EU-komissio antoi myöhään eilen illalla ehdotuksensa EU:n seuraavaksi rahoituskehykseksi. Rahoituskehyksessä määritellään EU:n vuosien 2014-2020 menojen enimmäismäärät ja sisältö. Jaossa on paljon rahaa, n. 1000 miljardia. Jäsenvaltioiden bruttokansantulosta se on kuitenkin vain 1 %.
Komission ehdotuksen jälkeen jäsenmaat aloittavat neuvottelut rahoituskehyksestä. Kehysneuvotteluista tulee taatusti vaikeat. Lopullinen päätös tehdään yksimielisesti pääministerien tasolla Eurooppa-neuvostossa. Myös Euroopan parlamentin on tuettava ratkaisua, eli se on täysillä mukana neuvotteluissa.
Pidin tänään aamulla lehdistötilaisuuden Suomen tavoitteista ja alustavista kannoista tuleviin neuvotteluihin. Komission ehdotus löytyy täältä, tiedotustilaisuuden tallenne taas täältä.
Suomen kantoja täsmennetään tulevina viikkoina ja kuukausina. Keskeisimmät tavoitteemme ovat nähdäkseni:
- maatalouden toimintaedellytysten varmistaminen Suomessa ja Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman säilyminen alue- ja rakennepolitiikassa
- budjetin talouskasvua ja työllisyyttä tukevien osien vahvistaminen
- Huolehtiminen siitä, ettei budjetti kasva merkittävästi.
Suomi on yhä selvemmin nettomaksaja EU:n budjettiin. Tämä on luonnollinen seuraus siitä, että olemme vauras jäsenmaa. Samalla meidän on pidettävä huoli siitä, että valtiontalouksien vaikea tilanne otetaan huomioon myös EU-budjetissa. Komission ehdotus näyttäisi kasvattavan unionin menoja.
Komission ehdotus siirtää EU-rahankäytön painopistettä jonkin verran kohti kasvua ja työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Komission tiedotustilaisuudessa Barroso korosti kehysehdotuksen lisäävän koulutukseen käytettäviä varoja 68 %:lla 15,2 mrd euroon sekä tutkimus- ja innovaatioiden edistämiseen käytettäviä varoja 46 %:lla 80 mrd euroon.
Komission ehdotus jäädyttäisi maatalous- ja maaseudun kehittämismenojen tason (371,7 mrd ?). Maatalousmenojen osuus EU:n kokonaismenoista laskisi vuoteen 2020 mennessä nykyisestä yli 40 %:sta noin 33 %:iin. Suomelle tärkeä maaseudun kehittämisrahoitus pysyisi myös nykytasolla (koko kaudella 89,9 mrd ?). Komission ehdotus sisältää myös periaatteen maatalouden harjoittamisesta kaikkialla EU:ssa.
Komissio ehdottaa koheesiopolitiikkaan yhteensä 336 mrd. euron rahoitusta. Koheesiovarat näyttäisivät laskevan hieman, jos huomioon ei oteta komission ehdottamaa uutta 40 mrd:n infrastruktuurirahastoa. Alustavien arvioiden mukaan Suomi hyötyisi uudistetusta rakennepolitiikasta aiempaa vähemmän. Toisaalta on hyvä, että koheesiovaroihin ollaan rakentamassa vahvaa ehdollisuutta: kansallinen omavastuuosuus on yksi lisätae rahoitettavien projektien vastuullisesta toteuttamisesta.
EU:n budjetti rahoitetaan nykyisin pääasiassa jäsenvaltioiden bruttokansantuloon perustuvilla ”maksuosuuksilla”. Komissio esitti eilen, että tämä järjestelmä korvattaisiin finanssisektorin verolla, jonka keräisivät jäsenmaat. Ehdotus on herättänyt voimakasta vastustusta mm. Lontoossa ja Tukholmassa. Suomen hallitusohjelmassa todetaan, että olemme valmiita tarkastelemaan tällaisia komission esityksiä.
