Komissio antoi tällä viikolla esityksensä EU:n talousarvioksi vuodelle 2013. Komissio ehdotti maksumäärärahoihin (käytännön kassavirta) kasvua 6,8 prosenttia ja maksusitoumuksiin 2,0 prosentin kasvua. Euroiksi muutettuna maksusitoumuksissa kokonaistaso olisi 150,9 mrd. euroa ja maksumäärärahoissa 137,9 mrd. euroa.
Budjettien vertailu on aina vaikeaa ja spekulointi numeroilla helppoa. Jonkinlaista kokonaiskuvaa kehityksestä saa kun vertaa maksumäärärahojen tasoa, joka nyt esityksessä on tuo 137,9 mrd. euroa ja vastaava luku vuonna 2012 oli 129,1 mrd. euroa ja kasvua 2,02 prosenttia.
Komission on nyt ?puhunut? ja seuraavaksi neuvosto ja Euroopan parlamentti päättävät yhteistyössä mihin budjetin lopullinen taso asettuu. Jos prosessi etenee niin kuin aikaisemmin, talousarvio hyväksytään marras-joulukuussa 2012.
Hallituksella ei luonnollisestikaan vielä ole virallisia kantoja asiaan, mutta on selvää, että EU-budjetissa tulee ottaa huomioon jäsenvaltioiden omissa budjeteissaan toteuttamat sopeuttamistoimet ja vaikea taloudellinen tilanne. Ei voi olla niin, että jäsenmaat toteuttavat toinen toistaan tiukempia säästötoimia, mutta unioni instituutiona on tämän kaiken yläpuolella.
Komission ehdotus maksujen kasvusta on liian korkea ja kannattamme selkeästi maltillisempaa kasvua. Neuvostossa tulemme aikanaan varmasti toimimaan yhteistyössä muiden nettomaksajamaiden kanssa ja pitämään kiinni maltillisesta kasvutavoitteesta, joka voisi asettua noin 2 prosentin tasolle.
Tällä kaikella on välitön yhteys myös kansalliseen budjettiimme Suomen maksamien EU-maksujen kautta. Suomen maksuosuus luonnollisesti kasvaa jos EU-budjetti kasvaa. Jos komission ehdotus hyväksyttäisiin sellaisenaan, edellyttäisi se myös kansalliseen kehykseen noin 65 miljoonan euron lisäystä.
Vuoden 2013 budjetti on myös tärkeä tulevaisuuden suunnannäyttäjänä ja se linkittyy tuleviin rahoituskehysneuvotteluihin. Mikäli rahoituskehysneuvotteluissa (EU:n budjetti 2014-2020) ei päästä sopimukseen vuoden 2013 loppuun mennessä, jatketaan vuoden 2014 alusta käytännössä vuoden 2013 budjetin tasolla.
Lisäksi on selvää, että koheesiomaat, eli nettosaajat, haluavat nyt mahdollisimman korkeaa vuosibudjettia vuodelle 2013, jotta sitä voidaan käyttää referenssitasona tulevasta rahoituskehyksestä neuvotellessa. Olisihan se uutta, että EU:n tuleva budjetti olisi tasoltaan laskusuuntainen edelliseen vuoteen verrattaessa. Siihen ei taideta 27 maan unionissa päästä edes vakavimpina kriisiaikoina.
