Keskustelimme eilisessä MTV3:n vaalitentissä mm. EU:n rahoitusvakausjärjestelyistä. Samasta teemasta on puhuttu paljon vaalikentillä.

Monia harmittaa, että olemme joutuneet antamaan lainaa Kreikalle, joka hoiti talouttaan huonosti ja epärehellisesti. Eihän se kivaa ole. Yritän purkaa alla, miksi se on ollut välttämätöntä ? ja mitä teemme, ettei vastaavia tilanteita enää tulisi.

Samat faktat löytyvät myös mm. Valtiovarainministeriön sivuilta.

Vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi muuttui reaalitalouden kriisiksi ja johti erityisesti Euroopassa velkakriisiin. 

Kriisin eri vaiheissa olemme joutuneet tekemään EU:ssa isoja päätöksiä. Tavoitteena on ollut erityisesti: 

1. pitää käsillä oleva rahoitusmarkkinakriisi hallinnassa
2. estää työttömyyden räjähdysmäinen kasvu kriisin aikana
3. pienentää tulevien kriisien todennäköisyyttä 
4. luoda menettelyt tilanteeseen, jossa jokin euromaa päätyy kuitenkin kriisiin.

Suomen osalta kyse on siis pelkistetysti Suomen talouden vakauden ja suomalaisten työpaikkojen suojelusta. Finanssikriisi teki rumaa jälkeä viennillemme ja bruttokansantuotteellemme vuonna 2009 – emme halua sen toistuvan.

Suomi on korostanut tiukasti sitä, että uudet järjestelyt eivät saa tarkoittaa siirtymistä yhteisvastuuseen toisten euromaiden veloista. Tässä on onnistuttu.

Mitä pitää tehdä? 

Perusongelma on ollut, että osa EU-maista on tehnyt huonoa talouspolitiikkaa. EU:lla ei ole ollut kunnon välineitä puuttua asiaan. Jatkossa on.

Koko EU:n talouspoliittinen yhteistyö on uudistettu. Muutoksia on paljon ? ei ihme, että näissä on vaikea pysyä perässä. Pyrimme siihen, että EU:ssa on vuoden 2012 alussa:

1. voimassa uusi talouspolitiikan koordinaatiojärjestelmä ? sisältäen tehokkaat sanktiot
2. varmistettu euroalueen pankkisektorin terveys – tehty uudistetut stressitestit ja tarvittaessa päätökset esim. pääomituksista
3. kaikki EU-maat vastuullisen talouspolitiikan tiellä
4. uskottava väliaikainen kriisinhallintajärjestelmä ja tarkka tieto sen 2013 aloittavasta pysyvästä seuraajasta. 

Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakauttamismekanismi (ERVM) ovat EU:n nykyisiä kriisinhallintavälineitä. Ne luotiin nopeasti toukokuussa 2010 estämään rahoituskriisin leviämistä koko euroalueelle, ja ne ovat voimassa kesäkuuhun 2013 asti. 

ERVM:n lainanantokyky on 60 miljardia euroa, ERVV:n nimellinen lainanantokyky on 440 miljardia. Jälkimmäinen on käytännössä huomattavasti vähäisempi.

ERVV:tä ja ERVM:ää on käytetty toistaiseksi Irlannin lainoittamiseen, johon osallistuivat myös Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska.

Euroopan vakausmekanismi on se pysyvä kriisinhallintaväline, jonka perustamisesta parhaillaan neuvotellaan. Se ottaa hoitaakseen ERVV:n ja ERVM:n tehtävät kesäkuun 2013 jälkeen. 

Vakausmekanismi voidaan aktivoida ainoastaan, jos se yksimielisesti katsotaan välttämättömäksi koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. Sen lainanantokyky tulee olemaan 500 miljardia euroa, josta maksettua pääomaa on 80 miljardia.

Vakausmekanismin käyttöön liittyy tiukka ehdollisuus ? lainaa saavan maan taloutta on sopeutettava makrotalouden sopeutusohjelman ja velan kestävää tasoa koskevan analyysin mukaisesti. Analyysin tekevät EU-komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto.

Vakausmekanismi tuo mukanaan sijoittajien vastuun toteutumisen, josta on puhuttu paljon Suomessakin.

Vakausmekanismin saattaminen voimaan edellyttää muutosta EU:n perussopimuksen 136 artiklaan. Muutos käsitellään Suomessa normaaliin tapaan eduskunnassa, ja tasavallan presidentti vahvistaa sen.

Suomen hallitus ja eduskunta ovat antaneet sitoumuksen lainan myöntämisestä Islannille, Latvialle ja Kreikalle. Islanti on nostanut lainaa 160 miljoonaa euroa, Kreikka 515 miljoonaa euroa. Latvia on ilmoittanut, ettei todennäköisesti tule lainaa tarvitsemaan. 

Lisäksi olemme myöntäneet rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta Irlannille lainatakauksen.

Suomelta ei ole pyydetty avustusta millekään maalle, vaan kyseessä ovat nimenomaan lainat tai lainatakaukset. 

Kunkin jäsenmaan osuus pysyvästä euroalueen vakausjärjestelyistä perustuu laskentakaavaan. Pysyvästä vakausmekanismista osuutemme on 1,8 %, mikä vastaa osuuttamme väliaikaisesta järjestelystä. Niin väliaikaiset kuin pysyväkin vakausjärjestelmä voivat myöntää lainaa vain euroalueen maille, joten euron ulkopuoliset maat eivät luonnollisesti osallistu myöskään niiden rahoittamiseen.

Pysyvän vakausmekanismin perustaminen merkitsee Suomen osalta 288 miljoonan euron pääomasijoitusta vuosittain ajanjaksolla 2013-17.

Suomessa hallitus ei tee tällaisia päätöksiä yksin, vaan tarvitsee eduskunnan tuen ? myös lainatakauspäätöksille. Eduskunta ja sen suuri valiokunta onkin pidetty tiiviisti ajan tasalla.