kai­suis­ta ovat vä­lil­lä kas­va­neet epä­rea­lis­ti­sen suu­rik­si. Tä­män vuok­si ko­kouk­sia on yleen­sä seu­ran­nut pet­ty­mys. Nyt ar­viot ovat muut­tu­neet rea­lis­ti­sem­mik­si. Ym­mär­re­tään, et­tä krii­sin hoi­ta­mi­seen ei ole yh­tä yk­sin­ker­tais­ta rat­kai­sua.

Tä­män­päi­väi­ses­sä ko­kouk­ses­sa EU:lla on kol­me pal­loa yht­ai­kaa il­mas­sa: krii­si­mai­den ? eten­kin Krei­kan, Kyp­rok­sen ja Es­pan­jan ? ti­lan­ne, ta­lous­kas­vun ja työl­li­syy­den tu­ke­mi­nen se­kä EU:n ja eu­ro­alueen vah­vis­ta­mi­nen tu­le­vai­suut­ta var­ten. Ly­hyen ja pit­kän ai­ka­vä­lin toi­mien erot­ta­mi­nen on tär­keää.

Krii­sin kes­kel­lä on hy­vä muis­taa, mik­si olem­me mu­ka­na täs­sä vuo­sia kes­tä­nees­sä krii­sin­hal­lin­nas­sa. Suo­mes­sa on laa­ja yh­teis­ym­mär­rys sii­tä, et­tä eu­ro on meil­le hy­vä asia. Eu­ro on tuo­nut va­kaut­ta Suo­men suh­dan­ne­herk­kään ta­lou­teen ja lu­jit­ta­nut si­tei­tä EU:n si­sä­mark­ki­noil­la, jon­ne suun­tau­tuu yli puo­let Suo­men vien­nis­tä. Eu­ron pur­kau­tu­mi­nen tai ku­tis­tu­mi­nen ei pal­ve­li­si mei­tä.

Mei­dän on mie­tit­tä­vä, mi­tä olem­me val­miit te­ke­mään eu­ro­alueen puo­lus­ta­mi­sek­si. On help­po sa­noa, mi­tä em­me ha­lua: py­sy­vää tu­lo­jen­siir­toa jä­sen­mai­den vä­lil­lä ja vel­ko­jen yh­teis­vas­tuul­li­suut­ta. Sel­lai­nen ei oli­si rei­lua ti­lan­tees­sa, jos­sa osa eu­ro­mais­ta on hoi­ta­nut ta­lout­taan hy­vin ja osa erit­täin huo­nos­ti. Se ei myös­kään kan­nus­tai­si krii­si­mai­ta hoi­ta­maan ta­lout­taan pa­rem­min.

Näi­den tor­ju­vien kan­to­jen ho­ke­mi­nen ei kui­ten­kaan yk­sin rii­tä. Meil­lä pi­tää ol­la oma us­kot­ta­va nä­ke­mys sii­tä, mi­ten eu­ro­aluees­ta luo­daan en­tis­tä kes­tä­väm­pi.

Krii­si­mai­den on­gel­mien mit­ta­kaa­va ja syyt ovat täy­sin eri­lai­set. Kreik­ka kär­sii hol­tit­to­mas­ta vel­kaan­tu­mi­ses­ta, ve­ron­kier­ros­ta ja te­hot­to­mas­ta hal­lin­nos­ta. Es­pan­jan jul­ki­nen vel­ka oli en­nen krii­siä Suo­men ta­sol­la, mut­ta sen taak­ka­na ovat kiin­teis­tö­kup­la ja ole­tet­tua hei­kom­mat pan­kit. Kyp­rok­sen fi­nans­si­sek­to­ri ja muu ta­lous ovat puo­les­taan kiin­teäs­ti yh­tey­des­sä Kreik­kaan.

Eu­roop­pa-neu­vos­ton tun­nel­maa pa­ran­taa se, et­tä Kreik­ka on saa­nut uu­den Eu­roop­paan si­tou­tu­neen hal­li­tuk­sen. Sil­lä on luon­nol­li­ses­ti edes­sään sa­mat ta­lou­del­li­set ja si­sä­po­liit­ti­set haas­teet kuin edel­tä­jil­lään. Si­tou­tu­mi­nen EU:n ja IMF:n kans­sa neu­vo­tel­tuun ta­lou­den uu­dis­ta­mis­oh­jel­maan on Krei­kan ai­noa tie koh­ti pa­rem­paa.

Jä­mä­käm­mäl­lä yh­tei­sel­lä ta­lous­val­von­nal­la Krei­kan kal­tai­nen ke­hi­tys ei oli­si ol­lut mah­dol­lis­ta. Sik­si on hy­vä, et­tä krii­sin seu­rauk­se­na ta­lous­ku­ria on tiu­ken­net­tu niin, et­tä se es­tää kes­tä­mät­tö­män vel­kaan­tu­mi­sen. Tä­mä ku­ri on nyt ank­ku­roi­tu vah­vas­ti lain­sää­dän­töön ja sak­koi­hin.

Es­pan­jan ja Ita­lian tuo­reet hal­li­tuk­set ovat pyr­ki­neet uu­dis­ta­maan mai­taan pa­ran­taak­seen kil­pai­lu­ky­kyään. Ne ovat va­paut­ta­neet ta­lout­ta ja su­pis­ta­neet bud­jet­ti­va­jet­ta. Uu­dis­tuk­set nä­ky­vät pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä myös mark­ki­noi­den luot­ta­muk­ses­sa mai­den sel­viä­mi­seen il­man EU:n täy­si­mit­tai­sia lai­na­pa­ket­te­ja. Nyt nii­den mark­ki­noil­ta ot­ta­man ve­lan hin­ta on erit­täin kor­kea.

Ta­lous­kas­vun rai­teel­le pa­laa­mi­nen on Eu­roo­pal­le olen­nais­ta. Sii­nä aut­ta­vat par­hai­ten jä­sen­mai­den te­ke­mät ra­ken­teel­li­set uu­dis­tuk­set kil­pai­lu­ky­vyn pa­ran­ta­mi­sek­si, EU:n si­sä­mark­ki­noi­den sy­ven­tä­mi­nen ja va­paa­kau­pan edis­tä­mi­nen kump­pa­niem­me kans­sa. Eu­roop­pa-neu­vos­ton alai­suu­des­sa val­mis­tel­tu ”­kas­vu­pa­ket­ti” ? EU-bud­je­tin suun­taa­mi­nen kas­vun tu­ke­mi­seen ja Eu­roo­pan in­ves­toin­ti­pan­kin re­surs­sien vah­vis­ta­mi­nen ? voi myös ol­la hyö­dyl­li­nen li­sä.

Toi­men­pi­teet ta­lous­kas­vun tu­ke­mi­sek­si ovat käyn­nis­sä, mut­ta ne vie­vät ai­kan­sa. Krii­si ei syn­ty­nyt het­kes­sä, jo­ten sen kor­jaa­mi­nen­kaan ei voi ta­pah­tua yh­des­sä yös­sä. Vel­ka­el­vy­tyk­sen kal­tai­nen no­pea, help­po tie kas­vu­lu­ku­jen pa­ran­ta­mi­sek­si ei ole vel­kaan­tu­nees­sa ny­ky-Eu­roo­pas­sa rea­lis­tis­ta. Va­roit­ta­vat esi­mer­kit ovat hy­vin tun­net­tu­ja.

EU:n ja eu­ro­alueen tu­le­vai­suu­des­ta kes­kus­tel­laan Eu­roop­pa-neu­vos­tos­sa Her­man Van Rom­puyn ra­por­tin poh­jal­ta. Ra­port­ti kä­sit­te­lee nel­jää ko­ko­nai­suut­ta: ra­hoi­tus­jär­jes­tel­män va­kaut­ta­mis­ta, val­tioi­den vel­kaan­tu­mi­sen hal­tuu­not­toa, pit­kän ai­ka­vä­lin kas­vu­po­li­tiik­kaa ja eu­ro­alueen hal­lin­toa.

Ra­port­ti on hy­vä poh­ja lop­pu­vuo­den työl­le. Ly­hyel­lä ai­ka­vä­lil­lä konk­reet­ti­sin osa ra­port­tia kos­kee ra­hoi­tus­jär­jes­tel­mää, pank­ke­ja. ”­Pank­kiu­nio­niin” si­säl­tyi­si kol­me osaa: pank­ki­val­von­ta, krii­sin­hal­lin­ta­ke­hik­ko ja tal­le­tus­suo­ja. Jär­jes­tys on täs­sä tär­keä.

Eu­roo­pas­sa pank­ki­val­von­ta on tu­keu­tu­nut kan­sal­li­siin val­vo­jiin, Suo­mes­sa Fi­nans­si­val­von­taan. Suu­ret pan­kit ei­vät kui­ten­kaan toi­mi vain yh­des­sä jä­sen­maas­sa. Ei rii­tä, et­tä oma kont­to­ri on kun­nos­sa, jos pank­ki voi kaa­tua naa­pu­ri­maan kup­rui­hin. Täs­sä on ky­sy­mys EU:n pe­ru­sa­ja­tuk­ses­ta: jos haas­teet ylit­tä­vät kan­sal­li­set ra­jat, nii­tä on pa­ras hoi­taa yh­des­sä.

Eu­roop­pa­lai­set pan­kit, jot­ka ovat EU:n kan­nal­ta ”­liian suu­ria kaa­tu­maan”, tar­vit­se­vat ym­pä­ril­leen eu­roop­pa­lais­ta inf­rast­ruk­tuu­ria. On ai­ka ede­tä eu­roop­pa­lai­sen pank­ki­val­von­nan ra­ken­ta­mi­ses­sa.

Vai­keuk­siin jou­tu­nei­den, ko­ko Eu­roo­pan ra­hoi­tus­mark­ki­noil­le olen­nais­ten pank­kien on­gel­mat on tu­le­vai­suu­des­sa pys­tyt­tä­vä rat­kai­se­maan il­man ve­ron­mak­sa­jien kuk­ka­rol­la käy­mis­tä. Mi­kä­li saam­me ra­ken­net­tua tiu­kan ja lä­pi­nä­ky­vän eu­roop­pa­lai­sen pank­ki­val­von­ta­jär­jes­tel­män, voi­tai­siin har­ki­ta myös eu­roop­pa­lais­ta pank­ki­krii­sien rat­kai­su­jär­jes­tel­mää. Se pe­rus­tui­si pank­kien it­sen­sä ke­rää­mään ra­has­toon. Eu­roop­pa­lai­nen tal­le­tus­suo­ja voi­si toi­mia sa­mal­la lo­gii­kal­la.

Eu­roop­pa­lai­set on­gel­mat tar­vit­se­vat eu­roop­pa­lai­sia rat­kai­su­ja. Suo­men hal­li­tuk­sen teh­tä­vä on var­mis­taa, et­tä rat­kai­sut löy­de­tään ja et­tä ne vas­taa­vat Suo­men ja suo­ma­lais­ten etu­ja. Kai­ken vas­tus­ta­mi­nen oli­si te­hok­kain ta­pa am­pua it­seäm­me jal­kaan.

Kir­joit­ta­ja on Eu­roop­pa- ja ul­ko­maan­kaup­pa­mi­nis­te­ri.